Ulkoministeriön talousarviossa lisärahoitusta Ukrainan tukemiseen

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 1,3 miljardin euron määrärahoja. Ulkoministeriön talousarvion keskiössä on Ukrainan tukeminen myös vuonna 2023.


Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. 

Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjän hyökkäys rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta, ja on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla ja sen vaikutukset heijastuvat turvallisuuden ohella laajasti myös globaaliin kehitykseen.

Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena Suomi on päättänyt hakea Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä. Suomen Nato-jäsenyys lisäisi sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä, että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Nato-jäsenyydestä aiheutuvia lisäre-sursointitarpeita tarkastellaan myöhemmin.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot

Toimintamenoihin ehdotetaan 256 miljoonaa euroa, josta 1,0 miljoonaa euroa EU:n elpymisvälineen tuloja. 

Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Muuttuva toimintaympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta jatkuvaa ennakointia, seurantaa ja analyysiä sekä resurssien joustavaa käyttöä. 

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon, joilla on keskeinen merkitys Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Vuoden 2023 talousarviossa korostuu edustustoverkon toimintakyvyn ylläpitäminen koronavuosien jälkeen. Ensi vuonna Suomen edustustoverkko kattaa 93 toimipistettä, mukaan lukien vuonna 2022 perustettavat uudet edustustot Islamabadiin (Pakistan) ja Mumbaihin (Intia).

Ulkoministeriö kohdentaa vientivalvontaan ja pakotteiden hoitoon lisäresursseja vastatakseen liike-elämän tarpeisiin. Yhteistyössä muun Team Finland -verkoston kanssa ulkoasiainhallinto jatkaa uusien vientimarkkinoiden kartoittamista ja tukee suomalaisyritysten vientiponnisteluja. Edustustojen hoitamien maahantuloprosessien nopeuttamista jatketaan osana hallituksen toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. 

EU:n elpymisvälineen tuloilla jatketaan digitaalisen Virtual Finland -palvelualustan kehittämistä. Tavoitteena on mahdollistaa integroidut palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille. 

Kriisinhallinta

Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 1,9 miljoonaa euron määrärahaa. Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa suunnataan erillishankkeiden rahoittamisesta aktiivisempaan vaikuttamiseen rauhantilan edistämiseksi.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa ja Irakissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Afrikassa ja Välimeren alueella. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 50,1 miljoonaa euroa. Siviilihenkilöstön osallistumisen lisäämistä kriisinhallintaan jatke-taan. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 19,2 miljoonaa euroa.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2023 olevan enimmillään 400 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan vuonna 2023 noin 140 asiantuntijaa.

Kehitysyhteistyö

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä. 

Suomen Ukrainalle antaman puolustustarvike- ja materiaalituen sekä sotaa pakenevien ukrainalaisten Suomessa auttamisen lisäksi Ukrainaan kohdistettavan kehitysyhteistyön merkitys on oleellinen. 

Suomi osoittaa Ukrainalle kehitysyhteistyömäärärahoista lisätukea yhteensä 30 miljoonaa euroa vuonna 2023. Hallitus on osoittanut tätä tarkoitusta varten 20 miljoonan euron lisämäärärahan. Tuesta 10 miljoonaa euroa katetaan nykyisten kehitysyhteistyömäärärahojen puitteissa.

Ensi vuoden rahoituksella tuetaan Ukrainaa maan välittömissä tarpeissa ja sekä varaudutaan jälleenrakennuksen tukemiseen. Alustavasti määrärahaa suunnitellaan kohdennettavaksi muun muassa EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Ukraina on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppani vuodesta 2014 lähtien. Pitkäjänteisen yhteistyön painopisteitä ovat opetuksen laatu, oikeusvaltiotyö sekä energiaturvallisuus ja ilmastokestävyys.

Edellisen lisäksi ulkoministeriö osoittaa Ukrainan tukemiseen humanitaarista apua sekä laina- ja vakuusmuotoista tukea.

Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,42 % osuutta bruttokansantulosta. Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteis-työhön ehdotetaan myönnettäväksi 713 miljoonaa euroa määrärahaa ja 397 miljoonaa euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2023 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin noin 130 miljoonaa euroa. Suomen ilmastorahoitukseksi raportoitava osuus on arviolta noin 232 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Muut määrärahat

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 104 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 3,0 miljoonaa euroa. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Toiminnassa painotetaan Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheen-johtajuutta 2021-2023 tukevia hankkeita.  

Lisätietoja:

  • Talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287
  • Taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284
  • Yksikönpäällikkö Ramses Malaty, puh. 0295 351 001 (kehitysyhteistyö)
  • Yksikönpäällikkö Niklas Lindqvist, puh. 0295 351 517 (Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö)
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi