Ulkoministeri Tuomioja: Vastakkainasetteluista eroon pitkäjänteisellä yhteistyöllä
Terrori-iskut ovat vauhdittaneet monenkeskistä yhteistyötä. Nyt on tärkeintä jatkaa sitä pitkäjänteisesti, sanoi ulkoministeri Erkki Tuomioja lauantaina Eurassa ja Kangasalalla. Kansainvälistä oikeusjärjestystä pitää vahvistaa ja ihmis- ja perusoikeudet toteuttaa kaikkialla maailmassa. On myös kurottava umpeen maailmaa halkovat monet kuilut ja vastakkainasettelut, oli kyse uskonnoista, kulttuureista, voima-varojen jakaantumisesta tai hyvinvoinnista.
Yhteistyön kohteisiin kuuluu maailman kauppasäännöstön kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi, Tuomioja totesi. Siinä tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon niin kehitysmaiden tarpeet kuin työn perusoikeudetkin, ympäristönsuojelu, kansallinen kulttuuri ja julkiset palvelut. Tärkeitä osoittimia globalisaatiohallinnan suunnasta ovat maailman kauppajärjestön WTO:n kokous ensi kuussa sekä se, lisääkö innostus Afghanistanin humanitääriseen auttamiseen koko kehitysyhteistyöpanosta vai rahoitetaanko Afganistanin apu vain vähentämällä tukea muilta köyhiltä. Tuomioja kehotti myös katsomaan sen perään, ettei yhteistyö glo-baalisten ympäristöuhkien torjumiseksi heikkene.
Yhdysvallat sekä asianosaisena että suurimmat sotilaalliset voimavarat omaavana valtiona on luonnollisesti tämänhetkisen terrorisminvastaisen toiminnan kärjessä, Tuomioja totesi. Hän piti selvänä, ettei todellinen globaaliagenda voi perustua yksipuolisesti sen enempää Yhdysvaltojen, EU:n kuin minkään muunkaan osapuolen omaan työjärjestykseen, vaan aitoon maailmanlaajuiseen konsensukseen.
Julkinen talousohjaus jälleen arvossaan
Terrori-iskujen ja sotilaallisten konfliktien luoma turvattomuus hallitsee nyt ihmisten mieliä, Tuomioja sanoi.
"Yhtä lailla epävarmoina joudumme arvioimaan myös kansainvälisen talouden kehitysnäkymiä. Asiantuntija-arvioiden haarukka tulevasta talouskehityksestä ei ole milloinkaan ollut niin suuri kuin tänään. Mahdollisuuksia on sekä hyvään että huonoon kehitykseen."
"Tässäkin on ymmärrettävä, ettei se mikä lopulta toteutuu, ole riippumatonta poliittisesta tahtotilasta."
Syyskuun 11. päivän iskut ovat muuttaneet suhtautumista julkiseen valtaan taloudellisena vaikuttajana, Tuomioja arvioi.
"Monet uusliberalismiin ja mahdollisimman vähäiseen talouden julkiseen ohjaukseen uskoneet hallitukset ovat joutuneet täyskäännöksenomaisesti toteamaan, että kriisitilanteissa tarvitaan edelleen vahvaa julkista valtaa ja markkinoihin puuttumista."
"USA:n republikaanit, jotka Reaganin ajoista ovat saarnanneet julkisen väliintulon ja rahankäytön turmiollisuutta, ovat nyt hyväksyneet satojen miljardien menojenlisäyksiä lentoyhtiöiden tukemiseen, turvallisuus- ja väestösuojeluviranomaisten vahvistamiseen ja talouden yleiseen elvyttämiseen sekä myös ulkomaanapuun, Afghanistanin humanitääriseen auttamiseen."
Tämä alleviivaa jo jonkin aikaa jatkunutta käännettä, Tuomioja huomautti. Uusliberalismin pohjana oleva markkinausko horjuu. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttumassa eikä markkinavapauksien kasvattaminen enää ole suosiossa.
"Nyt vaaditaan taas rajoja markkinavoimien vapaalle temmellykselle. Markkinatalous hyväksytään, mutta ei markkinayhteiskuntaa, jossa kaikki on kaupan ja ihmisenkin arvo määräytyy vain markkinoilla. Luottamus markkinavapauden autuaaksitekevään mahtiin on kärsinyt haaksirikon."