Valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa käsitellään Suomen turvallisuusympäristön muutosta

Valtioneuvosto on hyväksynyt keskiviikkona 13. huhtikuuta ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta ja antanut sen eduskunnan käsiteltäväksi. Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteko ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia.

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Venäjän hyökkäys rikkoo myös YK:n peruskirjaa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) periaatteita. Tätä muutosta on selonteossa kuvattu. Suomi vahvistaa varautumistaan ja turvallisuuttaan reaktiona toimintaympäristön muutokseen. 

Ulkoministeri Pekka Haavisto on johtanut valtioneuvoston asettamaa koordinaatioryhmää sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ryhmää selonteon valmistelemiseksi. Ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspoliittista osuutta käsiteltiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Varautumisen, oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden sekä digitalisaation ja julkisen kehittämisen ministeriryhmät käsittelivät selonteon muita osa-alueita.

”Selonteossa arvioidaan muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksia Suomelle. Selonteon tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä laaja ja perusteellinen keskustelu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi”, ulkoministeri Haavisto sanoo.

Suomi vahvistaa turvallisuuttaan 

Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. ”Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa, vahvistaa turvallisuutta ja puolustuskykyään sekä tiivistää pitkäaikaista yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa Suomi tekee itsenäisesti,” ulkoministeri Haavisto toteaa.

Selonteossa tarkastellaan toimia kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi, EU:n roolia turvallisuuspoliittisena toimijana sekä kahdenvälisen yhteistyömme tiivistämistä Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi käsitellään suhdettamme Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Naton ja monenvälisten puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa. Selonteossa kuvataan niitä mahdollisuuksia, joita nämä yhteistyömuodot ja kumppanuudet meille tarjoavat nykyisessä turvallisuustilanteessa.

EU:n luonne ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana on vahvistunut. Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä yhtenäisempi ja vahvempi toimija EU on.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi on entisestään syventänyt kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Suomelle on tärkeää, että Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen ovien -politiikkaansa. Selonteossa on esitetty arvioita myös mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista Suomelle sekä kuvattu mahdollista liittymisprosessia. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana pysyy kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Suomi säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa. 

Yhteiskunnan kriisisietokyvyn ja varautumisen merkitys korostuu 

Selonteko kuvaa myös varautumista hybridi- ja kybervaikuttamiseen sekä vaikutuksia ja varautumista sisäiseen turvallisuuteen, väestönsuojeluun, kriisinsietokykyyn, talouteen, huoltovarmuuteen, laajemmin yhteiskunnan toimintoihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn, kansallisen puolustuskyvyn ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen merkitys Suomen turvallisuudelle korostuu.  

Suomessa vilkastunut turvallisuuspoliittinen keskustelu näkyy todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä. Kynnystä vaikuttaa ulkoapäin suomalaiseen yhteiskuntaan nostetaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ja kansalaisten kriisinsietokyvyllä.

Selonteko täydentää valtioneuvoston  ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, puolustusselontekoa, selontekoa sisäisestä turvallisuudesta sekä  selontekoa EU-politiikasta. 

Selonteon käsittelystä eduskunnassa on tietoa eduskunnan verkkosivuilla. 

Valtioneuvosto ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista(Linkki toiselle verkkosivustolle)
 

Lisätietoja

  • Johanna Sumuvuori, ulkoministerin valtiosihteeri, puh. 0295 160 983 
  • Joel Linnainmäki, ulkoministerin erityisavustaja, puh. 0295 350 466
  • Esa Pulkkinen, puolustusministeriön kansliapäällikkö, puh. 0295 140120 (viestintäjohtaja Niina Hyrskyn kautta)
  • Ajankohtaisselonteon sihteeristö: 
  • Lauri Hirvonen, lähetystöneuvos, ulkoministeriö, puh. 0295 350 063, etunimi.sukunimi@formin.fi
  • Salla Sammalkivi, lähetystöneuvos, ulkoministeriö, puh. 0295 350 020, etunimi.sukunimi@formin.fi
  • Karoliina Honkanen, neuvotteleva virkamies, puolustusministeriö, puh. 0295 140 354, etunimi.sukunimi@gov.fi