Ulkoministeri Erkki Tuomioja: Balkanille myöhemmin Etyk-henkinen konferenssi
Euroopan unionin tehtävä Balkanilla on täynnä haasteita ja vie kauan aikaa, arvioi ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuessaan The Economist -lehden järjestämässä korkean tason kansainvälisessä seminaarissa Ateenassa maanantaina.
- On vältettävä liian hätäisiä päätöksiä tulevista kansallisista ja kansainvälisistä rakenteista. Kun aika on kypsä, oikea lähestymistapa saattaa hyvinkin olla Balkanin alueellinen yhteistyö- ja turvallisuuskonferenssi.
- Tämän konferenssin tulisi perustua niihin linjauksiin, jotka vuoden 1975 Helsingin sopimuksen hengessä antoivat meille rauhaa ja vakautta ja raivasivat tietä demokratialle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.
Yhteinen eurooppalainen tahto joutuu jatkossakin kovalle koetukselle Balkanilla, Tuomioja sanoi. Hän muistutti, ettei kansainvälinen yhteisö pystynyt reagoimaan entisen Jugoslavian kriisiin ajoissa ja riittävän tehokkaasti.
- On tärkeää, että unioni saa valmiuden puuttua kriisiin asianmukaisin keinoin koko sen keston ajan. Varhaisvaroitusjärjestelmän ja torjuntavalmiuksien merkitystä ei voi kyllin korostaa, sillä varhainen puuttuminen kriisiin säästää sekä ihmishenkiä että aineellisia resursseja.
Kriisinhallinnassa ei ole ensisijaisesti kyse sotilaallisesta puuttumisesta tilanteeseen, Tuomioja painotti. Sotilaallisia keinoja saatetaan tarvita, jotta saadaan estetyksi enemmät inhimilliset kärsimykset, mutta niillä ei milloinkaan voida korvata poliittisia ratkaisuja.
Kestävät poliittiset ratkaisut edellyttävät valmiutta käsitellä kriisinhallinnan kaikkia osa-alueita, Tuomioja totesi. On rakennettava demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota. On suojattava vähemmistöjen oikeuksia, tehtävä talousuudistuksia ja turvattava hyvinvointia.
Laaja-alaisen lähestymistavan periaate on taustana vuoden 1999 Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksessa, jossa EU:lla on johtava rooli.
- Unionin vakauttamis- ja assosiointiprosessi, jonka lopullisena tavoitteena on yhdentää Länsi-Balkanin maat unioniin, perustuu tähän sopimukseen.
- EU:n tarjoama monipuolinen yhteistyö ja avunanto, joka koskee muun muassa poliittista vuoropuhelua, kauppaa, oikeus- ja sisäasioita, talouspolitiikkaa, energiaa ja ympäristöä, on ajan mittaan parasta kriisintorjuntapolitiikkaa.
Tuomiojan mukaan yksi Balkanin kriisin lukuisista opetuksista on se, että EU:n on toteutettava päätöksensä ja lupauksensa nykyistä niopeammin ja paremmin.
- Yleisten asioiden neuvosto on kiusallisen tietoinen siitä turhautumisesta, joka on aiheutunut kyvyttömyydestämme tehdä alueella paljoakaan enempää kuin pelkästään asentaa kuuluisia ilmoitustauluja, joilla ilmoitetaan ihmisille EU:n tulevasta avusta.
Tuomioja pohti puheessaan myös Euroopan tulevaisuutta. Mitään yhtä yksittäistä visiota yhdistyneestä Euroopasta ei ole, hän totesi.
- Niitä on monta, ja jokainen meistä voi edistää sitä visiota, jonka parhaaksi katsoo. Oma näkemykseni on, että Eurooppaa ei saada yhdistetyksi unionin toimielinten suurisuuntaisilla visioilla, vaan vastaamalla konkreettisiin tarpeisiin ja haasteisiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.