Venäjän federaation 1. varaulkoministeri Aleksandr Avdejev vierailee Suomessa 19.-22.3.2000
Venäjän federaation 1. varaulkoministeri Aleksandr Avdejev vierailee Suomessa 19.-22.3.2000. Vierailunsa aikana hän käy keskusteluja ulkoasiainministeriön valtiosihteerin Jukka Valtasaaren kanssa ja tapaa ulkoasianministeri Erkki Tuomiojan.
Varaulkoministeri Avdejevin Suomen vierailun yhteydessä pidettiin 20.3.2000 Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän kahdeksas yhteiskokous Helsingissä.
Suomen valtuuskuntaa yhteiskokouksessa johti Suomen osapuolen puheenjohtaja, valtiosihteeri Jukka Valtasaari ja Venäjän valtuuskuntaa Venäjän osapuolen puheenjohtaja, 1. varaulkoministeri Aleksandr Avdejev.
Kokouksessa käsiteltiin vuosia 1998-2000 koskevan lähialueyhteistyön kehittämisen kokonaisohjelman toteutumista, kehittämisryhmän alaisten aluetyöryhmien toimintaa sekä teknisen ja humanitaarisen avun yhteishankkeiden toteuttamista. Esillä olivat lisäksi lähialueyhteistyön kehittämiseen, rahoitukseen ja koulutusyhteistyöhön liittyvät kysymykset. Kokouksessa tarkasteltiin myös yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa sekä EU:n TACIS- ja INTERREG-ohjelmien toteutumista.
Kokouksessa sovittiin laadittavaksi uusi lähialueyhteistyön kehittämisen kokonaisohjelma, joka kattaa vuodet 2001-2003 ja säätelee lähialueyhteistyön proriteetteja ottaen huomioon EU:n pohjoisen ulottuvuuden ja muun alueellisen yhteistyön kehityksen. Samalla kokouksessa vahvistettiin luettelo Suomen ja Venäjän välisistä lähialuehankkeista, joita toteutetaan maiden välisen lähialueyhteistyösopimuksen nojalla ja jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain Suomen budjettivaroilla. Näitä hankkeita on toteutusvaiheessa yli 200.
Seuraava kehittämisryhmän yhteiskokous järjestetään vuoden 2001 alkupuolella Murmanskissa.
Suomen ja Venäjän väliseen lähialueyhteistyöhön on vuoden 1992 jälkeen osoitettu Suomen budjettivaroja yli 700 miljoonaa markkaa. Yhteistyön puitteissa on toteutettu useita satoja erilaisia hankkeita, joista tärkeimmät ovat olleet ympäristö- ja ydinturvasektoreilla, metsätalouden ja maaseudun kehittämisessä, infrastruktuuri- sekä koulutus- ja sosiaalisektoreilla.
Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa on ollut tärkeä osa lähialueyhteistyötä. Esim. vuosina 1997-2002 yhteistyöhön Maailmanpankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n kanssa ohjataan lähialuevaroja yli 100 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 Venäjän ja Baltian hankkeisiin osoitetusta määrärahasta käytetään noin 85 miljoonaa markkaa yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa. Kyseisissä hankkeissa kansainvälisen rahoituksen osuus on yhteensä noin 10 miljardia markkaa.
P Ö Y T Ä K I R J A
Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän kahdeksannesta yhteiskokouksesta 20.3.2000 Helsingissä
Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella 20.1.1992 allekirjoitetun sopimuksen nojalla toimivan hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän kahdeksas yhteiskokous pidettiin 20.3.2000 Helsingissä.
Suomen valtuuskuntaa yhteiskokouksessa johti Suomen osapuolen puheenjohtaja, ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Jukka Valtasaari ja Venäjän valtuuskuntaa Venäjän osapuolen puheenjohtaja, 1. varaulkoministeri A.A. Avdejev. Valtuuskuntien kokoonpanot ja kokouksen asialista ovat liitteinä 1 ja 2.
1. Osapuolet totesivat, että lähialueyhteistyö on ollut laaja-alaista ja monipuolista ja yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia. Eri ohjelmien ja hankkeiden toteutuksessa ovat olleet laajasti mukana sekä Suomen että Venäjän keskus- ja alueviranomaiset sekä suuri määrä virastoja, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, laitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja. Lähialueyhteistyön ansiosta maiden välille on saatu luoduksi merkittävä kontaktiverkosto, joka on hyödyttänyt molempia osapuolia. Maiden välisessä lähialueyhteistyössä on saatettu päätökseen yli 400 hanketta ja toteutusvaiheessa on yli 200 hanketta. Toimintaan on ohjattu Suomen lähialuevaroja lähes 700 miljoonaa markkaa.
Painopistealueita ovat vuonna 1999 edelleen olleet seuraavat sektorit: ympäristö, ydinturva ja ydinjätteiden valvonta, maaseutukehitys, metsätalous, infrastruktuurin kehittäminen, rajanylityksen ja kauttakulkuliikenteen parantaminen, hallinnon kehittäminen ja demokraattisiin periaatteisiin liittyvä informaationvaihto, sosiaalisektorin tukeminen sekä yhteistyö rikollisuuden torjunnassa.
Tärkeä sija kahdenvälisessä yhteistyössä on myös kansalaisyhteiskunnan edellytysten luomisella lähialueilla. Kansalaisjärjestötoiminnassa on erityistä huomiota kiinnitetty tasa-arvo-, demokratia- ja ympäristökysymyksiin.
2. Suomen osapuoli informoi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikasta. Suomen puolelta selostettiin Helsingissä marraskuussa 1999 pidetyn pohjoisen ulottuvuuden konferenssin ja joulukuussa 1999 järjestetyn EU:n Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksia. Helsingin Eurooppa-neuvosto puolsi pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman laatimista komission toimesta yhteistyössä neuvoston kanssa ja partnerimaita konsultoiden.
Todettiin, että lähialueyhteistyö on yksi instrumentti pohjoisen ulottuvuuden politiikan toteuttamisessa ja lähialueyhteistyötä tullaan suuntaamaan ottaen huomioon pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet. Uudessa Tacis-asetuksessa pohjoinen ulottuvuus on myös huomioitu. Kansainväliset rahoituslaitokset suhtautuvat myönteisesti pohjoisen ulottuvuuden periaatteisiin ja ovat kehittämässä vastaavia alueellisia konseptejaan.
Venäjän osapuoli korosti, että pohjoiselle ulottuvuudelle tulisi antaa käytännön sisältö Luoteis-Venäjällä ja pyrkiä edistämään kahdenvälisten ja monenvälisten hankkeiden ja ohjelmien kehittämisen koordinaatiota tällä alueella.
Osapuolet totesivat, että yhteistyön pitkän ajanjakson suunnittelu on ollut tuloksellista ja antoivat erittäin hyvän arvion lähialueyhteistyön kehittämisen vuosien 1998 - 2000 kokonaisohjelman vaikutuksesta lähialueyhteistyön tehokkuuteen. Sovittiin uuden kokonaisohjelman laatimisesta vuosille 2001 - 2003. Alueryhmille annettiin tehtäväksi valmistella kuluvan vuoden syksyyn mennessä ehdotukset kokonaisohjelman konkreettiseksi sisällöksi.
3. Suomen osapuoli informoi uusista lähialueyhteistyön kehittämisprojekteista, joita on käynnistetty vuoden 1999 lopussa. Lähialueyhteistyön toimintastrategia on parhaillaan uudistettavana ja se valmistuu keväällä. Lähialueyhteistön suuntaamiseen ja sisältöön vaikuttavat merkittävästi EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikka, PCA-sopimus, EU:n Venäjä-strategia, uusi Tacis-asetus ja kansainvälisten rahoituslaitosten toiminta. Lähialueyhteistyön menettelytapojen ja tietojärjestelmän kehittäminen ovat myös valmisteltavana.
