Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi: EU ei tarvitse lisää uusia instituutioita
Esillä on ollut muun muassa ajatus kansallisten parlamenttien jäsenistä muodostuvan toisen kamarin perustamisesta. Kansallisten parlamenttien vaikuttamista ja osallistumista voidaan vahvistaa myös muilla tavoin, Sasi huomautti. ”Esimerkiksi Suomessa eduskunnassa EU-asioiden valvonta ja seuranta on esimerkillistä”, hän totesi.
Sasin mukaan jo nyt on nähtävissä, että vuoden 2004 hallitusten välisen konferenssin HVK:n asialista tulee olemaan laaja. ”Valmistauduttaessa tulevaa HVK:ta varten meidän on mietittävä perusteellisesti, mitkä ovat tavoitteemme EU:n tulevaisuuden suhteen HVK:ssa”, sanoi Sasi.
Jäsenvaltioiden ja EU:n tehtäväjakoa on Sasin mielestä selkiytettävä. ”On saatava vähemmän, mutta parempaa eli EU:n olisi keskityttävä niihin asioihin, joissa sen lisäarvo on kiistaton, ja muuten olisi noudatettava ns. toissijaisuusperiaatetta, jolloin päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Toimivaltajaon tulisi olla selkeämpi kansalaisille, mutta samalla sen tarkentamiseen on syytä suhtautua käytännönläheisesti”, sanoi Sasi.
Tarkkaa toimivaltajakoa on vaikea toteuttaa muun muassa unionin politiikkojen ja alojen kehittymisen vuoksi. Liian tiukka toimivaltajako voisi Sasin mukaan myös heikentää unionin dynaamisuutta ja kykyä vastata uusiin haasteisiin.
”Keskeinen tavoite on EU:n tehokas toimintakyky myös laajentumisen jälkeen. Vuoden 2004 HVK:ssa tulisikin käsitellä uudelleen unionin päätöksentekojärjestelmää. Määräenemmistöpäätösten lisääminen tulisi ottaa HVK-agendalle”, Sasi sanoi.
Sasin mielestä esille tulisi ottaa myös neuvoston päätöksentekomenetelmät. ”Vuoden 2004 HVK:ssa unionin ääntenpainotusjärjestelmää tulisi muuttaa niin selkeäksi, että kansalaiset kykenevät ymmärtämään, kuinka päätöksiä EU:ssa tehdään. Nizzassa hyväksymättä jäänyt vaihtoehto eli yksinkertainen kaksoisenemmistö (jäsenmaiden ja väestön enemmistö päätöksen hyväksymisen takana) tarjoaa selkeän ja loogisen mallin”, Sasi totesi.
Sasin mielestä olisi niin ikään syytä harkita, pitäisikö kysymys EU:ssa käytettävistä kielistä ottaa tulevaisuuskeskustelun asialistalle. ”Laajentumisen jälkeen EU ei voi toimia nykyisillä kielisäännöillä.”, painotti Sasi.
Suomi on EU:ssa menestyksellisesti puolustanut kansallisia etujaan, unohtamatta Euroopan yhteisiä etuja. Yhteisökeskeinen toimintatapa on pienten jäsenmaiden etu.
”Suomi tukee hakijamaiden EU-valmiuksien kehittämistä ja yhteistyö erityisesti Baltian maiden kanssa on ollut tiivistä. EU:n tulisi laajentua mahdollisimman nopealla aikataululla objektiivisista jäsenyyskriteereistä tinkimättä. Syksyn neuvotteluissa on esillä vaikeita aiheita, kuten liikenne, energia, verotus, oikeus- ja sisäasiat, maatalous ja kilpailupolitiikka, mutta Belgian puheenjohtajuuskaudelta odotetaan hyviä tuloksia”, Sasi totesi.