Taustatiedote inkerinsuomalaisten paluumuuton nykytilanteesta

Työvoimaministeriö/viestintätiimi Ulkoministeriö/lehdistö- ja kulttuuriosasto


Suomeen 1990-luvulla entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneiden suomalaista syntyperää olevien (inkerinsuomalaiset ja Suomen kansalaisten jälkeläiset) ja heidän perheenjäsentensä kokonaismäärä on tällä hetkellä noin 25 000, mukaanlukien Suomen kansalaisuuden saaneet. Heidän lisäkseen Suomessa asuu muilla perusteilla (muassa muassa avioliitto, työlupa) Venäjältä ja Virosta muuttaneita. Ulkomaan kansalaisia koskevan väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan Suomessa asui 31.12.2001 yhteensä noin 34 300 Venäjän tai Viron kansalaista.

Muuttolupaa odottaa Suomen Pietarin pääkonsulaatin pitämässä paluumuuttojonossa noin 19 000 henkeä.

Oleskeluluvan myöntämisen edellytykset

Voimassa olevan ulkomaalaislain 18 a §:n mukaan oleskelulupa voidaan myöntää entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevalle suomalaisen syntyperän omaavalle henkilölle kun hakija itse, toinen vanhemmista tai neljästä isovanhemmasta vähintään kaksi on ollut suomalaisia. Oleskelulupa myönnetään myös edellä tarkoitettujen henkilöiden aviopuolisoille sekä heidän huollettavanaan olevalle ja samaan talouteen asettuvalle alle 18-vuotiaalle lapselle.

Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on hakijan ilmaisema tahto muuttaa Suomeen vakinaisesti asumaan. Lisäksi edellytetään, että hän osallistuu lähtömaassa Suomen viranomaisten järjestämään tai hyväksymään maahanmuuttovalmennukseen, jollei ole perusteltua syytä tästä poiketa. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi hakijan korkea ikä, vammaisuus tai pitkä matka paikkakunnalle, jossa valmennus järjestetään.

Suomalainen syntyperä osoitetaan alkuperäisin asiakirjoin tai, jos tämä ei ole mahdollista, muutoin luotettavalla tavalla. Jollei syntyperää pystytä asiakirjoilla osoittamaan, tulee selvityksessä ottaa huomioon kattavasti henkilön muu yhteenkuuluvuutta osoittava side Suomeen, suomalaisuuteen ja suomen- taikka ruotsinkielen taitoon. Tällaisena siteenä pidetään muun muassa välirauhansopimuksen jälkeen entiseen Neuvostoliittoon palautettujen henkilöiden, muiden kuin inkerinsuomalaisten oleskelua Suomessa.

Paluumuuton jonotusjärjestelmä

Halutessaan hakea oleskelulupaa Suomesta edellä mainituin perustein, henkilö ilmoittautuu nk. paluumuuttojonoon, jota hallinnoivat Venäjällä Pietarin-pääkonsulinvirasto ja Virossa Suomen Viron-suurlähetystö. Ennen vuotta 1999 paluujonon toimeenpano oli annettu inkeriläisjärjestöjen tehtäväksi. Jonoon ilmoittautuneilta kysytään muun muassa henkilötiedot, koulutus, työkokemus ja kielitaito. Jonoon ilmoittauduttaessa hakijalle tiedotetaan tarvittavista asiakirjoista. Samalla hakijalle annetaan juokseva jonotusnumero. Vuoron tullessa hakija kutsutaan numerojärjestyksessä edustustoon paluumuuttohaastatteluun, jonka suorittaa ulkomaalaisviraston edustaja. Ulkomaalaisvirasto myöntää oleskeluluvan tarkistettuaan hakemuksen liitteenä olevat asiakirjat ja selvitettyään niiden oikeellisuus sen jälkeen kun hakijalle on osoitettu Suomessa asuinkunta.

Kielikoulutus ja muuttovalmennus

Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä inkerinsuomalaiselle paluumuuttajalle on, että hän osallistuu lähtömaassa järjestettyyn noin 150 tunnin maahanmuuttovalmennukseen. Muuttovalmennuskursseja edeltää osallistumien inkerinsuomalaisten järjestöjen organisoimille suomen kielen kursseille, joiden pituus on niinikään 150 tuntia. Paluumuuttajat tulevat siis opiskelleeksi suomea 5-10 opintoviikkoa. Muuttovalmennuskurssin hyväksyttävästi suorittaminen on edellyttänyt vuodesta 2000 lähtien sitä, että osanottaja saa vähintään auttavan arvosanan suomenkielen taidostaan. Valmennuskurssien käytännön organisoinnista huolehtivat suomalaiset kouluttajat.

Lähtömuuttovalmennuskurssille osallistumista voidaan oleskeluluvan myöntämisen ehtona edellyttää ainoastaan inkerinsuomalaisen syntyperän perusteella oleskelulupaa hakevalle. Perheenjäseneltä tätä ei voida edellyttää, joskin monet heistä tosiasiallisesti osallistuvat opetukseen. Lisäksi Pietarin-pääkonsulinvirastossa koottavan inkerinsuomalaisten muuttoa koskevan tilaston mukaan vuosina 1998 - 31.82001 välisenä aikana noin 14 prosenttia muuttaneista on tullut Moskovan tai Murmanskin konsulaattien kautta, jossa muuttovalmennusta ei järjestetä.

Kotoutumissuunnitelmat

Vastuu maahanmuuttajakoulutuksen järjestämisestä kuuluu työvoimahallinnolle, joka on sitoutunut järjestämään opetushallituksen keväällä 2001 hyväksymän suosituksen mukaista maahanmuuttajakoulutusta kotoutumissuunnitelmaan oikeutetuille maahanmuuttajille työvoimapoliittisena koulutuksena.

Paluumuuttajille laaditaan kotouttamislaissa tarkoitettu kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä, joista keskeisin on suomen kielen opiskelu, ja sen jälkeen ammatillinen koulutus tai täydennyskoulutus tavoitteena työelämä. Tarkoitus on, että erilaiset kotoutumista edistävät toimenpiteet käynnistyisivät mahdollisimman pian Suomeen muuton jälkeen. Työministeriön tilastojen mukaan koulutusta on voitu tarjota noin 20 opintoviikkoa kotoutumissuunnitelmiin oikeutetuille. Vuonna 2001 työvoimapoliittisen koulutuksen aloitti yhteensä 320 paluumuuttajaa (alle kaksi vuotta Suomessa asuneita), joista maahanmuuttajakoulutuksen 190 ja ammatillisen koulutuksen 132 henkilöä. Maahanmuuttajakoulutusta edeltää useimmissa kunnissa tarjolla oleva esimerkiksi vapaan sivistystyön puitteissa tapahtuva kielenopetus, jota voidaan järjestää myös työvoimakoulutukseen rinnastettavana koulutuksena.

Työllistyminen

Työikäisten osuus paluumuuttajista on noin 70 prosenttia, joista yli 60 prosentilla on joko korkeakoulututkinto tai toisen asteen ammatillinen koulutus.

Työministeriön vuoden 2001 vuositilaston mukaan avoimille työmarkkinoille sijoittui 668 inkeriläistä syntyperää olevaa (asuneet keskimäärin alle kaksi vuotta Suomessa). Lisäksi työllistämistoimenpitein työllistyi 363, työvoimakoulutuksen aloitti 327 henkilöä (N=2360).

Inkerinsuomalaisten työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet yleisen työllisyystilanteen paranemisen myötä. Heikoimmin ovat työllistyneet laman aikana muuttaneet usein ikääntyneet. Inkerinsuomalaisten työttömyyttä ei erikseen tilastoida, mutta vuoden 2001 lopussa maahanmuuttajien keskimääräinen työttömyysaste oli 32 prosenttia, Viron kansalaisten osalta se oli 23 prosenttia ja Venäjän kansalaisten osalta se oli 42 prosenttia. Venäjän kansalaisten keskimääräistä korkeampi työttömyys johtuu osaltaan siitä, että eniten uusia muuttajia tulee Venäjältä ja heidän kotoutumisprosessinsa vie oman aikansa.

Työvoimapoliittisena koulutuksena on hankittu ammatillista koulusta, jonne on räätälöity sisään tarvittava suomen kielen opetus, koulutusta on hankittu myös yhdessä työnantajien kanssa. Kuluneen vuoden aikana myös eräät työnantajat ovat halunneet rekrytoida paluumuuttojonossa olevia suoraan työhön ja ovat varautuneet järjestämään tarvittavan koulutuksen. Vuonna 2000 käynnistyneessä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ESR-rahoitteisessa Specima-projektissa Suomen työmarkkinoille valmennettavista lääkäreistä, opettajista, biologeista ja matemaatikoista valtaosa on paluumuuttajia tai heidän puolisoitaan.

Työvoimatoimistojen mukaan paluumuuttajat ovat se maahanmuuttajaryhmä, joka parhaiten sijoittuu työmarkkinoille silloin kun avoimia työpaikkoja on tarjolla ja heillä on työtehtävien edellyttämä kielitaito.

Asunto edellytyksenä

Paluumuuttajalta edellytetään, että hänellä on tiedossaan asunto Suomesta ennen kuin edustustot myöntävät muuttoon tarvittavat luvat. Kunnat voivat tällä hetkellä hyvin pitkälle itsenäisesti päättää otettavien paluumuuttajien määristä, mistä kertoo se, että vuonna 2001 elokuun lopussa Venäjällä ja Virossa oli yhteensä 613 muuttovalmista perhettä (noin 1800 henkilöä), jotka odottivat asuntopäätöstä Suomen eri kunnista.

Lähialueyhteistyö ja inkerinsuomalaiset

Suomen viranomaiset ovat tukeneet inkerinsuomalaisia heidän asuinalueellaan 1990-luvun alusta lukien. Alkuvaiheessa toiminnan painoalue oli vanhusten elinolosuhteiden parantamisessa Venäjällä ja Virossa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja myöhemmin työministeriön hallinnoimassa projektissa perustettiin yhteistyössä Venäjän ja Viron viranomaisten sekä inkeriläisjärjestöjen kanssa yhteensä 10 vanhusten palvelutaloa Pietariin, Leningradin alueelle, Petroskoihin sekä Viroon. Palvelutalojen perustamiskustannukset rahoitettiin Suomen lähialuemäärärahoista ja niiden toiminta paikallisten viranomaisten ja osittain myös inkerinsuomalaisten järjestöjen varoista.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 16. lokakuuta 1997 maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi edellytettiin ministeriöiden valmistelevan uusi käytännön ohjelma inkeriläisten tukemiseksi heidän omilla asuinalueillaan. Toiminnan pääkohteina ovat inkeriläisten työllistymisedellytysten ja yrittäjyyden parantaminen sekä kulttuurin säilymisen tukeminen. Lisätavoitteena ovat muun muassa suomalaisyritysten toiminnan edistäminen sekä maahanmuuton paineiden vähentäminen.

Inkerinsuomalaiset ovat ohjelman puitteissa saaneet ammatillista täydennyskoulutusta ja yrittäjyyden perusoppeja, jotka ovat johtaneet parempaan elintasoon ja turvatumpaan toimeentuloon heidän omilla asuinalueillaan Suomen lähialueilla Venäjällä ja Virossa. Työministeriön koordinoimassa Inkerinsuomalaisten tukiprojektissa on mukana viisi muuta ministeriötä (OPM, KTM, STM, YM, MMM), TE-keskuksia (Etelä-Savo ja Kaakkois-Suomi) ja inkerinsuomalaisten omat järjestöt. Nelivuotisen projektin viimeinen vuosi on käynnistynyt matkailu- ja yrityshankkeilla. Projekti rahoitetaan Suomen lähialuemäärärahoin.

Ammatillisia koulutusohjelmia on toistaiseksi toteutettu 43, joihin on osallistunut 700 henkilöä. Lisäksi on annettu atk-koulutusta 219 henkilölle. Paikalliselle noin 40 suomenkielen opettajalle on kolmena vuonna järjestetty kahden viikon täydennyskoulutus. Suomen kielen kursseja on järjestetty noin 150, joihin on osallistunut yli 1500 henkilöä, joista useat ovat osallistuneet sekä perus- että jatkokurssille (osallistujia yhteensä 3142).

Pietariin on perustettu inkerinsuomalaisten työvoimatoimisto. Sen henkilöstöä ovat kouluttaneet paikalliset Venäjän työviranomaiset ja osaltaan Mikkelin TE-keskus kahden vuoden ajan. Hatsinaan Inkerinmaalle on perustettu suomalainen monitoimikeskus. Keskuksella on opetustiloja, atk-luokka, työpajoja ja yritysten käynnistämiseen tarkoitettuja tiloja. Lisäksi Hatsinan kaupungin tuella on perustettu vanhusten palvelupiste, jossa on ruokailu- ja pesutiloja sekä sauna. Kahvila ja kirjasto palvelevat kaikkia keskuksessa kävijöitä. Inkerinsuomalaisten työvoimatoimistolla on keskuksessa sivutoimipiste. Uusimpina hankkeina keskuksessa ovat alkamassa yritysten käynnistymistä tukevat neuvontapalvelut sekä matkailualan kehittämishanke. Hatsinan alueella on myös projektin ajan toteutettu palstaviljelijöiden neuvontahanketta maa- ja metsätalousministeriön tuella.

Karjalan suomalainen ja inkerinsuomalainen yliopisto-, tiedotus-, tutkimus- ja kulttuuriväelle on järjestetty atk- ja kielikoulutusta. Karjalan suomalaiselle televisiolle on tehty suomenkielen videokurssi. Projektista on tuettu runoantologian ja inkerinsuomalaisen murresanakirjan tekoa sekä Puhutaan suomea –oppikirjan uudistamista. Karjalan suomalaissyntyinen nuoriso on projektin tuella perustanut suomalaisen elokuvakerhon ja elvyttänyt suomalaisia juhlapäiväperinteitä. Karjalassa on lisäksi järjestetty varsinkin rakennusalan ammattikoulutusta. Rakennuskurssien työharjoitteluna on niin Karjalassa kuin muilla projektin toiminta-alueilla korjattu työharjoittelun aikana vanhusten asuntoja.

Itä-Virossa on korjattu inkerinsuomalaisten järjestötalo. Järjestötalon valmistuttua taloon tulee muun muassa yritysten käynnistämistä tukevia neuvontapalveluja. Järjestötalon korjaus kuuluu osana ympäristöministeriön projektiin, jossa mallikorjataan erityyppisiä huoneistoja ja rakennuksia Virossa. Korjaustoimista valmistuu ohjekirjat yleiseen käyttöön. Viron inkerinsuomalaiset ovat projektin aikana kehittäneet koulutus- ja matkailupalvelujaan, muun muassa järjestämällä koulutustilat Pärnuun, hankkimalla oikeudet kielikoulutuksen antamiseen ja varustamalla tilojaan matkailumajoitusta varten Tartossa.

Vuoden 2002 aikana on tavoitteena laajemmin kehittää matkailualan toimintaa eri puolilla Viroa yhteistyössä Suomessa ja Venäjän lähialueilla asuvien inkerinsuomalaisten kanssa. Hankkeeseen haetaan kansainvälistä rahoitusta.

Rikostilastot

Poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä on mahdollista saada tietoja vain rikoksesta epäiltyjen kansalaisuuksista tai syntymämaista. Tätä pidemmälle ei rikosilmoitusjärjestelmästä saatavien tietojen perusteella ole mahdollista jälkikäteen selvittää järjestelmään tallennettujen henkilöiden kansalaisuuteen/kansallisuuteen liittyviä taustatietoja. Henkilötietokenttiin ei ole mahdollista kirjata tietoa henkilön kansallisuudesta tai etnisestä taustasta. Suomessa oleskelustakaan ei ilmene muuta tietoa kuin se, onko henkilö maassa asuva vai maassa käyvä. Näin ollen rikosilmoitusjärjestelmän tietojen perusteella ei ole myöskään mahdollista sanoa mitään niistä perusteista, joilla henkilö Suomessa oleskelee tai on saanut oleskeluluvan Suomeen.

Valtakunnalliset rikostilastot ovat tilastotietoa poliisin tietoon tulleista rikoksista. Viralliset rikostilastot rakentuvat niistä tiedoista, joita poliisin rikosilmoitusjärjestelmä pitää sisällään. Rikoksista epäillyistä henkilöistä on mahdollista esittää kansalaisuuksittain ja syntymämaittain tilastotietoa. Poliisi ei sen sijaan pysty rikosilmoitusjärjestelmästä saatavilla tiedoilla esittämään sellaisia rikostilastoja, joista pystyisi erittelemään paluumuuttajat tai inkeriläiset rikoksesta epäillyt henkilöt.


Lisätietoja: johtaja Mervi Virtanen, työministeriö, puh. 1856 8020, ja yksikönpäällikkö Juhani Niemelä, ulkoministeriö, puh. 1341 5211.





































































Venäjä
Viro
alueellinen yhteistyö
lähialueyhteistyö
maahanmuuttajat
työmarkkinat