Tiedotteet

Ulkoministeriö päättää Suomen evakuointioperaation Sudanista huomenna torstaina 27. huhtikuuta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailulla Etelä-Afrikassa allekirjoitettiin 25. huhtikuuta Suomen ulkoministeriön ja Etelä-Afrikan ulkoministeriön välinen rauhanvälityksen yhteistyötä koskeva aiesopimus.

Suomessa tulee voimaan uusi ihmisoikeussopimus. Kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehty kansainvälinen yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 23. huhtikuuta 2023. Yleissopimus ratifioitiin kuukautta aikeisemmin New Yorkissa.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Luxemburgissa 24. huhtikuuta. Ulkoministeri Pekka Haavisto edustaa Suomea kokouksessa.

Ulkoministeriö myönsi yhteensä 13 miljoonaa euroa viidelle kansainväliselle kansalaisjärjestölle vuosille 2023–2025. Kyse on vakiintuneesta valtionavustushausta, joka toteutettiin viimeksi vuonna 2021.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Viron ulkoministerin Margus Tsahknan Helsingissä 18. huhtikuuta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan asetti painetta kehitysyhteistyömenoille niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa, kertovat OECD:n tänään julkistamat vuotta 2022 koskevat alustavat tiedot. Suomessa kasvoivat erityisesti kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaiskulut.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili Mogadishussa, Somaliassa 7. huhtikuuta. Hän tapasi Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamudin, ulkoministeri Abshir Omar Jaman, ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija M. Almakhzoumin sekä kansainvälisiä toimijoita.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Nairobissa, Keniassa 6.–7. huhtikuuta. Hän tapaa muun muassa Kenian ulkoministeri Alfred Mutuan, YK:n ympäristöjärjestö UNEPin ja muiden kansainvälisten järjestöjen johtoa sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Esillä vierailulla ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kahdenväliset suhteet ja Afrikan sarven alueelliset kysymykset, mukaan lukien rauha ja turvallisuus, nuorten osallistuminen rauhanprosesseihin ja ympäristö- ja ilmastokysymykset.

Valtioneuvoston yleisistunto antoi 5. huhtikuuta asetuksen Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus.

Ulkoministeriö on päättänyt tilapäisesti sulkea Pietarin-pääkonsulaatin alaisen Petroskoin-toimipisteen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto tallettaa 4. huhtikuuta Suomen liittymiskirjan Pohjois-Atlantin sopimukseen. Liittymiskirja talletetaan Brysselissä Yhdysvaltain hallitukselle ja tallettamisen hetkellä Suomesta tulee Naton jäsen. Lisäksi ministeri Haavisto edustaa Suomea samana päivänä alkavassa Naton ulkoministerikokouksessa.

Suomen ulkomaanedustustoissa ja niiden toimipaikoissa kävi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana antamassa äänensä yhteensä 42 198 henkilöä.

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä kaksi miljoonaa euroa toiminta-avustusta suomalaisten YK-taustaisten kansalaisjärjestöjen perustoimintaan sekä niiden tekemään viestintä- ja globaalikasvatustyöhön Suomessa vuosina 2023–2024. Tukea saa viisi järjestöä.

Ulkoministeriö on myöntänyt 2,2 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin (VGK) vuosille 2023–2024. Tuen tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta globaalin kehityksen haasteista ja kansainvälisestä yhteistyöstä niihin vastaamiseksi.

Opetusalan edustajia Aasian kehityspankista sekä Bangladeshista, Filippiineiltä, Nepalista, Sri Lankasta ja Uzbekistanista vierailee Suomessa 22.–24. maaliskuuta. Vierailun tavoitteena on yhteistyön syventäminen opettajien koulutuksen, kouluruokailun ja digitaalisen oppimisen kysymyksissä.

Eduskunnan hyväksyttyä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Ottawan sopimuksen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti 23. maaliskuuta 2023, että Suomi sitoutuu mainittuihin sopimuksiin. Esittelevänä ministerinä toimi ulkoministeri Pekka Haavisto. Tasavallan presidentti vahvisti myös kyseisten sopimusten voimaansaattamista koskevat lait.

Ulosottolaitos takavarikoi väliaikaistoimin 9. maaliskuuta Kotkan satamassa alukseen lastatut lannoitteet, joiden epäiltiin olevan pakotelistatun henkilön määräysvallassa. Viranomaisyhteistyössä tehdyn selvityksen perusteella vahvistui Suomen kautta kuljetettavien lannoitteiden yhteys pakotelistattuun henkilöön.

Suomen edustustot kertovat, että Nato-jäsenhakemuksen ja Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomen poliittinen johto oli kansainvälisissä medioissa näkyvästi esillä. Vuonna 2021 suomalaiset urheilijat saivat eniten mainintoja kansainvälisessä uutismediassa, mutta viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin ja ulkoministeri Pekka Haavisto nousivat listan kärkeen urheilijoiden rinnalle.

Suomen saamelaiskäräjät ja Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus järjestävät yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa alkuperäiskansojen huippukokouksen Brysselissä 22.–24. maaliskuuta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Pohjoismaiden ulkoministerien N5-kokoukseen 22. maaliskuuta.

Suomi myöntää 12 miljoonaa euroa lisätukea humanitaariseen apuun Turkin ja Syyrian maanjäristyksestä selvinneiden auttamiseksi. Tuella rahoitetaan ruoka-apua, vesihuoltoa, hätäapumajoitusta ja suojaa kotinsa menettäneille.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä 20. maaliskuuta. Samana päivänä järjestetään myös EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteisistunto. Ulkoministeri Pekka Haavisto edustaa Suomea ulkoasiainneuvoston kokouksessa. Yhteisistunnossa Suomea edustaa ulkoministerin lisäksi puolustusministeri Antti Kaikkonen. Ministeri Haavisto ja ministeri Kaikkonen tapaavat myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin.

Suomen uusi kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma julkaistiin 13. maaliskuuta. Toimintaohjelma on Suomen neljäs ja kattaa vuodet 2023–2027. Laajassa sidosryhmäyhteistyössä laaditun toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, ja sitä kautta tukea pyrkimyksiä rakentaa kestävää rauhaa.

Suomi-kuva on vahvistunut vuoden 2022 aikana. Suomi on näkynyt ulkomaisessa mediassa historiallisella tavalla ja uutiset Suomesta ovat saaneet poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton. Erityisesti arviot suomalaisesta hallinnosta sekä suomalaisista ihmisistä ovat muuttuneet entistäkin positiivisemmiksi. Kasvanut tunnettuus on tärkeää, kun Suomi pyrkii vaikuttamaan maailmalla, kertoo ulkoministeriön julkaisema Maakuvan vuosikatsaus.

Kansainvälistä kauppaa harjoittavista suomalaisyrityksistä 41 prosenttia oli kohdannut kansainvälisiä kaupanesteitä vuosina 2019–2022, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ulkoministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä tutkimus.

Ukraina on pyytänyt Suomelta tukea erityisesti opetuksen, ympäristön ja säteilyturvallisuuden välittömiin ja pidempiaikaisiin tarpeisiin. Suomi auttaa Ukrainaa nyt yhteensä 29 miljoonalla eurolla humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea.

Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmas pysyvän yhteisen mekanismin kokous järjestettiin 9. maaliskuuta Brysselissä. Keskustelut käytiin Naton päämajassa. Keskustelujen alkuun osallistui myös pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Kokousten asialistoilla ovat lisäksi muun muassa globaalit terveyskysymykset sekä EU:n kilpailukyky. Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Suomi osallistuu Naton tarkkailijajäsenenä 9.–15. maaliskuuta järjestettävään CMX23-kriisinhallintaharjoitukseen. CMX eli Crisis Management Exercise on Naton säännöllinen konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus.

Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 67. istunto järjestetään New Yorkissa 6.–17. maaliskuuta 2023. Suomesta istuntoon osallistuu laaja valtuuskunta pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin johdolla.

Valtiosihteeri Johanna Sumuvuori johtaa Suomen kansallista valtuuskuntaa YK:n vähiten kehittyneiden maiden konferenssissa Dohassa, Qatarissa. Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta yli kolmasosa on suunnattu vähiten kehittyneille maille. Samoin suurin osa Suomen kahdenvälisistä kumppanimaista on vähiten kehittyneitä maita.

Suomen Kiinan-tuonnissa korostuu kaupan ala, kun taas Kiinan-vienti painottuu suuriin teollisuusyrityksiin. Tämä selviää ulkoministeriön koordinoimasta selvityksestä, joka tarkastelee Kiinaa koskevia kaupallisia riippuvuuksia. Selvitys tarjoaa koottua tietoa ja lukuja Kiina-riippuvuuksista käytävään keskusteluun.

Saudi-Arabian kunta-, maaseutu- ja asuntoministeri Majid Al-Hogail vierailee Suomessa 1.–2. maaliskuuta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Genevessä, Sveitsissä 26.–27. helmikuuta. Hän pitää Suomen kansallisen puheenvuoron YK:n ihmisoikeusneuvoston 52. istunnon korkean tason osuudessa 27. helmikuuta.

Euroopan unioni on asettanut 25. helmikuuta 2023 uusia pakotteita vastauksena Venäjän jatkuviin hyökkäyksiin Ukrainan siviilikohteita ja kriittistä infrastruktuuria vastaan. Kymmenennessä pakotepaketissa laajennetaan vientikieltoja kriittiselle teknologialle, teollisuustuotteille ja kaksikäyttötuotteille. Lisäksi EU ottaa käyttöön uusia toimia pakotteiden kiertämisen estämiseksi.

Suomi on Ukrainan rinnalla nyt ja jatkossa, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto kansallisessa julkilausumassa Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivänä 24. helmikuuta 2023.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan tulee perjantaina 24. helmikuuta kuluneeksi tasan vuosi. Ulkoministeriö huomioi vuosipäivän näkyvästi. Suomi haluaa osoittaa tukeaan Ukrainalle ja Ukrainan kansalle ja samalla muistaa Venäjän hyökkäyssodan uhreja.

Suomi tukee Maailman ruokaohjelma WFP:tä Mustanmeren viljasopimuksen toimeenpanossa 5 miljoonalla eurolla. Suomen tuella WFP ostaa viljaa Ukrainasta ja vie sitä ruokakriisistä kärsiviin maihin Afrikassa.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari johtaa laajan valtuuskunnan vierailua Uzbekistaniin 21.–23. helmikuuta ja Kazakstaniin 23.–25. helmikuuta. Ministeri Skinnarin on määrä tavata molempien maiden valtiojohtoa.

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 1 726 000 euroa valtionavustusta kaikkiaan 26:lle ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalle järjestölle.

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat Brysselissä maanantaina 20. helmikuuta. Ulkoministeri Pekka Haavisto edustaa Suomea kokouksessa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Saksassa järjestettävään Münchenin turvallisuuskonferenssiin 17.–19. helmikuuta.

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pasi Hellman osallistuu YK:n koulutusta humanitaarisissa kriisitilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä tukevan Education Cannot Wait -rahaston rahoituslupauskokoukseen 16–17. helmikuuta Genevessä, Sveitsissä. Suomi myöntää rahastolle vuonna 2023 kaksi miljoonaa euroa. Suomi on tukenut rahastoa vuosina 2020–2022 yhteensä kuudella miljoonalla eurolla.

Tunisian viestintäteknologioista vastaava ministeri, tohtori Nizar Ben Neji vierailee Suomessa 16.–17. helmikuuta.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari tapaa Kreikan ulkomaankaupasta vastaavan varaulkoministerin Costas Fragkogianniksen Helsingissä 16. helmikuuta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV julkaisi 13. helmikuuta tarkastuskertomuksen Finnfundin sijoitustoiminnasta ja riskienhallinnasta. Finnfund on lähes kokonaan valtion omistama vaikuttavuussijoitusyhtiö, jonka lakisääteinen tehtävä on edistää kehitysmaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Ulkoministeriö keskeytti viisumien myöntämisen Thaimaan marjanpoimijoille väliaikaisesti marraskuussa 2022. Perusteena tähän olivat luonnonmarjanpoimintaan liittyvät epäselvyydet, mukaan lukien ihmiskauppariski, Suomessa meneillään oleva poliisitutkinta sekä mahdolliset muutokset luonnonmarjanpoimijoiden asemaan, joita työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock vierailee Suomessa 13.–14. helmikuuta ulkoministeri Pekka Haaviston kutsusta.

Suomen ulkomaanedustustoista haettavien viisumien määrä on jälleen nousussa pandemiavuosien jälkeen. Myönnettyjen viisumeiden määrä yltää kuitenkin vain noin viidennekseen siitä määrästä, joka myönnettiin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.