Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnarin puhe suurlähettiläspäivillä 2020

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnarin puhe suurlähettiläspäivillä 2020

Arvoisat suurlähettiläät ja hyvät kollegat; hyvää huomenta, päivää tai iltaa, missä tähän tilaisuuteen osallistuttekin. On ilo kohdata näissä merkeissä jälleen, vaikkakin hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin aikaisemmin.

Haluan kiittää teitä ja henkilöstöänne kuluneesta vuodesta, joka on ollut hyvin poikkeuksellinen ja asettanut aivan uudenlaisia vaatimuksia niin ulkoministeriölle kuin yhteiskunnalle laajemminkin.

Yhdessä olemme venyneet, ja mielestäni myös hyvin suoriutuneet sekä ministeriönä että koko Suomena.

Vaikeat ajat eivät ole ohi, mutta uskon vakaasti, että juuri yhdessä tekemällä selviydymme haasteista kunnialla myös jatkossa.  

****      

Astuessani tähän tehtävään vuosi sitten kuvittelin, että asiat sujuisivat suunnitelmien mukaan, oli kyse sitten hallitustaipaleesta tai työstämme ministeriössä, mutta vähänpä tiesin mitä tuleman piti.

Jo viime syksyä väritti poliittinen turbulenssi kotimaassa, mutta todellisen mullistuksen arkeemme toi korona-viruksen räjähtäminen pandemiaksi kevään kuluessa.

Katsomme asiaa sitten talouden, inhimillisen kärsimyksen tai kehityksen näkökulmasta, on selvää, että vuosi 2020 jää aikakirjoihin yhtenä merkittävimmistä globaaleista haasteistamme aikoihin.

Epäselvää on vain, kuinka traagisena tulemme ajan muistamaan. Tämä riippuu siitä, kuinka onnistumme torjumaan pandemian välittömiä vaikutuksia, mutta ennen kaikkea siitä kuinka kaukonäköisiä toimemme ovat.                

Ensiapu on aina ensiapua. Sillä varmistetaan, että potilas jää henkiin. Nopeat toimemme konkurssiaallon estämiseksi kotimaassa ja kehitysapumme reivaamisesta pandemiavasteeksi ulkomailla, ovat esimerkkejä tästä.

Tulevaisuuden osalta seisomme kuitenkin vedenjakajalla. Juuri tällä hetkellä valtiot ympäri maailmaa mobilisoivat valtavia resursseja talouksiensa elvyttämiseksi.

Keskeinen kysymys kuuluu, teemmekö toimia, jotka ovat lyhytkestoisesti elvyttäviä vai toimia, jotka ovat myös yhteiskuntaa ja maailmaa kestävällä tavalla uudistavia? Seisommeko vanhalla vai uudella puolella historiaa?

Minun vastaukseni on yksiselitteisesti jälkimmäinen. On elintärkeää, että elvytys Suomessa ja muualla suuntautuu tavalla, joka tukee kestävää kasvua ja luo edellytyksiä suurten haasteidemme voittamiselle. 

Kansainväliseen jargoniimme on iskostunut termi ”Build Back Better”, BBB. Olemme Euroopassa lisänneet siihen kirjaimen G. Tunnuslauseemme ”Building Back Better and Greener” kuvaa erinomaisesti tahtotilaamme Suomessa.

Korona on suuri tragedia, mutta se voidaan nähdä myös mahdollisuutena tehdä asioita uudella tavalla ja parantaa maailmaa pidemmällä aikavälillä.

Meillä Suomena on osaamisemme ansiosta tilaisuus olla edelläkävijä ja aidosti kokoamme suurempi tässä kontekstissa. Meidän tulee tehdä vihreän kasvun välttämättömyydestä hyve koronan jälkeisessä maailmassa.

Hyvät ystävät,

Pandemian isku maallemme on ollut kova. Talouttamme kuvaavat mittarit kertovat karua kieltään. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuotteemme supistuu kuluvana vuonna peräti 6 prosenttia ja julkinen taloutemme velkaantuu nopeasti. Maassamme on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa.

Pikainen paluu talouden kasvu-uralle on välttämätöntä, jotta selviämme kriisistä mahdollisimman vähin pysyvin vaurioin. Tämä vaatii, että taloutemme pyörät pyörivät ja että onnistumme turvaamaan suomalaisten työpaikat.

Vientimme veto on tässä avainasemassa, ja sen edistäjinä ulkoministeriö ja Team Finland-verkosto keskeisessä roolissa. Tehokas viennin ja kansainvälistymisen edistämistyö eli VKE-työ on aina tärkeää, mutta nyt se on tärkeämpää kuin koskaan.

Ydinkysymys kuuluu, onko ”vientikoneemme” iskussa, kun markkinat alkavat toipua korona-shokista ja elvytystoimet luoda uutta kysyntää. Suurimpana riskinä on jäädä telineisiin, kun kilpailu kiristyy ja markkinoita jaetaan uudelleen. Nopeat syövät hitaat.   

Kolikon toisella puolella ovat mahdollisuudet: elvytysrahaa virtaa ja uutta kysyntää syntyy toimialoilla, joilla Suomella on vahvuuksia, kuten esimerkiksi energiateknologia, kiertotalous ja digitalisaatio.

Te Team Finland tiimeinenne olette avainasemassa tunnistamaan uutta kysyntää ja viestimään siitä edelleen. Juuri nyt on erityisen tärkeää luoda terävä kuva mahdollisuuksista, joita talouden tukitoimet asemamaissanne tarjoavat ja välittää niistä tietoa kotimaahan. Pyydän teitä jakamaan raporttinne avoimesti ja laajasti, jotta niistä saadaan maksimaalinen hyöty irti.     

Toisena elementtinä nostan esiin arvovaltapalvelut. Tarve niille kasvaa pandemian myötä. Jo koveneva kilpailu yksin kannustaa kaikkien keinojen käyttöön, mutta näen tämän liittyvän erityisesti julkisiin elvytyshankkeisiin. Meidän tulee tunnistaa mahdollisuudet etupainotteisesti ja meidän on oltava valmiita toimimaan nopeasti intressiemme edistämiseksi.

Olemme valaneet keväällä perustetussa Kauppapoliittisessa neuvotteluryhmässä pohjaa ulkomaankauppamme tueksi yhdessä muiden ministeriöiden, julkisten VKE-toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Olemme luoneet yhteistä tilannekuvaa kaupan ongelmista, hakeneet niihin ratkaisuja ja pyrkineet ennakoimaan markkinamuutoksia.

Kuva lähitulevaisuuden painopisteistä on alkanut vähitellen hahmottua, mutta se vaatii vielä täsmentymistä. Ryhmän työ jatkuu näissä merkeissä myös syksyllä.

Haluan kiittää teitä, tiimejänne, Business Finlandia ja kaikkia Team Finland -kumppaneitamme osallistumisesta tähän tärkeään tehtävään.

****

Työmme tehostamiseksi tulemme vahvistamaan myös merkittävästi Team Finland-resurssejamme. Tähän saamme selkänojaa valtiosihteeri Hetemäen Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportista, jossa todetaan selvästi, että VKE-toimintaan tulee nyt panostaa enemmän.

Onnistuminen ei ole kuitenkaan pelkkä resurssikysymys. Se edellyttää myös toimintatapojen kehittämistä.

Työ Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman (VKKO) laatimiseksi käynnistyi hallitusohjelman mukaisesti viime syksynä. Sen oli määrä valmistua jo alkuvuodesta, mutta korona tuli väliin. 

Ohjelma on nyt viimeistelyvaiheessa. Se tulee sisältämään keinoja, jotka edistävät yritysvetoisten kokonaistarjoamien syntymistä Suomeen, ratkaisevat rahoituksen pullonkauloja ja kiinnittävät sen jo mainitsemaani vihreään kasvuun.

Jos tämä kuulostaa abstraktilta, mieltämistä auttaa paluu menneisyyteen. Tarvitsemme hieman yksinkertaistaen jotain sellaista, mitä Jaakko Pöyry loi metsäteollisuutemme monipuolistamiseksi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Pöyry suunnitteli Äänekosken sellutehtaan 1950-luvun lopulla, kansainvälistyi ja toimi veturina metsäteollisuutemme kasvulle. ”Uusille pöyryille” erityisesti ympäristö-, energia- ja kiertotalouden aloilla on nyt aitoa globaalia tarvetta.

Vienninedistämispalvelujen osalta Team Finland -yhteistyö on kehittynyt viime vuosina positiiviseen suuntaan, mutta maailma ei ole vielä valmis.

Työmme kaipaa rohkeampaa tavoitteen asettelua ja yritysten kuulemista herkällä korvalla. Pidän erityisen tärkeänä, että kykenemme jatkossa entistäkin paremmin:

  • luomaan koko VKE-järjestelmämme läpäisevät yhteiset tavoitteet,
  • tunnistamaan kysyntä ja viestimään se oikea-aikaisesti relevanteille tahoille ja
  • ulottamaan TF-toiminta aidosti kohdemarkkinoilta aina maakuntiimme asti.

Nyt kun Team Finland-matkat ovat paljolti poissa laskuista, näen erittäin tärkeäksi digitaalisten välineiden täysimääräisen hyödyntämisen toiminnassamme. Kartoitamme ulkoministeriössä paraikaa mahdollisuuksia virtuaalisen promootio-alustan kehittämiseksi paikkaamaan pikaisesti matkoihin liittyvää aukkoa.

Toteutuessaan se vahvistaa myös maakuvaamme digitalisaation edelläkävijänä, samaan tapaan kuin juuri alkaneet virtuaaliset suurlähettiläspäivämme. Maakuvaviestintä ja sen kehittäminen on kaiken kaikkiaan erittäin tärkeää. Hyvä maakuva on keskeinen instrumentti myös kaupallistaloudellisten tavoitteidemme edistämiseksi. 

Peräänkuulutan samalla rohkeutta myös yrityksiltämme, koska viime kädessä menestyksemme riippuu niiden kyvystä hyödyntää markkinoiden mahdollisuuksia. Vientimme nostaminen uuteen nousuun edellyttää entistäkin tiiviimpää yhdessä tekemistä niin poikkihallinnollisesti kuin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. UM:n ja Business Finlandin saumaton yhteistyö on tässä yhtälössä luonnollisesti avainasemassa. 

Olemme päättäneet ministeri Lintilän kanssa trimmata yhteisen joukkueemme huippusuorituksiin vielä tänä syksynä. Menestyäksemme meidän tulee olla aidosti paras VKE-tiimi koko maailmassa.

****

Kesäkuun alussa käynnistimme ministeriössä myös uuden Business-to-Government eli ”B2G” alustakokeilun. G viittaa julkisen sektorin lisäksi globaaleihin suuryrityksiin. Tässäkin on kysymys uudenlaisesta yhdessä tekemisestä.

Suomella ja yrityksillämme on huippuosaamista, jolla voidaan hyödyttää paitsi kotimaata, myös tarjota ratkaisuja haasteisiin ulkomailla, jopa globaalitasolla.

Huimaa potentiaalia löytyy esimerkiksi energia- ja kiertotalousratkaisuistamme, koulutuksesta, terveysteknologiasta, digitalisaatiosta ja monesta muusta. 

Alustan tarkoituksena on vahvistaa kykyämme tarjota tätä osaamista tilanteissa, joita koskevassa päätöksenteossa julkisilla ja ylikansallisilla toimijoilla on ratkaisevaa sananvaltaa.

Näen, että meillä ulkoministeriössä on verkostomme ansiosta poikkeuksellinen mahdollisuus havaita kokonaisuuksia, ”törmäyttää” relevantteja tahoja toisiinsa ja edesauttaa kauppojen ja jopa teollisten hankkeiden syntymistä. 

B2G-alusta on ensisijaisesti kaupallisten intressiemme edistämistä, mutta sillä on laajat rajapintansa myös Agenda 2030 kehitystavoitteisiin. Potentiaali erityisesti kaupan ja kehityksen välisten synergioiden löytymiselle on valtava.

Uskon, että pystymme alustan kautta edistämään tavoitteitamme hyvinkin laajasti.  

Kauppapolitiikan osalta koronan perintö jää nähtäväksi, mutta pandemia ei ikävä kyllä johtanut yhteistyön lisääntymiseen ainakaan alkuvaiheessaan, vaikka se olisi ollut paras tapa vastata taudin asettamaan haasteeseen.

Kriittisten tuotteiden tuontia helpottavia toimia nähtiin, mutta viennin osalta monet maat turvautuivat rajoituksiin, ja tämä päti hetkellisesti myös Euroopan Unioniin. Tilanne on sittemmin kohentunut, mutta ”minä ensin” asenne on yhä näkyvissä monin paikoin.   

****

Koronan myötä myös EU:ssa on virinnyt pohdinta tulisiko joidenkin tuotteiden tuotantoketjuja kotiuttaa resilienssimme vahvistamiseksi. Aihe on tärkeä, mutta sen osalta on hyvä välttää hätäisiä johtopäätöksiä.

Tuotantoketjujen pakottaminen tiettyihin uomiin tietää väistämättä lisäkustannuksia, jotka joku joutuu aina kantamaan. Markkinoiden avaaminen ja ketjujen monipuolistaminen tarjoaisivat tehokkaampia keinoja, mutta voimmeko luottaa niihin, jos kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä?

Viime kädessä kyse on poliittisista valinnoista ja on tärkeää, että keskustelu niistä perustuu faktoihin. Parasta lääkettä Suomelle ja Euroopalle on varmistaa, että yrityksemme ovat elinvoimaisia ja tarjolla on kannattavia vaihtoehtoja vähentää riippuvuutta yksittäisistä lähteistä.

Elinvoimaisuuteen voimme vaikuttaa varmistamalla EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ja tasavertaiset kilpailuolosuhteet kolmansien maiden kanssa.

Valinnanvaraa voidaan vastaavasti lisätä vapaakauppasopimuksilla. On tärkeää, että me EU:na onnistumme neuvottelemaan uusia sopimuksia ja, että ne saadaan nopeasti voimaan ja pantua toimeen.

****

Kauppapolitiikan vuosi on muuten jatkunut edellisen kaltaisena. Jännitteet ja protektionistiset paineet vaivaavat, eikä merkkejä muutoksesta ole juuri näkyvissä.

Maailman kauppajärjestö WTO on lamaannuksen kourissa osana laajempaa multilateralismin kriisiä. Syksyllä sille valitaan uusi pääjohtaja. Kuka tehtävän saakin, on selvää, että hän ei nykytilannetta yksin pysty korjaamaan. Siihen tarvitaan kaikkien jäsenten yhteistä tahtoa.

Katseet ovat nyt Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Mikäli valta vaihtuu, Yhdysvallat saattaa kääntyä joissakin asioissa yhteistyöhakuisempaan suuntaan, mutta suurvaltakamppailusta johtuva kireä pohjavire tuskin muuttuu radikaalisti. 

Kysymys EU:n asemoitumisesta suhteessa USA:han ja Kiinaan on yhtä ajankohtainen kuin ennenkin. Meidän etumme on, että vapaa ja sääntöpohjainen kauppa säilyy toiminnan ytimessä, mutta EU:n on myös kyettävä puolustamaan intressejään epäreilun kilpailun tilanteessa.

Komissio laatii syksyn kuluessa uuden kauppapoliittisen tiedonannon, jossa puhutaan ”avoimesta strategisesta autonomiasta”. On tärkeää, että siinä löydetään reaalimaailmaan sopiva tasapaino periaatteiden ja keinojen välillä ja, että se antaa eväitä EU:lle olla vahvempi toimija vaipumatta kuitenkaan protektionismiin.

Uskon itse, että lopulta vain yhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia. Vaikeasta tilanteesta huolimatta meidän tulee etsiä positiivista, yhteisiin intresseihin perustuvaa agendaa eri osapuolten kanssa. Vain niin pystymme palauttamaan kipeästi kaivattua luottamusta ja luomaan edellytyksiä monenkeskisen kauppajärjestelmänkin uudistamiseksi.    

Arvoisat suurlähettiläät,

Kriisi on ollut ennennäkemätön myös kehitysyhteistyötä tarvitseville kumppanimaillemme. Pandemia iski maailmanlaajuisesti, mutta suhteellisesti eniten se kurittaa köyhimpien maiden köyhimpiä kansalaisia. On mahdollista, että ensimmäistä kertaa 30 vuoteen köyhyys maailmassa kääntyy kasvuun.

Koronan välilliset vaikutukset, kuten liikkumisrajoitukset, ruokaturvan heikkeneminen ja talouden supistuminen, saattavat aiheuttaa jopa enemmän tuhoa kuin virus itse. WFP:n arvion mukaan nälkää näkevien osuus saattaa vuoden loppuun mennessä nousta jopa 270 miljoonaan ihmiseen.

Me olemme Suomena kantaneet kansainvälistä vastuutamme vaikeassa tilanteessa. Kun pandemia iski, toimimme kuten suomalaiset aina toimivat: istuimme alas, otimme kupin kahvia, emme hötkyilleet ja päätimme pitää kiinni olemassa olevista kehitysyhteistyön painopisteistämme. Totesimme pitkäjänteisen toimintatavan vahvistavan parhaiten kehittyvien kumppaneidemme kykyä selviytyä kriisistä.

Olemme keskittyneet etenkin naisten aseman vahvistamiseen, SRHR-oikeuksiin sekä talouden, työpaikkojen ja tasa-arvon edistämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki toimintamme on ollut ilmastollisesti kestävää. Annoimme myös joustoa tukemillemme järjestöille niin Suomessa kuin maailmallakin, jotta ne pystyivät parhaansa mukaan reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen resurssiensa puitteissa.

Kriisin alusta lähtien olemme kohdistaneet myös nopeaa, välitöntä tukea pandemiaan vastaamiseksi. Jo myönnettyjen tai valmistelussa olevien uudelleen kohdennusten summa on nyt 53 miljoonaa euroa. Olemme olleet mukana myös laajassa maarintamassa myöntämässä velkahelpotuspaketteja kehittyville maille. Hädässä ystävä tunnetaan ja muistetaan.

****

Euroopan Unionin Team Europe-paketti laitettiin pystyyn nopeasti ja uskallan sanoa, että ilman sitä humanitaarinen tilanne esimerkiksi Afrikassa olisi nykyistä vakavampi. