Talousarvioehdotukset

Ulkoasiainhallinnon talousarvioehdotus sisältää ministeriön alustavat tulostavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja toiminnalliselle tuloksellisuudelle hallinnonalallaan, sekä ministeriön ehdotuksen hallinnonalansa seuraavan vuoden määrärahoiksi ja valtuuksiksi.

Ulkoministeriön vuoden 2019 talousarvioesitys

Ulkoministeriö esittää hallinnonalalleen vuoden 2019 talousarvioesitykseen yhteensä 1 131 miljoonaa euroa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomi edistää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, kestävää kehitystä ja kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Ulkoministeriön toiminnalliset painopisteet ovat arktiset alueet, Itämeren turvallisuus, Suomen ja Ruotsin yhteistyön vahvistaminen, transatlanttinen yhteistyö ja rauhanvälitys.

Voimakas muutos toimintaympäristössä tarjoaa Suomelle sekä uusia mahdollisuuksia että vakavia huolenaiheita.

Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. EU:n toimintaa leimaa Ison-Britannian eroprosessi ja toisaalta EU:n oman toiminnan tehostamispyrkimykset. Muuttoliike ja terrorismin ja radikalisaation uhka lisäävät odotuksia EU:n toimintakykyä kohtaan. Muuttuneelle toimintaympäristölle on ominaista hybridivaikuttamisen lisääntyminen. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Venäjän toimet Ukrainassa ovat muuttaneet turvallisuuspoliittista ympäristöä. Yhdysvaltojen linjauksien ja roolin muotoutumiseen liittyy avoimia kysymyksiä. Kiina ja Venäjä pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa. Euroopan itäisen naapuruston kehitys on monin tavoin avoinna ja eteläisessä naapurustossa tilanne säilyy epävakaana. Afrikan poliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopan ja Suomen kannalta kasvaa. Ympäristön muutosten myötä pohjoismainen yhteydenpito ja yhteistyö erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä sekä transatlanttinen yhteistyö tiivistyvät.

Suomen ulkopolitiikka kokonaisuudessaan edistää kestävää kehitystä ja toiminnan johdonmukaisuutta parannetaan kaikkien hallinnonalojen kesken. Kansainvälisessä yhteistyössä tuodaan esille Suomen kansallisen kestävän kehityksen toimeenpanon kokemuksia ja käytänteitä. Ilmastosopimuksen toimeenpanoa edistetään mm. osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön, jolla rajoitetaan ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Vuoden 2019 talousarviossa edistetään hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta globaalisti, kestävän kehityksen innovaatioita ja kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti ruokaturvaa, veden ja energian saatavuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 222,0 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on vahvaan osaamiseen ja tiiviisiin verkostoihin perustuva tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Nopeasti muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta tehokasta ennakointia, seurantaa, analyysiä, tiedon jakamista ja resurssien joustavaa käyttöä. Keskeisellä sijalla on Suomen ja ulkoasiainhallinnon oman kriisinkestävyyden vahvistaminen.

Ulkoasiainhallinnon tavoitteena on EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen erityisesti sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja puolustusyhteistyötä vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla.

Arktisen alueen vakautta ja taloudellista potentiaalia edistetään yhteistyössä alueen valtioiden kanssa. Ulkoasiainhallinto jatkaa aktiivista vaikuttamista EU:n yhteisen Venäjä- ja laajemmin itäpolitiikan muovautumiseen. Rauhanvälitystä ja dialogeja ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteinä vahvistetaan ja osallistutaan työhön konfliktien ratkaisemiseksi ja yhteiskuntien jälleenrakentamiseksi kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön keinoin.

Team Finland –toimijoiden yhteistä viestintää ja käytännön vienninedistämisen osaamista kehitetään yhteistoiminnassa Business Finland –organisaation kanssa.

Ulkoasiainhallinnon tarjoamia konsulipalveluita kehitetään uudistettavan konsulipalvelulain mukaisesti ottamalla huomioon edustustojen tarpeet ja varmistetaan palveluiden olevan myönteinen tekijä kilpailtaessa kansainvälisistä osaajista.

Suomen painopisteenä Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskaudella 2018 – 2019 on eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistaminen. Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden 2019 suomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti EU:n toimintakyvyn ja globaalin painoarvon vahvistamiseksi.

Kriisinhallinta

Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2019 olevan noin 500 henkilötyövuotta.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 53,1 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa, Resolute Support -operaatio Afganistanissa ja Irakin koulutusoperaatio.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 17,5 miljoonaa euroa, josta 700 000 euroa kohdistetaan rauhanvälitykseen. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Kehitysyhteistyö

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2019 olevan yhteensä 994,4 miljoonaa euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 589,5 miljoonaa euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten avulla. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 130,0 miljoonaa euroa. Näitä varoja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10,0 miljoonaa euroa. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyössä panostetaan valtioneuvoston selonteon painopistealueisiin: naiset ja tytöt, kehitysmaiden talous ja kestävät työpaikat, demokraattiset ja toimintakykyiset yhteiskunnat, kestävä veden ja energian saatavuus sekä ruokaturva. Suomi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja naisten oikeuksiin, mukaan lukien lisääntymisterveys. Alueellisesti Suomi painottaa Afrikkaa.

Suomen kehityspolitiikka perustuu kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Tämä tapahtuu tukemalla kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistämällä globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Muut määrärahat

Kansainvälisen poliittisen tilanteen ja EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön haasteiden johdosta Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön esitetään määrärahan korotusta 3,4 miljoonaan euroon. Määrärahan turvin voidaan edistää lähialueen vakautta, taloudellista yhteistyötä sekä ilmastonmuutosasioita, ml. mustan hiilen vähentäminen.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 78,1 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 38,5 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. tiede- ja kulttuuri-instituuttien vuokratuloista, viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Lotta Karlsson, puh. 0295 351 932 ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta apulaisosastopäällikkö Sannamaaria Vanamo, puh. 0295 351 529.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi.

Korjaus 9.8.2018: lisätietojen antaja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta