Ulkoministeri Tuomioja: Kansalaisjärjestöt kuuluvat terveeseen yhteiskuntaan
Edustuksellinen demokratia, kansalaisjärjestöt ja puolueet ovat kaikki terveen yhteiskunnan perusedellytyksiä. Ne tukevat toisiaan, ja niiden menestys vahvistaa mahdollisuuksia ottaa globalisaatio hallintaan, arvioi ulkoministeri
Erkki Tuomioja puhuessaan Lempäälässä lauantaina.
Globalisaation haasteet herättävät huolta myös Suomessa, Tuomioja totesi. Hyvinvoinnin epätasainen jakaantuminen, maailmanlaajuiset ympäristöuhat ja terveysriskit voivat uhata suomalaistenkin turvallisuutta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus huolestuttaa.
- Hallitsemattoman globalisaation pelätään heikentävän mahdollisuuksiamme ylläpitää ja kehittää sellaista yhteiskuntamallia, jota pidämme itsellemme sopivimpana.
- Ihmiset kokevat, että asiat ovat karanneet, eivät vain tavallisten ihmisten, vaan myös heidän valitsemiensa edustajien ja koko demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin kasvottomille markkinavoimille.
Ihmiset eivät enää halua alistua voimattomuuteen ja vaihtoehdottomuuteen, vaan haluavat palauttaa yhteiskunnallisen muutoksen demokraattisen päätöksenteon alaisuuteen, Tuomioja sanoi.
- Miten politiikka vastaa tähän kysyntään? Siitä, että erilaiset kansalaisjärjestöt ja yhden asian liikkeet täyttävät yhä useammin politiikan tarpeen, ei sinänsä tule huolestua. Laajat kansalaisliikkeet ja vahvat kansalaisjärjestöt ovat erityisesti pohjoismaisen demokratian keskeinen osa. Kansalaisjärjestöjä ei tule suinkaan asettaa poliiittisen demokratian haastajaksi, vaan ne tulee päin vastoin nähdä sen terveeksi ja välttämättömäksi osaksi.
Jotkut kommentaattorit ovat paheksuneet kansanedustajien kuulumista kansalaisjärjestöön, joka pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, Tuomioja totesi. Vaikuttaminen kuitenkin kuuluu kaikkien kansalaisjärjestöjen toimenkuvaan. Työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt, rauhanliike tai luonnosuojelijat haluavat vaikuttaa politiikkaan, isoimmillaan budjetti- ja veroratkaisuihin tai Suomen kantoihin EU:ssa. Samaan poliittiseen vaikuttamiseen pyrkivät myös Martat, partiolaiset tai Sydäntautiliitto, kun ne haluavat vaikuttaa nuoriso- tai terveysmäärärahojen käyttöön.
Tuomiojan mielestä suomalaisen kansanvallan kannalta on tärkeää, että kansanedustajat ovat monin tavoin ja avoimesti mukana kansalaisjärjestöjen laajassa kirjossa. Avoimuus tuo osallistumisen on kaikkien tietoon ja arvioitaksi. Järjestöaktiivisuus myös toteuttaa luonnollista yhteyttä edustajien ja kansalaisten välillä.
- Järjestöaktiivisuuden paheksumisen asemesta olisi syytä olla todella huolestunut siitä, jos tämä yhteys liiaksi heikkenee, ja jos mekin saisimme pelkästään mediajulkisuudessa elävän ammattipoliitikkokunnan edustajiksemme.
Kansalaisjärjestöt eivät koskaan voi korvata edustuksellista demokratiaa, Tuomioja tähdensi. Ne täydentävät sitä ja turvaavat sen elinvoimaisuuden. Vahva kansalaisyhteiskunta ei myöskään heikenna puolueita eikä puolueiden heikkous tue vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Siksi olisi rohjettava vihdoin korjata kansanvaltaa vahvistavan puoluetuen jälkeenjääneisyys.
Tuomioja uskoi, että kansalaisyhteiskunnan ja edustuksellisen demokratian yhteys on Suomessa yleisesti ymmärretty. Niiden välille on täällä pystytty kehittämään luonteva ja molemminpuolisesti rikastuttava yhteistyö- ja vuorovaikutussuhde.