EU:n kehitysneuvosto perää jäsenmailta kehitysyhteistyön tasokorotusta: Suomi alle EU:n keskitason
Euroopan unionin kehitysneuvosto perää EU-maita täyttämään sitoumuksensa kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksesta. Viime viikolla Brysselissä kokoontunut kehitysneuvosto kehottaa EU-komissiota yhdessä jäsenmaiden kanssa selvittämään, millä aikataululla kukin maa aikoo yltää YK-tavoitteeseen, 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL).
Euroopan unionin kehitysneuvosto perää EU-maita täyttämään sitoumuksensa kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksesta. Viime viikolla Brysselissä kokoontunut kehitysneuvosto kehottaa EU-komissiota yhdessä jäsenmaiden kanssa selvittämään, millä aikataululla kukin maa aikoo yltää YK-tavoitteeseen, 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL).
Suomi jää viime vuoden kehitysyhteistyömaksatusten perusteella EU-maiden keskiarvon alapuolelle. Suomen maksatukset olivat viime vuonna 0,31 prosenttia BKTL:stä (noin 2,4 miljardia markkaa), kun EU-maiden painottamaton keskiarvo asettui 0,42 prosenttiin. Kaikkien EU-maiden maksatusten yhteenlaskettu BKTL-osuus oli viime vuonna 0,33 prosenttia.
EU-maat jakautuvat avunantajina yhä selkeämmin kolmeen ryhmään. Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Luxemburg muodostavat kärkinelikon. Ne ovat kehitysyhteistyömaksatuksissaan saavuttaneet 0,7 prosentin tason. Tanska pääsi viime vuoden kehitysyhteistyömaksatuksissaan yli yhden prosentin BKTL-osuuden; myös Ruotsi on asettanut tavoitteekseen määrärahojen noston yhteen prosenttiin. Ruotsin viime vuoden toteutunut maksatusosuus oli 0,81 prosenttia.
Toiseen ryhmään kuuluvat Suomi ja suurin osa muista EU-maista: viime vuoden kehitysyhteistyömaksatukset vaihtelivat Belgian 0,36 prosentin BKTL-osuudesta Espanjan 0,24 prosenttiin. Suomi asettui samalle 0,31 prosentin tasolle Iso-Britannian kanssa, ja 0,01 prosenttiyksikköä edelle Irlantia. Sekä Iso-Britannia että Irlanti ovat kuitenkin ilmoittaneet suunnitelmistaan nopeasti korottaa kehitysyhteistyömäärärahoja.
EU-avunantajien kolmanteen kategoriaan sijoittuvat Kreikka ja Italia 0,19 ja 0,13 prosentin BKTL-osuuksillaan. Vertailu perustuu OECD:n ennakkotietoihin ja on tehty kansainvälisen käytännön mukaan maksatusten perusteella. Jo monena vuonna Suomen hallitus on tähdännyt kehitysyhteistyömäärärahoissa tasoon, joka vastaa 0,34 prosenttia BKTL:sta. Muun muassa ennakoitua nopeampi talouskasvu on jättänyt maksatukset tavoiteltua BKTL-osuutta alhaisemmiksi.
Viimekesäisessä Göteborgin huippukokouksessa EU:n jäsenmaat uudelleen sitoutuivat YK-tavoitteeseen sekä ripeisiin ja konkreettisiin toimiin sen saavuttamiseksi.
Lisätietoja ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolla antavat yksikönpäällikkö Seija Kinni, 1341 6283, seija.kinni@formin.fi ja tutkija Peter Parkkonen, 1341 6228, peter.parkkonen@formin.fi sekä ministeri Hassin neuvonantaja Marko Ulvila, 040-709 9775, marko.ulvila@formin.fi
Kehitysyhteistyön verkkopalvelu(Linkki toiselle web-sivustolle.)