Lakiesitys pitkäaikaisesta D-viisumista helpottaa työvoiman maahanmuuttoa

Hallituksen esitys pitkäaikaisen eli niin sanotun kansallisen D-viisumin käyttöönottamisesta Suomessa edistää työperäistä maahanmuuttoa ja liittyy valmisteilla olevaan pikakaistaan. Ensimmäisessä vaiheessa kansallista D-viisumia esitetään erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.

"Esitys on tärkeä, koska se helpottaa omalta osaltaan työperäistä maahanmuuttoa. Samalla luodaan myös pohja, jolla kansallinen D-viisumi voidaan tarvittavien selvitysten jälkeen laajentaa myös tutkijoihin ja opiskelijoihin", sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.

"Suomi tarvitsee lisää monenlaisia osaajia, jotta yhteiskuntamme rattaat pysyvät liikkeessä. Maahanmuuttohallinnon on vastattava tähän tarpeeseen sujuvilla palveluilla. Muissa Schengen-maissa kansallinen D-viisumi on jo käytössä vaihteleville kohderyhmille", sisäministeri Maria Ohisalo toteaa.

Kansallinen D-viisumi perustuu Schengenin yleissopimukseen, ja sen myöntämisen edellytyksistä ja voimassaolosta voidaan säätää kansallisesti Schengenin yleissopimuksen asettamissa rajoissa. Kansallisella D-viisumilla voi oleskella viisumin myöntäneen maan alueella enintään yhden vuoden ajan. Kansallinen D-viisumi mahdollistaa siten pidempiaikaisen oleskelun maassa kuin lyhytaikainen eli niin sanottu Schengen-viisumi.  

D-viisumi mahdollistaa pikakaistan tosiasiallisen toteutumisen

Hallituksen esitys kansallisen D-viisumin käyttöönotosta liittyy budjettiriihessä syyskuussa 2020 tehtyyn kirjaukseen, jonka mukaan tulee selvittää, miten erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen voidaan luoda nopean oleskeluluvan reitti eli niin sanottu pikakaista. Pikakaista valmistuu kesäkuussa 2022.

Hallituksen ehdottama D-viisumi tukee pikakaistan 14 vuorokauden palvelulupauksen toteutumista siten, että erityisasiantuntija tai startupyrittäjä sekä heidän perheenjäsenensä voivat matkustaa Suomeen heti sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty, eikä heidän tarvitse odottaa enää oleskelulupakorttia ulkomailla.  

"Pikakaista on yksi keino sujuvoittaa osaajien muuttoa Suomeen. Työn alla on myös monia muita toimia, joilla oleskelulupaprosesseja nopeutetaan ja selkiytetään. Tuore koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta kokoaa laajemmin yhteen toimet, joilla palvelupoluista saadaan helppoja ja sujuvia", sanoo työministeri Tuula Haatainen.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta eduskunnalle 16.9.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2022.

Esitys on valmisteltu ulkoministeriössä yhteistyössä sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Maahanmuuttoviraston kanssa sekä useiden muiden viranomaistahojen kanssa.

 

Lisätietoja:

Konsulipäällikkö Pasi Tuominen, UM, puh. 0295 351 202 (pasi.tuominen@formin.fi) tai lainsäädäntöneuvos Minna-Kaisa Liukko, UM, puh. 0295 351 053 (minna-kaisa.liukko@formin.fi)

Erityisavustaja Iiris Niinikoski, TEM, puh. 0295 047 372 (iiris.niinikoski@tem.fi)

Projektipäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen, TEM, puh. 0295 047 350 (kristel.stenman-huuskonen@tem.fi)

Lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, SM, puh. 0295 488 215 (jorma.kantola@intermin.fi)

Erityisavustaja Tiina Kivinen, SM, puh. 050 566 1922 (tiina.kivinen@intermin.fi)