Kansainvälistä rikostuomioistuinta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle
Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen on merkittävä askel kansainvälisen oikeuden kehittämisessä ja rikoksentekijöiden saattamisessa vastuuseen yli kansallisen suvereniteetin. Se on ensimmäinen pysyvä, kansainvälistä toimivaltaa rikosasioissa käyttävä tuomioistuin.
Tasavallan presidentin esittelyssä 17.10. päätettiin antaa eduskunnalle Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista koskeva hallituksen esitys. Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön, sopimuksen hyväksymisen lisäksi esitetään sen voimaansaattamiseksi tarpeelliset lakiesitykset.
Tuomioistuimen toimipaikkana tulee olemaan Haag. Sen toimivaltaan kuuluvat yksittäisten ihmisten tekemät rikokset: joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset. Lisäksi toimivalta voidaan myöhemmin ulottaa hyökkäysrikokseen. Tuomioistuin tulee käsittelemään vain perussäännön voimaantulon jälkeen tehtyjä rikoksia. Aikaisemmat rikostuomioistuimet (Nurnberg, Tokio 40-luvulla sekä Jugoslavia ja Ruanda 90-luvulla) asetettiin käsittelemään ennen niiden perustamista tapahtuneita, tiettyihin maihin tai alueisiin liittyviä tiettyjä rikoksia. YK:n Kansainvälinen tuomioistuin, joka sekin toimii Haagissa, käsittelee puolestaan valtioiden välisiä riitakysymyksiä.
Tuomioistuimen perussääntö hyväksyttiin Roomassa heinäkuussa 1998 diplomaattikonferenssissa 120 valtion äänin. Vastaan äänesti seitsemän maata, ml. Yhdysvallat ja Kiina. Perussäännön voimaantulo edellyttää 60 valtion ratifiointia. Tähän mennessä 114 valtiota, mukaan lukien kaikki EU-maat, on allekirjoittanut sen. Ratifiointeja on nyt 21. EU-maiden enemmistö pyrkii ratifiointiin vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Perussäännön kansainvälisen voimaantulon odotetaan tapahtuvan lähivuosina.
Tuomioistuin voi tuomita yksittäisiä henkilöitä vankeusrangaistukseen elinkaudeksi tai määräajaksi. Henkilön virallinen asema tai tehtävä, esim. valtionpäämiehen rooli, ei vapauta rikosvastuusta. Perussääntö asettaa sopimusvaltiolle velvollisuuden paitsi hyväksyä sen toimivalta myös toimia sen kanssa yhteistyössä sekä tunnustaa ja toimeenpanna sen päätökset. Aloitteen rikosasian käsittelemiseksi tuomioistuimessa voi tehdä jokin perussäännön sopimuspuoli, tuomioistuimen syyttäjä tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto. Tuomioistuimen toimivallan edellytyksenä kahdessa ensinmainitussa tapauksessa on, että joko se valtio jonka alueella rikos tapahtui tai valtio, jonka kansalaista rikoksesta epäillään, on perussäännön sopimuspuoli tai on erikseen hyväksynyt tuomioistuimen toimivallan.
Tuomioistuimen toimivalta täydentää kansallista toimivaltaa. Jos sama rikosasia on käsitelty tai käsiteltävänä jossakin kansallisessa tuomioistuimessa, Kansainvälinen rikostuomioistuin ei ole toimivaltainen. Kansainvälinen rikostuomioistuin voi kuitenkin ottaa asian käsiteltäväkseen, mikäli kansallinen tuomioistuin ei toteuta perussäännössä määriteltyjä edellytyksiä tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta käsittelystä.
Lisätietoja asiasta antavat ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston kansainvälisen oikeuden linjan linjanjohtaja Esko Kiuru (puhelin: 09-1341 5732) ja kansainvälisen oikeuden yksikön päällikkö Marja Lehto (puhelin: 09-1341 5726).