Arktinen neuvosto nosti elohopeakysymykset keskusteluihin YK:n ympäristöjärjestössä
Suomi vetosi Arktisen neuvoston puolesta YK:n ympäristöjärjestö UNEP:hen, jotta tämä aloittaisi maailmanlaajuisen arvioinnin elohopeapäästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista. Elohopea on yksi haitallisimmista ja myrkyllisimmistä raskasmetalleista, koska se muuntuneena pystyy kertymään ravintoketjuihin ja myös ihmisen ravintolähteisiin. Arktinen ympäristö on erityisen haavoittuva raskasmetalleille kuten elohopea, koska maailmanlaajuiset ilmavirrat kuljettavat niitä kohti kylmiä alueita.
Ympäristöministerit ympäri maailmaa ovat kokoontuneet tällä viikolla UNEP:n kokoukseen Nairobiin. United Nations Environmental Programme eli UNEP perustettiin vuonna 1972 keskeisimmäksi YK:n ympäristöorganisaatioksi. UNEP:n tehtävänä on mm. seurata, tutkia ja arvioida ympäristön tilaa sekä edistää ja koordinoida kansainvälisiä ympäristösopimuksia ja niiden toimeenpanoa. UNEP:n toimenkuvaan liittyvät myös informaatioon ja ennaltavaroitukseen liittyvät tehtävät. UNEP on mm. tehnyt laajan selvityksen ympäristön tilasta eri maissa ja käsitellyt ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä.
UNEP on yksi keskeisimmistä huomioitsijoista vuonna 1996 perustetussa Arktisessa neuvostossa. Arktinen neuvosto on hallitustenvälinen korkean tason foorumi, jossa on mukana kahdeksan jäsenmaata: Pohjoismaat, Kanada, USA ja Venäjä. Arktisella alueella asuvien alkuperäiskansojen edustajat osallistuvat aktiivisesti neuvoston työskentelyyn samassa neuvottelupöydässä hallitusten edustajien kanssa. Saamelaisneuvosto edustaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisia. UNEP:n lisäksi Arktisessa neuvostossa on myös lukuisia muita huomioitsijoita.
Arktisen neuvoston rooli on tärkeä erityisesti arktisessa ympäristöyhteistyössä ja kestävää kehitystä tukevassa toiminnassa. Tavoitteena on edistää arktisen alueen ympäristön tilaa ja alueen väestön taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Keskeisenä puheenjohtajuuskauden tavoitteena on neuvoston toiminnan esiinnostaminen kansainvälisessä toimijakentässä, kuten YK:n piirissä. Nairobin kokouksessa Suomi vetosi myös Arktisen neuvoston ja UNEP:n yhteistyön tiivistämiseen mm. Venäjän pohjoisilla alueilla.
Suomen puheenvuoron esitti kehitysyhteistyöneuvos Kari Karanko ulkoasiainministeriöstä.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Peter Stenlund, ulkoasiainministeriö, pohjoisen ulottuvuuden yksikkö,
puh. 09 -1341 6174, ja ylitarkastaja Outi Mähönen, ympäristöministeriö, puh. 016- 329 4444