Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kehityspolitiikassa riittää vielä kirittävää

Sanna Marinin hallitus on päässyt hyvään vauhtiin hallitusohjelman kehityspoliittisten kirjausten toteuttamisessa. Kirittävää kuitenkin riittää. Tärkeintä olisi nyt laatia selkeä, hallituskaudet ylittävä tiekartta kehitysrahoituksen nostamiseksi YK:n suositukseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suositus tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Tätä mieltä on Kehityspoliittinen toimikunta (KPT), joka on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan neuvoa-antava elin. KPT:n tekemässä väliarviossa annetaan suosituksia, joilla Suomi voi täyttää nykyistä paremmin kansainväliset sitoumuksensa, kantaa globaalin vastuunsa ja lisätä kehityspolitiikan vaikuttavuutta osana YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-toimintaohjelman toimeenpanoa.

KPT:n mielestä tiekartan laatimisen ohella tällä hallituskaudella tulisi kiinnittää erityistä huomiota vielä kehitysyhteistyön ja -politiikan vastuualueiden ja työnjaon selkeyttämiseen ulkosuhteiden sisällä sekä laajemmin valtionhallinnossa yli politiikka-alojen. Myös kansainvälisen ilmastorahoituksen roolia, seurantaa ja tuloksellisuutta on selvennettävä. 

KPT antaa hallitukselle kiitosta kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, joka esiteltiin syyskuussa eduskunnalle. Selonteko tuo jatkuvuutta kehityspolitiikan painopisteisiin ja kannustaa monialaiseen yhteistyöhön yli hallinto- ja toimijarajojen kestävän kehityksen hengessä. Myös kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön välisen yhteistyön tiivistäminen on selonteon keskeisiä uudistuksia. Lisäksi koulutus- sekä ilmasto- ja biodiversiteettiteemat ovat aiempaa vahvemmin mukana.

KPT:n mielestä keskeisiä vaalikaudet ylittäviä toimia ja seurantakohteita ovat kehitysrahoitus ja sen eri muotojen kehittäminen. Lisäksi on tärkeää seurata rahoituksen kohdentumista ja jakautumista esimerkiksi varsinaiseen ja muuhun kehitysyhteistyöhön sekä lahja- ja finanssisijoitusmuotoiseen rahoitukseen. Eri rahoitusmuotojen on edistettävä kehityspolitiikan painopistealueita ja täydennettävä toisiaan johdonmukaisesti.

Myös ulkoministeriön henkilöresursseja on kohdennettava riittävästi kehityspolitiikan painopisteisiin ja kärkiteemoihin.

KPT:n jäsenistä Perussuomalaiset eivät yhdy raportin kehitysrahoituksen määrää koskeviin osuuksiin. Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksaminen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain budjetin ylijäämästä.

KPT esittää, että kehitysrahoituksen seurannasta tehdään entistä selkeämpää ja läpinäkyvämpää kautta linjan. Ulkoministeriön on kehitettävä tilastoihin liittyvää viestintää sidosryhmille ja laajemmalle yleisölle. Kaikille avoin kehitysapuportaali on avattava mahdollisimman pian, ja tilastoviestinnästä sidosryhmille ja laajemmalle yleisölle on tehtävä sen keskeinen osa. 

Lisätietoja:

KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi
KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.