YK:n ihmisoikeuskomitean päätös asiassa Äärelä ja Näkkäläjärvi v.Suomen valtio
YK:n ihmisoikeuskomitea on 24.10.2001 tehnyt päätöksen ihmisoikeusvalitusasiassa, joka koski metsähallituksen saamelaisten poronhoitoalueella Kariselässä toimittamia hakkuita ja tiehanketta ja sen johdosta käytyä oikeudenkäyntiä. Päätöksen mukaan valittajien oikeutta nauttia saamelaiskulttuuristaan ei ole rikottu. Sen sijaan komitea totesi Suomen valtion rikkoneen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta (ns.KP-sopimusta) kahden oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan määräyksen johdosta.
Hovioikeus oli päätöksellään 1997, päinvastoin kuin käräjäoikeus, sallinut hakkuiden jatkamisen ja velvoittanut valittajat maksamaan 75.000 markkaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Valittajien mukaan hovioikeuden päätös rikkoi heidän KP-sopimuksen 27. artiklassa turvattua oikeuttaan nauttia omasta kulttuuristaan.
Ihmisoikeuskomitea totesi päätöksessään, että alueella suoritetut hakkuut eivät muodostaneet ihmisoikeusrikkomusta ja että Suomen valtio ei ole rikkonut valittajien KP-sopimuksen 27 artiklassa turvattua oikeutta nauttia saamelaiskulttuuristaan.
Valittajat valittivat lisäksi hovioikeusprosessista. Heidän mukaansa oikeudenkäynti ei ollut puolueeton, koska hovioikeus piti suullisen kuulemisen mutta ei pitänyt katselmusta tarpeellisena. Valittajille ei myöskään annettu mahdollisuutta kommentoida vastapuolen hovioikeudelle määräajan jälkeen toimittamaa lisäkirjelmää (YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisu asiassa Länsman v. Suomi, jonka saatteessa selitettiin päätöksen sisältöä). Lisäksi valittajien mukaan velvollisuus maksaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut estäisi tulevaisuudessa vastaavien oikeudenkäyntien käymisen.
Ihmisoikeuskomitea totesi päätöksessään, että hovioikeuden päätös olla pitämättä katselmusta ei muodostanut KP-sopimuksen rikkomusta.
Sen sijaan oikeudenmukaisen ja tasapuolisen oikeudenkäynnin periaatteita oli rikottu, kun valittajille ei ilmoitettu metsähallituksen hovioikeudelle toimittamasta lisäkirjelmästä. Myös valittajien velvoittaminen korvaamaan metsähallituksen oikeudenkäyntikulut katsottiin rikkomukseksi. Tässä yhteydessä komitea otti huomioon, että Suomen lainsäädäntöä on vuonna 1999 muutettu siten, että tuomioistuin voi viran puolesta alentaa vastapuolen maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen määrää.
Kuusi komitean jäsentä ei yhtynyt komitean päätökseen siltä osin, että oikeudenkäyntikulujen maksaminen estäisi myöhemmin tuomioistuintien käyttämistä.
Valtion tulee kolmen kuukauden kuluessa ilmoittaa ihmisoikeuskomitealle niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt komitean päätöksen johdosta. Lisäksi valtion on saatettava komitean näkökannat julkisuuteen.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen, puh. 1341 5729 tai 040-545 1264