Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

02.04.2019

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.


Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Euroopan unionin jäsenvaltiona ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään maailmanrauhaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, monenkeskiseen yhteistyöhön ja uskottavaan maanpuolustukseen.

Ministeri Thomas Blomqvistin puhe suurlähettiläskokouksessa 19.8.2019

Ministeri Thomas Blomqvistin puhe suurlähettiläskokouksessa 19.8.2019

MUUTOSVARAUKSIN

 

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät ministeriöläiset ja vieraat,

Me suomalaiset kuulumme pohjoismaiseen perheeseen, joka jakaa yhteisen historian. Suomelle Pohjoismaat on yhteiskuntakehityksen viitekehys, läheisin ystävämaiden ryhmä, arvoyhteisö, lähimarkkina ja vakauden lähde lähialueilla. Keskinäisiä sotia ei Pohjoismaiden välillä ole ollut yli 200 vuoteen, mikä on harvinainen olotila maailmalla. 

Tänä päivänä Suomen paikka on enenevästi Pohjolassa ja Euroopassa. Suomen lännettymisen keskeinen aines on ollut pohjoismainen integraatio. 

Suomella on ehkä enemmän kuin yhdelläkään Pohjoismaalla historialliset ja maantieteelliset syyt huolehtia pohjoismaisuudestaan. Tämä koskee niin ulkopolitiikkaa, maakuvatyötä kuin kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaa. Kansallisessa intressissämme on olla kiinteä osa skandinaavista yhteisöä ja  identiteettiä. Hyödymme niin kaupallisesti kuin turvallisuudessamme siitä, että meidät mielletään Pohjoismaaksi. Myös vaikuttavuutemme kansainvälisillä foorumeilla on suurempaa, kun voimme toimia yhdessä.

Hyvät kuulijat,
uusi hallitus on tarttunut hanakasti toimeen. Pohjoismaisuus on yksi hallitusohjelman punaisista langoista. Pohjoismaisia kirjauksia on kolmisenkymmentä. Näin ei ole suotta, vaan lähes kaikissa hallituksen keskeisissä tavoitteissa voimme tehdä ja myös syventää yhteistyötä. Meidän ja naapureidemme Pohjolassa on syytä jatkossakin oppia toinen toisiltamme, jakaa kokemuksia ja vaikuttaa yhdessä. ”Kokoaan suurempi Suomi”, kuten hallitusohjelma otsikoi, syntyy myös pohjoismaisen yhteistyön avulla. 

Ärade ambassadörer och åhörare,
I regeringsprogrammet finns ett särskilt avsnitt om fördjupande av den nordiska gemenskapen och Östersjösamarbetet. Där slås det fast att Finland stöder arbetet i Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet och att de nordiska länderna ska utgöra ”världens bäst integrerade region”. Finland vill underlätta mobiliteten mellan de nordiska länderna och verkar aktivt för att avveckla komplikationer i lagstiftning och administration som gör det svårare för nordbor att studera, bo och arbeta i ett annat nordiskt land, liksom för nordiska företagare att etablera sig över gränserna. Vi eftersträvar också praktiska resultat av nordiskt samarbete bland annat i digitaliseringen, på det kulturella området, inom försvaret och som föregångare i arbetet mot klimatförändringen.

Andra viktiga nordiska skrivningar finns i avsnittet om ”ett klimatneutralt Finland som tryggar den biologiska mångfalden”. Där framhävs det nordiska klimat- och energisamarbetet och den nordiska elmarknaden. I andra avsnitt av programmet slås det fast att digitala system ska utvecklas i samarbete med bland annat de nordiska länderna och Estland. Regeringen vill förverkliga ett gemensamt nordiskt system för elektronisk identifiering. På andra ställen betonas nordiskt samarbete i asyl- och flyktingpolitiken och det gemensamma nordiska varumärket.
Regeringsprogrammet hänvisar ofta till Norden som en referensram.  Det ställs målsättningar om att nå en i jämförelse bättre nordisk nivå under kommande år t.ex. i valdeltagande, sysselsättningsgrad, deltagande i småbarnspedagogiken och den kreativa sektorns omfattning. 

Den nordiska välfärdsmodellen är en grundläggande utgångspunkt i regeringsprogrammet. Den är bra, men behöver utvecklas så att den motsvarar vår tids stora utmaningar. Sådana är frågor om klimat och en hållbar användning av naturresurser, en konkurrenskraftig ekonomi och ett tillräckligt finansieringsunderlag för skattefinansierade välfärds- och utbildningstjänster.

Arvoisat suurlähettiläät, 
Toista vuotta sitten tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan 88% suomalaisista pitää pohjoismaista yhteistyötä ”tärkeänä” tai ”erittäin tärkeänä”. Noin 74% suomalaisista pitää sen tärkeyttä kasvavana viime vuosien kansainvälisen kehityksen johdosta. Kaikissa Pohjoismaissa kansalaiset pitävät yhteistyön tärkeimpänä lähtökohtana yhteistä arvopohjaa ja samankaltaisia yhteiskuntamalleja. Kielen ja kulttuurin merkitys on myös  suuri. 

Tärkeimpänä pohjoismaisena arvona useimmat kyselyyn vastanneista mainitsivat sananvapauden. Ja totta toki, vaikka sananvapaus on eurooppalainen arvo ja universaali ihmisoikeus, juuri Pohjoismaat ovat ilmaisuvapauden kärkimaita historiallisesti ja tänä päivänä. 

Ilmaisuvapauden lisäksi on muita arvoja, jotka Pohjoismaissa korostuvat. Näihin luen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ja niille pohjautuvan korkean luottamuksen asteen. Luottamus sitoo eri yhteiskunnan toimijat toisiinsa ja kohdistuu myös viranomaisiin. Tämä on suuri sosiaalinen pääoma, eikä sitä esiinny yhteiskunnissa, joissa yhdenvertaisuus on puutteellinen.

Pohjoismaiset arvot ovat globaalissa kontekstissa kilpailukykyisiä.  Pohjoismaat loistavat jatkuvasti erilaisten elämänlaatua ja yhteiskunnan toimivuutta kuvaavien mittausten kärjessä. Pohjoismaiden menestystarinan yhtenä salaisuutena on laajat ja toimivat julkiset palvelut, jotka muun muassa ovat mahdollistaneet naisten työssäkäynnin. Tämä todettiin taas viime viikolla julkaistussa Pohjoismaisen ministerineuvoston raportissa ”Jämställdhetens ekonomi”. Merkittävä osa bruttokansatuotteemme kasvusta selittyy sukupuolten välisellä tasa-arvolla.

Ambassadörer, 
Om vi tittar ut i världen, som ni alla gör dagligen, tvingas vi konstatera att dessa värderingar inte är allmängiltiga. Demokrati och yttrandefrihet utmanas av falska nyheter, hatiska uttalanden och alternativa fakta. Jämställdheten och jämlikheten, som är centrala värderingar i vårt samhälle och som under det senaste århundradet har upplevt betydande framsteg, upplever nu en verklig tillbakagång. Och värderingar som tillit och öppenhet, som är värda mer än guld för de nordiska samhällena, riskerar att ersättas av misstro och rädsla.

Arvoisat suurlähettiläät,
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sen keskeisenä tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista.  Muut Pohjoismaat ovat meille luonnollisia ja tärkeitä kumppaneita. Olemme suunnannäyttäjiä sukupuolten tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa koko maailmalle. 

Emme kuitenkaan aina ole samanmielisten joukossa – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuus ja oikeudet jakavat EU-jäsenmaita. Konservatiiviset maat suhtautuvat kielteisesti esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoon ja sukupuolen moninaisuuteen. Tiettyjen jäsenvaltioiden tahto häivyttää gender-terminolgian on harmittava esimerkki tästä. 

Hyvä kuulijat, valitettavasti yhteiskunnallisen keskustelun polarisoituminen ja vihapuheen ja viharikollisuuden kasvu meillä ja maailmalla ovat vakavia uhkia yhteiskuntarauhan säilymiselle.
Järjestelmällinen häirintä, uhkailu ja maalittaminen uhkaavat sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Kuten hallitusohjelmassakin on katsottu, tarvitaan poikkihallinnollisia toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin tähän. Lisäksi hallitus tulee edistämään syrjintä- ja viharikosten systemaattista seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Teilläkin, Suomen edustajilla maailmalla, on todella tärkeä osuus tässä työssä. 

Tasa-arvoisen Suomen rakentaminen, joka on esteetön ja tukee kaikkia, edellyttää panostuksia eri elämänalueilla sekä eri ihmisryhmien erityistarpeiden tunnistamista. 

Hyvä kuulijat, 
hallitusohjelmassa linjataan myös esimerkiksi tasa-arvolain uudistamisesta palkka-avoimuuden ja varhaiskasvatuksen osalta. Hallituskaudella laadittavia ohjelmia ovat muun muassa hallituksen tasa-arvo-ohjelma, samapalkkaohjelma ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen eli tuttavallisemmin ”suvaus” on entistä suuremmassa roolissa erityisesti talousarvioprosessissa. Myös keskeisimpiin suuriin uudistuksiin on sisällytettävä sukupuolinäkökulma.

Tasa-arvo on keskeisessä roolissa myös Suomen kansainvälisessä toiminnassa. Suomi haluaa, että uusi komissio laatii tasa-arvostrategian ja että EU:n talousarviossa ja johtotehtävissä otetaan huomioon tasa-arvo. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat edelleenkin kehitysyhteistyön keskiössä. 

Hyvä kuulijat, 
naisiin kohdistuva väkivalta on keskeinen ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymys niin kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Suomi tukee vahvasti Euroopan Neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaa yleissopimusta eli niin kutsuttua ”Istanbulin sopimusta”. Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet vahvasti Istanbulin sopimuksen tavoitteisiin. Olemme jo mainitun ohella sitoutuneet lisäämään turvakotipaikkojen määrää, muuttamaan rikoslakia suostumuksen puutteeseen perustuvaksi ja perustamaan itsenäisen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän. 
Haluamme myös, että EU liittyy Istanbulin sopimukseen. Sen edistäminen ei ole helppoa ja tässä vetoankin teihin: meillä on nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella tärkeä tilaisuus tehdä töitä tämän tavoitteen eteen. 

Arvoisat suurlähettiläät,
Agenda 2030 määrittelee myös selkeästi sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet, keskeisempänä tavoite numero 5 eli ”saavuttaa sukupuolten tasa-arvo ja vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia”. Hallitusohjelma linjaa, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikkeen kehitysyhteistyöhön.
Suomi lanseerasi kansainvälisen tasa-arvopalkinnon eli International Gender Equality Prizen (IGEP) vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Tämän vuoden lopulla palkinto jaetaan toista kertaa, palkintosumma on 300 000 euroa. Palkinnon avulla Suomi pyrkii lisäämään tasa-arvokeskustelua ja siten edistämään tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. 

Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden ja laadun kehittäminen ovat parhaita keinoja köyhyyden vastaisessa taistelussa sekä naisten ja lasten aseman ja terveyden ja taloudellisen aseman parantamisessa. Tämän tiedämme omasta kokemuksestamme, Suomella on kunnioitettava historia näissä kysymyksissä neuvolajärjestelmästämme lähtien. Valitettavasti etenkin seksuaalioikeuksia kyseenalaistetaan kansainvälisillä areenoilla. Tämä on syytä tiedostaa ja pitää kiinni niistä periaatteista, jotka ovat Suomelle tärkeitä. 

Arvoisat suurlähettiläät,
Yhdenvertaisuuden haasteisiin vastaamisessa kannattaa hyödyntää myös muiden valtioiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Tästä luen raportointianne kiinnostuksella. Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja yhteinen rintama onkin aivan välttämätöntä esimerkiksi nettivihan kitkemiseksi, ääriliikkeiden torjumiseksi ja Euroopan romanien tilanteen parantamiseksi.

EU:ssa keskustelu syrjinnänvastaisesta työstä siirretään puheenjohtajuuskaudellamme poliittiselle tasolle. Keskustelu jo vuonna 2008 annetun yhdenvertaisuusdirektiiviehdotuksen tavoitteista on tärkeätä. Uusi komissio voi hyödyntää keskustelun johtopäätöksiä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät vahvasti myös muussa ohjelmassa. Esimerkiksi syyskuussa järjestetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta koskeva korkean tason konferenssi yhdessä komission kanssa.

Ärade ambassadörer, 
Paula Lehtomäki tillträdde som generalsekreterare för Nordiska ministerrådet i mars. Detta ger det nordiska samarbete mer synlighet i Finland. Paula är den första kvinnan som har den uppgiften och den yngsta genom tiderna. På mitt första ministermöte i juni förberedde ministrarna med henne en ny vision för det nordiska samarbetet till år 2030. I enlighet med ”Vår vision” ska Norden bli ”världens mest hållbara och integrerade region”. Avsikten är att de nordiska statministrarna skall godkänna visionen imorgon tisdag i Reykjavik som vi hörde av statsminister Rinne. Liksom regeringsprogrammet grundar visionen sig på de globala hållbarhetsmålens tre områden. Strategiska prioritetsområden som ska styra Nordiska ministerrådet är klimat, cirkulär ekonomi, innovationer, digital integration, mobilitet, jämställdhet, kultur och välfärd. Många av prioriteterna har direkta motsvarigheter i vårt regeringsprogram.

Hyvät kuulijat,
Olen vakuuttunut siitä, että mitä kauempaa katsoo, sitä samankaltaisempia Pohjoismaat ovat. Pohjoismainen brändi on todettu erittäin arvokkaaksi Pohjoismaiden maakuville. Se näkyy myös suurena kysyntänä pohjoismaisia teknologisia ja sosiaalisia ratkaisuja kohtaan, etsittäessä välineitä kestävän kehityksen haasteisiin. Näitä mahdollisuuksia myös Pohjoismaiden ministerineuvosto on pyrkinyt hyödyntämään. Vuodesta 2017 on toiminut ohjelma ”Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin”. Tämän puitteissa Pohjoismaat ovat muun maailman kanssa jakaneet kokemuksiaan, jotka liittyvät vihreään talouteen siirtymiseen, kestäviin elintarvikeketjuihin, tasa-arvoon ja hyvinvointiratkaisuihin. Ohjelma on myös edistänyt pohjoismaista profilointia ja lisännyt pohjoismaisten innovaatioiden, tuotteiden ja ratkaisujen tunnettuutta. Yhteinen maakuvaohjelma ”Traces of North” on tuttu monelle teistä, koska suurlähetystöt voivat hakea siitä rahaa. Tänä syksynä on määrä perustaa rahoitusikkuna myös ulkopoliittisiin pienohjelmiin. Ministerineuvostolla on innovaatiotalot Yhdysvalloissa ja Itä-Aasiassa ja se suunnittelee panostuksia maailmannäyttelyyn Dubaissa 2020.

Arvoisat suurlähettiläät, 
teidän sitoutumisenne ja panoksenne on ensisijaisen tärkeää, kiitos työstänne Suomen eteen. On tärkeää jatkossakin pitää niin tasa-arvon kuin pohjoismaisen yhteistyön merkitystä korkealla. Haastan teidät katsomaan omaa työkenttäänne siitä näkökulmasta, mitä voisitte tehdä tällä saralla vielä hieman paremmin. Toimi voi olla yhteydenotto paikallistoimijoihin, julkisuusdiplomatiatempaus tai vaikka pohjoismaisten toimijoiden kokoaminen yhteen jonkun uuden teeman alla. Yhdessä toimimalla Suomi saavuttaa sen, mitä se hallitusohjelmassa tavoittelee: Suomesta tulee tasa-arvon kärkimaa ja Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmalla. 

Kiitos, tack.