Finanssisijoitukset nostivat Suomen kehitysyhteistyömaksatuksia vuonna 2021

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti 12. huhtikuuta sen kehitysapukomitea DAC:iin kuuluvien EU-maiden viime vuoden kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot. Suomi raportoi vuonna 2021 kehitysyhteistyömenoja kokonaisuudessaan 1214 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna eniten nousivat kehityspoliittiset finanssisijoitukset.


 

Suomen kehitysyhteistyön menot olivat vuonna 2021 oli kaikkiaan 93 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Bruttokansantulo-osuus pysyi 0,47 prosentissa, koska vuonna 2021 Suomen bruttokansantulo kasvoi noin kuusi prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön menojen osuus oli viime vuonna 710,7 miljoonaa euroa.

Merkittävimmin viime vuonna Suomessa kasvoivat kehityspoliittiset finanssisijoitukset, joiden kehitysyhteistyöksi laskettava osuus oli 175 miljoonaa euroa. Vuodesta 2020 toteuma kasvoi 76 miljoonaa euroa. Kehityspoliittiset finanssisijoitukset eroavat lahjamuotoisesta avusta siinä, että sijoitettu pääoma palautuu takaisin, mikä mahdollistaa yksityisen sektorin osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Yksityisen sektorin rooli on keskeinen esimerkiksi ilmastonmuutokseen vastaamisessa ja yritysten tarjoamat innovatiiviset ratkaisut auttavat parempien ja kestävämpien tulosten saavuttamisessa.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2021 merkittävä osa kulki monenkeskisten järjestöjen, kuten EU:n (252 miljoonaa euroa), YK:n (302 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (97 miljoonaa euroa) kautta. Vähiten kehittyneisiin maihin (nk. LDC-maat) kohdistui arviolta 410 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin kuuluu myös humanitaarinen apu, jota Suomi antoi viime vuonna yhteensä 104 miljoonaa euroa. Humanitaarinen apu on nopea keino vastata äkillisiin kriiseihin, kuten koronapandemiaan ja Venäjän sotatoimista kärsivien ukrainalaisten siviilien pikaiseen tukemiseen humanitaarisen kriisin keskellä.

Kehitysyhteistyömäärärahat kasvoivat myös muissa OECD- ja EU-maissa

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2021 yhteensä 179 miljardia dollaria (151 miljardia euroa), mikä oli reaalisesti 4,3 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia ja Ranska. OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaista YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen ylittivät Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,33 %. 

EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä 81,3 miljardia dollaria (69 miljardia euroa), mikä vastaa 45 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä ja 0,49 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot nousivat reaaliarvoisesti 4,2 prosenttia vuodesta 2020. Suomen bruttokansantulo-osuus oli hieman alle DAC:in jäseninä olevien EU-maiden keskiarvon.

OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 23 maassa, joista merkittävimmin Italiassa, Koreassa, Sloveniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Espanjassa, Japanissa ja Islannissa. Menot vähenivät samaan aikaan kuudessa maassa.

Koronapandemiaan vastaaminen kehitysyhteistyöllä jatkui vuonna 2021. Ennakkotietojen mukaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaat käyttivät vuonna 2021 kehitysyhteistyövaroja koronapandemian torjuntaan ja sen vaikutusten lieventämiseen 18,7 miljardia dollaria (15,8 miljardia euroa).

Ennakkotiedot toteumasta tarkentuvat lopullisiin tilastoihin muun muassa alueellisten kohdentumisten osalta. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman bruttokansantulon tarkentuessa.

Kehitysyhteistyöllä rakennetaan vakaampaa ja reilumpaa maailmaa

Suomi vaikuttaa kehityspolitiikallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi 1,6 miljoonaa nepalilaista on saanut Suomen tuella puhdasta vettä, mikä muun muassa mahdollistaa naisille työssä käymisen ja helpottaa tyttöjen koulunkäyntiä. Afrikassa taas yli viisi miljoonaa ihmistä on saanut puhtaasti tuotettua energiaa. Suomi on myös tukenut yli 50:tä maata parantamaan sää- ja ennakkovaroituspalveluitaan, mikä auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin. Parhaillaan käynnissä olevista meteorologian hankkeista hyötyy välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä Afrikassa ja Aasiassa.

Kehitysyhteistyön tulokset rakentavat vakaampia ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia. Työtä tehdään pitkäjänteisesti ja riskienhallinta huomioiden muun muassa YK-järjestöjen, kehitysrahoituslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Lisätietoja

  • Jasper Hakala, tarkastaja, kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö, puh. +358 295 350 796
  • Titta Maja, osastopäällikkö, kehityspoliittinen osasto, puh. +358 295 350 017
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
  • Tutustu myös openaid.fi(Linkki toiselle verkkosivustolle)-sivustoon, joka sisältää kattavat tiedot Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista