Suomi keskittyi konfliktien ehkäisemiseen YK-puheessaan
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan ollessa vastaanottamassa Jololta vapautuneita suomalaispanttivankeja Suomen pysyvä YK-edustaja suurlähettiläs Marjatta Rasi piti Suomen yleiskokouspuheenvuoron vuosituhannen yleiskokoukseksi nimetyssä istunnossa 12.9. Puheessa syvennettiin tasavallan presidentti Tarja Halosen puheen sisältöä, jonka painopiste oli YK:n merkityksessä erityisesti yksilön kannalta.
Puheessa annettiin tuki pääsihteerin raportille ja todettiin, että konfliktien perussyiden tunnistaminen ja niihin pureutuminen on paras keino estää konfliktien puhkeaminen. Yksi pahimmista konfliktien syistä on köyhyys, joka on myös ihmisarvoon kohdistuva loukkaus. Köyhyyden poistamisessa on tärkeänä keinona kansanvallan kehittäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Myös tulevalla vuosituhannella ihmisoikeuksien kunnioittaminen korostuu ja hallituksiin kohdistuu paineita niiden toteuttamiseksi.
Puheessa vaadittiin toimenpiteitä YK:lta, Maailmanpankilta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta sekä Maailman kauppajärjestöltä globalisaation valjastamiseksi. Globalisaation hyödyttää monia, kun samalla muut syrjäytyvät. Globalisaation hallinnassa tärkeällä sijalla ovat myös kansainvälisten valuttamarkkinoiden vakaus ja vastuullinen toiminta. Tobinin veroa tai muuta vastaavaa keinoa tulisi tutkia välineenä torjua valuuttakeinottelu aiheuttamia haittoja.
Tietoteknologian vallankumousta tulisi Suomen näkemyksen mukaan käyttää kehityksen hyväksi. Tietokonekannan lisääntyminen ja internet-yhteydet eivät ole päämääriä sinänsä, vaan niitä tulee käyttää mm. lukutaidon lisäämiseen, koulutuksen tarjoamiseen ja terveydenhoitoon.
90-luvulla järjestetyissä konferensseissa on YK:n piirissä jo pyritty vaikuttamaan globalisaation mukana yhä tärkeämmiksi käyviin ihmiselämän ulottuvuuksiin. Tämä työ jatkuu, kun YK käsittelee jatkossa lasten asemaa, HIV/AIDSin aiheuttamia haittoja, rasismia, kehitysrahoitusta ja vähiten kehittyneitä maita. Laajan asiakirjon käsitteleminen vaatii yhtenäistä lähestymistapaa sekä YK-järjestelmältä että jäsenmailta.
Konfliktien ehkäisemiseen on panostettava. Siitä huolimatta maailmassa riittää konflikteja ratkaistavaksi. Suomi ilmaisi tyytyväisyytensä pääsihteeriin tilaamaan, kriittiseen raporttiin YK:n rauhanoperaatioista. Samaa lähestymistapaa tulisi käyttää myös muussa YK:n toiminnassa, jotta voimavarat pysyttäisiin kohdentamaan oikein. YK:n kriisinhallintakyky paranisi mikäli järjestön käytössä olisi nopeaan toimintaan osaavaa ja kokenutta väkeä eri aloilta.
Suomen puheessa ilmaistaan tyytyväisyys Korean niemimaan ja Etelä-Libanonin tilanteen kehityksestä. Itä-Timorilla toivotaan nopeaa itsenäistymistä ja Kyproksella kattavaa ratkaisua. Afrikan kehityksessä nähdään sekä myönteistä kehitystä Etiopiassa ja Eritreassa että taantumaa Sierra Leonessa, jossa YK-joukkojen turvallisuus on vaarannettu. Puheessa painotettiin eri järjestöjen välistä yhteistyötä kriisinhallinnassa ja viitattiin Balkanilla tapahtuneeseen kehitykseen ja sen osoittamiin kriisinhallintakyvyn heikkouksiin. Laajan turvallisuuden käsitteen huomioon ottaminen pakottaa tiivistämään yhteistyötä entisestään.
Aseidenriisunnan osalta painotettiin ohjusten torjuntasopimuksen merkitystä kansainvälisessä turvallisuudessa. Aseriisunnan tulisi yltää myös pienaseisiin.
Suomi toivoo kansainvälisen rikostuomioistuimen nopeaa perustamista ja sen koskemattomuuden kunnioittamista. Terrorismiin ei ole olemassa minkäänlaisia oikeutettuja syitä.
EU:n kriisinhallinnan todetaan täydentävän YK:n ja ETYJ:n kriisinhallintaa ja lisäävän kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Multilateralismin vahvistaminen vaatii myös YK:n rahoituksen saattamista vakaalle pohjalle siten, että kaikki jäsenmaat maksavat jäsenmaksunsa ajallaan, kokonaisuudessaan ja ehdoitta. YK on tällä hetkellä suurien haasteiden edessä, joista se ei selviä yksin. Yhteistyötä tulee tiivistää kansalaisjärjestöjen kanssa ja laajentaa sitä koko kansalaisyhteiskuntaan. Pääsihteeri sai kiitoksen tähän suuntaan menevistä aloitteistaan.