Suomi tukee koulutusta kriisialueilla ja hauraissa toimintaympäristöissä

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pasi Hellman osallistuu YK:n koulutusta humanitaarisissa kriisitilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä tukevan Education Cannot Wait -rahaston rahoituslupauskokoukseen 16–17. helmikuuta Genevessä, Sveitsissä. Suomi myöntää rahastolle vuonna 2023 kaksi miljoonaa euroa. Suomi on tukenut rahastoa vuosina 2020–2022 yhteensä kuudella miljoonalla eurolla.

’’Suomen tavoitteena on edistää laadukasta ja inklusiivista eli kaikille avointa ja yhdenvertaista koulutusta.  Keskiössä ovat heikoimmassa asemassa olevat tytöt, vammaiset henkilöt ja kriisialueilla elävät lapset ja nuoret. Edistämme tätä tavoitetta monenkeskisten kumppanuuksien, kuten Education Cannot Wait -rahaston kautta sekä osana kumppanimaidemme maaohjelmia. Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi’’, sanoo alivaltiosihteeri Pasi Hellman.

Ison-Britannian entisen pääministerin Gordon Brownin aloitteesta perustettu rahasto tukee koulutusta äkillisissä kriisitilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä yli 30:ssa maassa, kuten Ukrainassa, Afganistanissa, Sahelin alueella, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa ja Syyriassa.

Ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit, sodat ja pitkittyneet konfliktit ja niistä seurannut pakolaisuus vaikuttavat monella tapaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kriisitilanteissa kouluun ei välttämättä pääse lainkaan tai koulunkäynti on vaarassa keskeytyä. Uuden globaalin arvion(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan 222 miljoonaa kriisialueilla elävää lasta tarvitsee tukea koulunkäynnin ja oppimisen jatkumiseksi.

Rahaston tukemilla ohjelmilla varmistetaan turvallinen oppimisympäristö, psykososiaalinen tuki, kouluruoka ja oppimateriaalit. Tukea kohdennetaan erityisesti tyttöjen ja vammaisten lasten koulunkäynnin turvaamiseen. Ohjelmat tukevat myös koulujen kriisivalmiuksia ja pakolaislasten integroitumista vastaanottajamaiden koulujärjestelmiin. Education Cannot Wait -rahaston ohjelmissa edellytetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota, jotta eri kanavista tuleva rahoitus voidaan hyödyntää vaikuttavasti koulujärjestelmien vahvistamiseen. Tukea tarvitaan myös suoraan maatasolla.

’’Vierailin viime vuoden joulukuussa Etiopiassa, jossa tutustuin muun muassa Suomen tukemaan kouluruokaohjelmaan Amharan osavaltiossa. Mahdollisuus kouluruokaan kannustaa lapsia palaamaan kouluun ja vahvistaa myös ruokaturvaa kuivuudesta ja konfliktista kärsivillä alueilla’’, sanoo Hellman.

Suomi tukee vuosina 2022–2024 koulutuksen monivuotista resilienssiohjelmaa Etiopiassa Amharan osavaltiossa yhteistyössä YK:n lapsijärjestö Unicefin, Maailman ruokaohjelma WFP:n ja Education Cannot Wait –rahaston kanssa yhteensä 5,3 miljoonalla eurolla, josta 1,3 miljoonaa on vuodelle 2023 myönnettyä lisärahoitusta. Tuella kunnostetaan sodassa vaurioituneita kouluja, hankitaan oppimateriaaleja ja järjestetään kouluruokailu. Lisäksi Suomi tukee Unicefin kautta 2 miljoonalla eurolla turvallista opetuksen järjestämistä Tigrayn osavaltiossa.  

• Euroopan komission tiedote 16.2.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (englanniksi)