4. Suomen osapuoli selosti vuoden 2000 lähialuemäärärahojen käyttösuunnitelmaa ja vuosia 2001-2003 koskevan sopimuksentekovaltuuden käyttöä sekä varojen jakautumista eri kohdealueille Venäjällä. Venäjän osapuoli antoi myönteisen arvion lähialueyhteistyön hankkeiden toteutuksesta ja korosti, että etusijalle tulisi asettaa sellaiset hankkeet ja ohjelmat, jotka edistävät tuotannon kasvua ja parantavat investointiedellytyksiä. Tässä yhteydessä korostettiin, että on tärkeätä ottaa huomioon venäläisten viranomaistahojen ja alueiden ehdotukset, jotta hankkeet saataisiin hyvin tuloksin sovittua alueryhmissä ja käsiteltyä kehittämisryhmän kokouksissa. Jotta yhteistyöelimet voisivat paremmin käydä läpi hankkeet, pitäisi alueryhmien kokoukset järjestää koordinoidusti viimeistään kuukautta ennen kehittämisryhmän kokousta.
Tarkastelluista hankkeista Suomen ja Venäjän osapuolet kiinnittivät erityistä huomiota Svetogorskin teollisuuskompleksin perustamiseen, josta voi tulla yhteistyön prioriteettihanke kummankin osapuolen tuella, sekä Euregio Karelia- ja Eurorussia-hankkeisiin. Niiden kehittämistä tulisi jatkaa koordinoidusti mm. lähialueyhteistyön kehittämisryhmän alaisten elinten puitteissa.
Osapuolet hyväksyivät alueryhmien toiminnan tulokset kehittämisryhmän yhteiskokousten väliseltä ajalta ja antoivat niille tehtäväksi jatkaa työtä, jossa valitaan ja sovitaan hankkeet tulevalle kaudelle.
5. Kokous katsoi, että hankearviointien suorittaminen on tarpeellista lähialueyhteistyön laadun ja hallinnon kehittämiseksi ja korosti, että arviointityötä tulee jatkaa vastaisuudessakin. Osapuolet totesivat, että Pietarissa 28.5.1999 järjestetty toteutettuja ohjelma- ja hankearviointeja koskeva seminaari oli hyödyllinen. Arviointien tulokset tullaan ottamaan huomioon ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Parhaillaan suoritetaan laajaa ympäristöalan evaluaatiota.
Suomen osapuoli informoi, että Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa lähialueyhteistyön tarkastustoimintaa, koska yhteistyössä käytetään huomattava määrä Suomen valtion budjettivaroja.
6. Suomen osapuoli arvioi uutta Tacis-asetusta ja sen vaikutuksia lähialueyhteistyöhön. Osapuolet totesivat, että uusi Tacis-asetus tarjoaa jossain määrin entistä paremman pohjan lähialueyhteistyön ja EU-rahoituksen yhteensovittamiselle esimerkiksi uuden Taciksen mahdollistamissa kumppanuusohjelmissa ja investointihankkeissa.
Osapuolet keskustelivat prioriteeteista Tacis-ohjelmaan sekä Interreg- ja Tacis- raja-alueohjelman valmistelutilanteesta sekä mahdollisen yhteentoimivuuden vaihtoehdoista.
7. Kokous totesi, että lähialueyhteistyötä toteutetaan paitsi kahdenvälisten hankkeiden avulla myös läheisessä yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa sekä EU:n kehitysohjelmien kanssa toteutettavien hankkeiden kautta.
Suomen osapuoli ilmoitti, että se on pyrkinyt myötävaikuttamaan kansainvälisten rahoitusvirtojen suuntautumiseen Venäjälle. Noin puolet Suomen lähialuevaroista on ohjattu erilaisiin yhteistyöjärjestelyihin kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2000 yhteistyöhän kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa tullaan käyttämään 40 miljoonaa markkaa noin 10 erilaiseen ohjelmaan ja hankkeeseen, joissa kansainvälisen rahoituksen osuus noin 4 miljardia markkaa. Venäjällä Suomi oli mukana 6 Maailmanpankin ja 4 EBRD:n luoton tai ohjelman rahoituksessa.
