Puolueet rasismia vastaan

Puolueilla tulee olemaan entistä enemmän maahanmuuttajien ja perinteisten vähemmistöjen edustajia kunnallisvaaliehdokkaina. Puolueet myös toivovat, että ehdokaslistojen valmistuessa heitä tulee vielä lisää. Vähemmistöjä kannustetaan myös käyttämän äänioikeuttaan. Maahanmuuttajat ovat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia kunnallisvaaleissa, mikäli heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.

Tämä kävi ilmi rasismin vastaisen valtuuskunnan keskustellussa 22.8.2000 eduskuntapuolueiden kanssa rasismin vastustamisesta kunnallisvaaleissa. Keskustelun pohjana oli puolueiden 16.10.1998 allekirjoittama Euroopan Unionin piirissä syntynyt Peruskirja rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta.

Kaikki puolueet pitävät rasismin vastustamista Suomessakin yhä tärkeämpänä. Ne tulevat omassa toiminnassaan huolehtimaan siitä, että kunnallisvaaleissa ei hyväksytä mielipiteitä tai kannanottoja, jotka lietsovat tai aiheuttavat ennakkoluuloja, vihamielisyyttä tai ihmisten erottelua etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella. Puolueet eivät myöskään hyväksy listoillaan rasistisia kannanottoja esittäviä ehdokkaita.

Tärkeänä pidetään myös sitä, että maahanmuuttajien ja perinteisten vähemmistöjen edustajia valitaan kunnallisiin lautakuntiin ja muihin luottamuselimiin näkökulman laajentamiseksi ja asiantuntemuksen syventämiseksi toimivan monikulttuurisen yhteisön mahdollisuuksista.

Lisäksi puolueet hakeutuvat yhteistoimintaan paikallistasolla rasismin vastustamisessa.

Keskusteluun osallistuivat:
Projektisihteeri Karita Garavet (krist.)
Puoluesihteeri Peter Heinström (rkp)
Puoluesihteeri Matti Kankare (kok)
Puoluesihteeri Kari Laitinen (sdp)
Puoluesihteeri Eero Lankia (kesk.)
Puoluesihteeri Ari Heikkinen (vihr.)
Puoluesihteeri Ralf Sund (vas)

Rasismin vastainen valtuuskunta on valtioneuvoston ulkoministeriön yhteyteen asettama rasismin ja etnisen syrjinnän vastaista työtä tekevä valtuuskunta.

Lisätietoja: Kaarina Suonio (Rasismin vastaisen valtuuskunnan puheenjohtaja)
puh: 040-550 9401





















EU
ihmisoikeudet