Ulko- ja turvallisuus­politiikka

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.


Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Euroopan unionin jäsenvaltiona ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään maailmanrauhaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, monenkeskiseen yhteistyöhön ja uskottavaan maanpuolustukseen.

Kestävää ulkopolitiikkaa

Videosarja avaa Suomen ulkopolitiikan keskeisiä teemoja.

Katso videot ja lue asiantuntijahaastattelut (avautuu uuteen ikkunaan)

 

Kehityspoliittinen tilausselvitys: Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä?

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

Afrikan integraatio (suomeksi, PDF, 12 sivua, 867 kt) (avautuu uuteen ikkunaan)

Afrikan integraatio -julkaisun kansikuva

Tilausselvitykset eivät ole varsinaisesti tieteellisiä tutkimuksia, vaan nimensä mukaisesti selvityksiä. Niiden tekijät ovat kuitenkin akateemisesti päteviä tutkijoita ja ne perustuvat tutkimustietoon. Selvitys käsittelee Afrikan poliittisen ja taloudellisen inte­graation nykytilaa ja tulevaisuut­ta. Poliittista yhdentymistä tar­kastellaan hallinnon ja rauhan ja turvallisuuden teemojen kautta. Lisäksi selvityksessä käsitellään mantereen alueellisten järjestö­jen institutionaalisia heikkouksia ja vahvuuksia. Taloudellista yh­dentymistä käsitellään erityises­ti äskettäin hyväksytyn Afrikan vapaakauppa-alue -sopimuksen sekä Afrikan eri alueiden talousin­tegraation valossa.

Afrikan yhdentymistä varjos­tavat useat jakolinjat. Ensinnäkin Afrikalle on tyypillistä jako ”viralliseen” ja ”epäviralliseen” politiik­kaan. Virallisten politiikkatoimien ja julkilausumien sekä epäviralli­sen integraation välillä on usein kuilu. Suuri osa Afrikan maiden välisestä kaupasta on epäviral­lista, useimmiten naisten har­joittamaa ja virallisten tilastojen ulkopuolista.

Toiseksi jakolinja demokraattisten ja autoritaaristen tai ”anokraattisten” (eli demo­kraattisten ja yksinvaltaisten vä­limuotoa edustavien) hallintojen välillä on syvenemässä. Tämä vaikeuttaa sekä poliittista että ta­loudellista yhdentymistä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämän vuok­si demokraattisen kehityksen ja integraation tukeminen alueiden ja valtioiden tasolla on keskeisen tärkeää. Näin voidaan luoda poh­jaa koko mantereen integraatiolle. Kaupunkilaisnuorison määrän kasvun uskotaan muuttavan po­litiikkaa ratkaisevalla tavalla. Ly­hyellä aikavälillä se voi kuitenkin aiheuttaa poliittista epävakautta.

Afrikan yhdentymisen aju­rina on vahva panafrikkalainen ideologia ja halu löytää ”afrikka­laisia ratkaisuja afrikkalaisiin on­gelmiin”. Tätä tahtotilaa varjostaa kuitenkin muun muassa riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta.

Tilausselvityksen tarkoituksena on tukea ja vahvistaa Suomen Afrikka-politiikkaa. Sitä varten se sisältää myös suosituksia Afrikan yhdentymisen tukemista varten.