Uusi kehityspoliittinen sijoitusstrategia painottaa yksityisten pääomien saamista liikkeelle

Ulkoministeriö on ottanut käyttöön kehityspoliittisen sijoitusstrategian vuosille 2025–2027. Strategia ohjaa kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin osoitetun määrärahan käyttöä Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti. Samalla julkaistaan lainojen ja sijoitusten käyttöön liittyvät sijoitusehdot.

Rakennuksia joen rannalla vuoristossa.
​​​​​​​Uusiutuvan energian käyttöönotto edellyttää merkittäviä alkuvaiheen investointeja ja kärsivällisiä rahoittajia. IFC:n välittämän Suomen sijoituksen tuella Nepaliin rakennetaan parhaillaan 216 MW:n Upper Trishuli 1-vesivoimalaa. Valmistuttuaan se lisää Nepalin kotimaista sähköntuotantoa noin 20 prosenttia. Kuva: ulkoministeriö.

Kehityspoliittisen sijoitustoiminnan tavoitteena vuosina 2025–2027 on saada liikkeelle yksityisiä pääomia vastuulliseen ja taloudellisesti kestävään yritystoimintaan sekä investointihankkeisiin kehittyvissä maissa. Tällä tavalla pyritään tukemaan kestävää kehitystä Suomen kehityspolitiikan mukaisesti. Tarkemmat kehitysvaikutustavoitteet ja kohdemaat määritellään sijoituskohtaisesti.  

”Vain pieni osa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavasta rahoituksesta voidaan kattaa julkisella kehitysyhteistyörahoituksella. Vivuttamalla mukaan yksityistä pääomaa voimme saada aikaan suurempia vaikutuksia ja enemmän työpaikkoja”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Sijoitustoiminnalla tuetaan rahoituksen kanavoitumista yrityksiin ja investointeihin, jotka eivät rahoitusmarkkinoiden katvealueiden vuoksi saa kaupallista rahoitusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kehitysvaikutuksia tuottavat alku- ja kasvuvaiheen yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset sekä pitkäaikaista ja riskinottokykyistä pääomaa tarvitsevat investoinnit, jotka esimerkiksi hyödyntävät uusia teknologioita ja palvelumalleja. Lisäksi etsitään mahdollisuuksia edistää Ukrainan jälleenrakentamista.

Strategiakaudella painotetaan erityisesti sektoreita, joissa Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on tarjottavana osaamista ja teknologiaa. Mahdollisuuksia nähdään esimerkiksi puhdasta siirtymää, kiertotaloutta ja digitalisaatiota edistävissä investoinneissa.

Kansainväliset kehityspankit ja muut kehitysrahoituslaitokset ovat ulkoministeriön tärkeimpiä kumppaneita kehityspoliittisessa sijoitustoiminnassa. Strategiakaudella harkitaan mahdollisuuksia osallistua myös yksityisten varainhoitajien hallinnoimiin rahastoihin. Tähän liittyen ulkoministeriössä on parhaillaan käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin liittyvää lainsäädäntöä uudistetaan.

Kehityspoliittiset lainat ja sijoitukset ovat osa Suomen kehitysyhteistyötä. Muusta ulkoministeriön hallinnoimasta kehitysyhteistyörahoituksesta poiketen eduskunta on asettanut niille tuotto- ja palaumaodotteen. Sijoitetun pääoman odotetaan siis tuottavan paitsi kehitysvaikutuksia, myös palautuvan Suomelle nimellisen tuoton kera.

Lisätietoja