8. Venäjän osapuoli teki selkoa vuonna 1999 Venäjällä hyväksytystä laista ja asetuksella määrätyistä päätöksistä, jotka mahdollistavat tulli- ja verovapauden myöntämisen vastikkeettoman teknisen avun hankkeiden toteutuksen yhteydessä, sekä mainittujen hankkeiden ja ohjelmien rekisteröintimenettelystä kyseisten helpotusten saamiseksi. Osapuolet totesivat, että säädösten voimaantulo on oleellisesti yksinkertaistanut vuoden 1992 lähialuesopimuksen 6 artiklan toteutumiseen liittyvien kysymysten käytännön ratkaisua.
Suomen osapuoli totesi, että hyväksytyt säädökset ovat myönteisiä edistysaskeleita tulli- ja verovapauskysymysten ratkaisemiseksi, mutta Suomen osapuolen mielestä ne eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa kokonaisuudessaan. Tulli- ja verovapaus myönnetään vain kokonaan lahja-apuun perustuville toimituksille Venäjälle. Tässä yhteydessä Suomen oapuoli totesi, että kaikki toimitukset infrastruktuuri-, ympäristö- ja ydinvurvallisuus- sekä sellaisiin muihin yhteisrahoitushankkeisiin, joiden tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa ja jotka rahoitetaan vain osittain Suomen valtion varoin ja osittain venäläisen osapuolen toimesta, tulisi vapauttaa tulleista, veroista ja muista maksuista. Saman periaatteen tulisi koskea myös leasing-järjestelynä toteutettavia toimituksia.
Venäjän osapuoli totesi tässä yhteydessä, että Venäjän lainsäädännön mukaan kyseisiä helpotuksia ei myönnetä venäläisille laitteiden ja palveluiden toimittajille näissä hankkeissa. Kuitenkin venäläisille organisaatioille, jotka osoittavat varoja ja toimittavat laitteita vastikkeettoman avun ohjelmien puitteissa, voidaan myöntää tiettyjä helpotuksia.
9. Todettiin, että presidentti Jeltsinin aloitteeseen pohjautuvaa venäläisille johtaville virkamiehille Suomessa järjestetty koulutusohjelma on toteutunut hyvin ja sitä tullaan jatkamaan. Suomi on ehdottanut venäläisten yritysjohtajien koulutuksen aloittamista Suomessa.
10. Kokous hyväksyi selonteon 18.3.2000 Helsingissä pidetyn yhteishankkeiden toteutus- ja rahoitusehtoja käsittelevän työryhmän kokouksen tuloksista ja antoi ryhmälle tehtäväksi jatkaa mandaattinsa mukaisesti työtä teknisen ja humanitaarisen avun yhteishankkeiden toteuttamisen edistämiseksi.
11. Kokous vahvisti luettelon Suomen ja Venäjän välisistä lähialuehankkeista (liite 3), joita toteutetaan hallitustenvälisen lähialueyhteistyösopimuksen nojalla ja jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain Suomen budjettivaroilla. Kokous esitti, että Venäjän ulkoministeriö yhdessä Venäjän federaation viranomaisten kanssa myötävaikuttaisi vapautusten saamiseen tulleista, veroista ja muista maksuista luettelossa oleville hankkeille.
Osapuolet sopivat, että seuraava kokous järjestetään vuoden 2001 alussa Murmanskissa. Kokousaika ja asialuettelo sovitaan diplomaattiteitse. Todettiin tarkoituksenmukaiseksi järjestää yhteiskokousten välisenä aikana puheenjohtajatapaaminen ja sihteeristötapaamisia.
Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2000
Kehittämisryhmän
Suomen osapuolen puolesta
Jukka Valtasaari
Kehittämisryhmän
Venäjän osapuolen puolesta
Aleksandr A. Avdejev