Suomen ulkomaanedustustojen historiallinen raporttiarkisto laajenee

Suomen ulkomaanedustustojen historiallinen raporttiarkisto laajenee

Ulkoministeriö laajentaa ja parantaa verkossa julkaistavaa raporttiarkistoaan. Uudistettu palvelu on avattu 22. marraskuuta.

Kuvakollaasi, jossa otteita raporteista eri vuosilta 1918-1945.

Ulkoministeriö julkaisi maaliskuussa 2018 osana satavuotisjuhliaan lähetystöjensä raportit vuoteen 1926 saakka. Palvelu laajenee nyt kattamaan Suomen ulkomaanedustustojen raportit toisen maailmansodan yli vuoteen 1945.

Samalla arkistopalvelun käyttöä verkossa parannetaan niin, että asiakirjoja voi selata joko yksittäisinä sivuina tai kokonaisina vuoden mittaisina pdf-tiedostoina. Pdf-muoto mahdollistaa rajoitetun hakusanoihin perustuvan haun koko aineistosta.

Laajennettu arkistopalvelu verkossa sisältää kaikkiaan noin 14 000 raporttia. Yksi raportti voi koostua useammasta sivusta, joten sivuja palvelussa on yli 100 000. Palvelu on maksuton ja avoin kaikille.

Raporttiarkistopalvelu löytyy osoitteesta https://um.fi/opendata/raporttiarkisto/1918/

Mitä raportit sisältävät?

Julkaistavat raportit olivat tärkeintä lähetystöjen tuottamaa tietoa asemamaistaan. Niiden avulla Suomen ulkopolitiikan johto sai tietoa suuren maailman tapahtumista, kohdemaan sisäpolitiikasta, ulkopolitiikasta ja taloudellisesta tilanteesta. Raporttiaineisto sisältää myös edustustojen laatimia keskustelumuistiinpanoja ja lehdistökatsauksia.

Esimerkiksi Suomen Berliinin-lähettiläät raportoivat 1930-luvulla asemamaansa tapahtumista. Nyt julkaistun raporttipalvelun kautta voi tutustua myös Saksan naapurimaissa Ranskassa, Puolassa ja Tanskassa työskennelleiden lähettiläidemme huomioihin Saksan kehityksestä. Entä millaisina Suomen edustajat Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa näkivät samat tapahtumat. Vastaus löytyy raporteista.  

Verkkopalvelun ensimmäiset raportit ovat Suomen epävirallisesta lähetystöstä Lontoosta tammikuulta 1918. Vuoden 1918 aikana edustustot perustettiin Pohjoismaihin ja Saksaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen diplomaattisuhteet solmittiin voittajavaltoihin. Lähetystöverkko laajeni vähitellen sekä lukumäärältään että kattavuudeltaan. Toisen maailmansodan aattona Suomella oli parikymmentä lähetystöä Euroopassa ja sen ulkopuolella Washingtonissa, Buenos Airesissa ja Tokiossa.

Verkkoarkiston tuorein aineisto sisältää lähetystöjen kuvauksia toisen maailmansodan jälkeisistä tunnelmista eri puolilla maailmaa. Raporttien lisäksi edustustot lähettivät Helsinkiin tietoa kirjeillä, sähkösanomilla ja ”Hyvä Veli -kirjeillä”. Näitä aineistoja verkkopalvelu ei sisällä, mutta niihin sekä vuoden 1945 jälkeiseen raporttiaineistoon voi jatkossakin tutustua ulkoministeriön arkistossa. Edustustojen raportit ja ulkoministeriön muu aineisto on julkisuuslain mukaisesti julkista tällä hetkellä aina vuoteen 1994 saakka.

Lisätietoja hankkeesta: yksikönpäällikkö Jyrki Paloposki, p. 0295 350 517
Lisätietoja raporteista ja arkistoista: tutkija Jussi Pekkarinen, p. 0295 351 268

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi