Suomen kansainvälinen kriisinhallinta uuteen nousuun

Suomen kansainvälinen kriisinhallinta uuteen nousuun

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea katsoo tuoreessa mietinnössään, että suomalaisen kriisinhallinnan kunnianhimon tasoa on nostettava. Tämä edellyttää aktiivisen ja monipuolisen osallistumisen lisäämistä, vaikuttavuuden parantamista ja toimijoiden välisen yhteistyön syventämistä.

Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean tehtävänä oli ajantasaisen kokonaiskuvan luominen kansainvälisen kriisinhallinnan kehittymisestä, tarpeista ja toimintaympäristöstä sekä suositusten antaminen tulevaisuuden kriisinhallintaosallistumiselle ja vaikuttavuuden parantamiselle. Sotilaallisen kriisinhallinnan osallistumistaso on ollut laskusuunnassa. Siviilikriisinhallinnan osalta on jo aiemmin määritelty nostaa tavoite vähintään 150 asiantuntijaan vuodessa.

”Tulevaisuuden tärkeimmät kriisinhallintapäätökset liittyvät siihen, miten vastaamme toimintaympäristön muutoksiin ja tarpeisiin. Parlamentaarisen komitean yhteinen viesti on selkeä. Komiteamietintöön on kirjattu vahva poliittinen tahto ylläpitää Suomen kansainvälisesti korkeaa kriisinhallintaprofiilia ja varmistaa kriisinhallintaosallistumiselle ja sen kehittämiselle riittävät toimintaresurssit”, toteaa ulkoministerin poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.

Komitean työssä korostui kriisinhallintaosallistuminen osana Suomen ulko-,  turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Osallistumalla kriisinhallinnan tehtäviin Suomi tuottaa turvallisuutta ja kantaa vastuuta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ylläpitämisestä. Kriisinhallinta on myös ulkopoliittista vaikuttamista kansainvälisissä järjestöissä ja suhteessa kumppanimaihin. Osallistuminen kriisinhallintaan parantaa suomalaisten turvallisuutta ja sillä voidaan vaikuttaa myönteisesti myös sisäiseen turvallisuuteen sekä kehittää kansallisia valmiuksia ja suorituskykyjä.

Komitea antaa viisi suositusta, joiden viestinä on aktiivisen ja monipuolisen osallistumisen jatkaminen, määrällisten ja laadullisten tavoitteiden asettaminen, maantieteellisten painopisteiden valinta toimintaympäristön kehittymisen pohjalta, kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantaminen sekä kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti (kriisinhallinnan, kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja rauhanvälityksen koordinaatio).

Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea on yksi viidestä hallituksen asettamasta parlamentaarisesta komiteasta. Viiden komitean asettamisen lupauksessaan hallitus on sitoutunut pitkän aikavälin tavoitteiden huomioon ottamiseen ja järjestelmälliseen parlamentaariseen yhteistyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Lupauksen saavuttamiseksi asetettiin viisi parlamentaarista komiteaa, joiden tuella vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa. Komiteoiden jäseniksi kutsuttiin asiantuntijoita kaikista eduskuntapuolueista sekä keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä. Parlamentaarinen komiteatyö vastaa tulevien vaalikausien suurten uudistusten valmistelusta. Komiteatyöllä varmistetaan poikkihallinnollinen näkemys ja työn jatkuminen yli vaalikausien. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuehdotuksia ja päätöksiä sovitussa aikataulussa siten, että niihin sitoudutaan.

Lisätietoja: komitean pääsihteeri, yksikönpäällikkö Sari Rautio, turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö, puh. 0295 351 534. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.