Vilén: Nato muuttuu luonteeltaan entistä enemmän poliittiseksi järjestöksi

Euroopan unionilla on paitsi taloudellinen myös kasvava poliittinen rooli kansainvälisessä turvallisuuskehityksessä, sanoi ulkomaankauppaministeri Jari Vilén 163. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina. Atlantin yli käydään vuoropuhelua, jossa EU ja EU-maat toimivat Yhdysvaltain liittolaisina ja yhteistyökumppaneina, mutta samalla myös haastajina.

”Yhdysvaltain viimeaikaiset kannanotot on tulkittu varoitukseksi, että se turvautuu tarpeen mukaan yksipuolisesti ja ennaltaehkäisevästi voimankäyttöön kansainvälisen terrorismin tukemisen ja joukkotuhoaseiden tavoittelun muodostamaa uhkaa vastaan.” Esillä ovat nimettyinä valtioina erityisesti Irak sekä myös Iran ja Pohjois-Korea. Vilénin mukaan Euroopassa tätä näkymää kavahdetaan.

Vilén muistutti, että olennaista tässä tilanteessa on konfliktinesto, jännityksen purkaminen ja kriisien hallinta. Yhdysvaltain kannanotot ovat epäilemättä tarkoitetut myös pelotteeksi kohdevaltioille ja vaatimukseksi liittolaisille, kumppaneille ja toisille suurvalloille toimia uhkien purkamiseksi.

”Afganistanin kriisin luoma yhteisrintama ei kestäisi sotilaallisen voimankäytön laajentamista nykyisen tilanteen pohjalta. Asetelma on laajentunut kansainvälisen terrorismin torjunnasta. Mukaan on tullut aineksia, joista vallitsee perustavia eturistiriitoja ja näkemyseroja myös suurvaltojen kesken”, totesi Vilén.

”Kansainvälinen yhteisö tunnustaa itsepuolustuksen oikeuden. Mikäli Yhdysvallat turvautuu voimankäyttöön, sen tulee perustua sitoviin näyttöihin ja sotilaallisille toimille tulee saada kansainvälinen oikeutus ja YK:n mandaatti kuten Afganistanin tapauksessa”, painotti Vilén.

Ministeri Vilén arvelee Naton muuttuvan nykykehityksen valossa luonteeltaan pääasiallisesti sotilaallisesta järjestöstä entistä enemmän poliittiseksi. Poliittisuutta osoittaa hänen mukaansa myös Naton toimenkuvan laajentaminen turvallisuuspolitiikan ja yhteiskuntien varautumisen eri aloille.
”Tärkeimmät uudet kysymykset, joiden ympärillä Naton roolia rakennetaan, ovat kansainvälisen terrorismin torjunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Natolla voi olla tehtävä jäsenmaidensa toiminnan koordinoimiseksi ja poliittisen yhtenäisyyden lujittamisessa”, muistutti Vilén.

Vilén totesi Naton lähestyvän uutta laajentumispäätöstä, jonka merkitys saattaa olla suurempi poliittisesti kuin sotilaallisesti, ainakin lyhyellä aikavälillä. Laajentumispolitiikka tähtää osaltaan Keski-Euroopan ja Baltian maiden vakauttamiseen. EU:n ja Naton laajentumiset tukevat toisiaan sikäli, että niihin kuuluvat samankaltaiset poliittiset jäsenyysehdot.

”Suomen näkökulmasta on myönteistä, että Baltian mailla on mahdollisuus saavuttaa turvallisuuspoliittiset tavoitteet, jotka ne kokevat välttämättömiksi kansainvälisen asemansa vakiinnuttamiseksi. Suomen omat suhteet Baltian maihin säilyvät hyvinä turvallisuuspoliittisista ratkaisuista riippumatta”, vakuutti ministeri Vilén.

Venäjän ja Naton lähentymistä tulee myös pitää Suomen kannalta myönteisenä kehityksenä. ”Meillä ei ole syytä arvella, että se voisi käydä Suomen turvallisuusetuja vastaan”, sanoi Vilén.

”Emme vielä tiedä tarkasti minkälaisia uusia yhteistyöjärjestelyjä Venäjän ja Naton välille ollaan rakentamassa. Ei ole kuitenkaan odotettavissa, että Nato luopuisi itsenäisestä päätöksenteosta omiin asioihinsa”, arvioi Vilén. Ennakkotietojen mukaan Venäjälle tarjotaan mahdollisuus käsitellä tasavertaisena osanottajana yhteisen pöydän ääressä yhteistyötä Naton ja Nato-maiden kanssa sellaisissa kysymyksissä kuin kansainvälisen terrorismin torjunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja kriisinhallinta. Naton ja Venäjän yhteinen foorumi tukee kansainvälistä yhteistyötä, johon liittyy runsaasti muitakin rakenteita.

”Suomi on harjoittanut hyödyllistä yhteistyötä Naton kanssa euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) ja rauhankumppanuuden (PfP) puitteissa”, jatkoi ministeri Vilén. Suomi ja Ruotsi toimivat yhdessä aktiivisesti sen varmistamiseksi, että EAPC säilyttää merkityksensä poliittisena yhteistyö- ja vaikutuskanavana myös Naton laajentuessa ja turvallisuushaasteiden muuttuessa. Samalla pyrimme jatkuvasti vahvistamaan käytännön PfP-yhteistyötä, joka on meille tärkeätä niin turvallisuuspoliittisesti kuin puolustusvoimiemme kehittämisen kannalta. Suomen turvallisuuspoliittisia perusratkaisuja arvioidaan kokonaisvaltaisesti vuoden 2004 selonteossa. ”Viimeaikainen kehitys on osoittanut, että ajankohta on oikea ja sopiva”, sanoi ministeri Vilén.




















Ulkomaankauppaministeri Vilénin puhe

EU
NATO
ulko- ja turvallisuuspolitiikka