Riippumaton arvio: kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin työ vaikuttavinta maa- ja metsätaloudessa

Riippumaton arvio: kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin työ vaikuttavinta maa- ja metsätaloudessa

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on onnistunut sijoittamaan yhä enemmän köyhimpiin maihin ja vaikeisiin sektoreihin säilyttäen samalla taloudellisen kannattavuutensa. Myönteisimmät kehitysvaikutukset ovat yhtiön maa- ja metsätalouteen kohdistuvissa sijoituksissa. Tiedot ilmenevät yhtiön toiminnasta teetetystä riippumattomasta arviosta.

Ulkoministeriö on teettänyt riippumattoman arvion kehitysrahoitusyhtiön Finnfundin toiminnasta. Tilaamisen taustalla on Suomen valtion yhtiölle myöntämä 130 miljoonaan euron laina vuonna 2016 sekä suunnitelmat mahdollisesta uudesta lainasta.

Finnfund on noin 600 miljoonan euron sijoitussalkullaan yksi Euroopan pienimmistä valtiollisista kehitysrahoitusyhtiöistä – myös yhtiölle myönnetyn lainan jälkeen. Sitä koskevat kuitenkin samat vaatimukset kuin suurempia yritysmuotoisia kehitysrahoittajia: toiminnan täytyy olla kannattavaa ja samalla palvella kehityspoliittisia päämääriä – esimerkiksi poistaa sähköpulaa tai tuoda parempien palveluja, työpaikkoja ja infrastruktuuria kehitysmaihin.

”Aika usein ne investoinnit, jotka tuottavat eniten myönteisiä kehitysvaikutuksia, ovat taloudellisesti haastavimpia korkeiden riskien vuoksi. Näyttää siltä, että Finnfund on onnistunut erittäin hyvin tasapainoilussa – eli sijoittamaan yhä enemmän köyhimpiin maihin ja vaikeisiin sektoreihin säilyttäen samalla taloudellisen kannattavuutensa”, sanoo kansainvälisen arviointitiimin työtä johtanut Stephen Spratt.

Sprattin johtama tiimi suosittelee, että Finnfund parantaisi kehitysvaikutusten arviointia sijoituskohteiden koko elinkaaren aikana. Yhtiöllä on tällä hetkellä hyvät edellytykset arvioida kehitysvaikutuksia ennen kuin se tekee sijoituksensa, muttei ei riittävästi sijoitusaikana eikä sijoituksista irtautumisesta jälkeen.

”On vaikea arvioida, kuinka paljon Finnfundin rahoittamien yritysten luomista työpaikoista ja maksamista veroista johtuu nimenomaan sen mukana olosta. Finnfundilla on voinut olla niihin – ja monissa tapauksissa todennäköisesti on ollut – vaikutusta. Tämän osoittamiseen kannattaisi panostaa lisää”, Spratt sanoo.

Vaikutukset lisääntyvät, riskit kasaantuvat

Arvion mukaan Finnfundin lisäarvo on suurin metsäsektorilla, koska yhtiössä on alan erityisosaamisesta ja sektorille on muuten vaikea saada rahoitusta. Finnfundin toiminta on erityisen arvokasta myös maataloussektorilla johtuen sekä yritystoiminnasta hyötyvien ihmisten että kohdemaiden – kuten Etiopian ja Tansanian – suhteellisesta köyhyydestä.

Molemmat sektorit ovat kuitenkin vaativia kaupallisesti ja niissä on huomattavia riskejä. Maataloudesta muut kehitysrahoittajat ovat lähes vetäytyneet sijoitusten vaatiman pitkän ajallisen keston ja esimerkiksi kohdemaiden politiikasta ja sääolosuhteista johtuvien riskien vuoksi.

Finnfundin strategia vuosille 2018–2025 painottaa ilmastonmuutoksen kannalta keskeisen maa- ja metsätalouden lisäksi uusiutuvan energian tuotantoa sekä rahoituspalveluja. Ydinajatuksena on kaksinkertaistaa rahoitus ja kolminkertaistaa kehitysvaikutukset.

”Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, mutta taloudelliset riskit kasvat yhtiön keskittyessä köyhimpiin maihin ja sektoreihin, joista ei ole saatavissa pikavoittoja. On myös selvää, että yhtiö tarvitsee lisää sekä julkista että yksityistä rahoitusta toteuttaakseen kunnianhimoista strategiaansa. Ratkaisevan tärkeää on se, millä tavalla ja ehdoilla rahoitus järjestetään”, Spratt toteaa.

Finnfund-evaluaatio: 

  • Saksalainen konsulttiyhtiö Particip arvioi selvityksessään sekä Finnfundin nykyistä sijoitustoimintaa vuodesta 2008 alkaen että sen strategiaa vuosille 2018–2025 ulkoministeriön omistajaohjauksen sekä päätöksenteon pohjaksi.
  • Tarkastelujakson 2008–2018 aikana Finnfundin sijoitusten kohdentuminen muuttui merkittävästi: esimerkiksi Afrikan osuus nousi 29:sta nykyiseen 45 prosenttiin. Vähiten kehittyneiden maiden eli LDC-maiden osuus nousi 13 prosentista 32 prosenttiin. Vuoden 2018 luvut ovat syyskuulta ja niihin on laskettu tehdyt sijoitukset ja vielä maksamattomat sijoituspäätökset.
  • Arvion mukaan Finnfund noudattaa johdonmukaisesti kansainvälisiä Maailmanpankkiryhmän IFC:n vastuullisuusvaatimuksia, osin jopa ylittäen ne.
  • Ottaen huomioon sektorit ja maat, joihin Finnfund investoi, on arvioinnin mukaan todennäköistä, että investoinneilla saavutetaan merkittäviä kehitysvaikutuksia, kuten työpaikkojen määrän ja laadun paranemista sekä hyviä yhteisösuhteita.
  • Vaikka tulokset vaihtelevat, Finnfundilla on ollut myös myönteistä vaikutusta yritysten liiketoiminnan ja vastuullisuuden kehittymiseen.
  • Valtion osuus Finnfundin rahoituksesta on pienempi (noin 40 %) kuin muilla vastaavan kokoisilla kehitysrahoittajilla, koska yhtiö lainaa rahaa myös markkinoilta sijoitustoimintaansa sekä sijoittaa aina uudelleen voittonsa.
  • Arvio kiinnittää huomioita siihen, että kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät valtavia yksityisiä investointeja, minkä vuoksi eurooppalaiset maat ovat kolminkertaistaneet kehitysrahoittajiensa varat vuosina 2010–2016.

Lisätietoja: yksikönpäällikkö Max von Bonsdorff, kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikkö, +358 295 351 720, +358 50 344 1014.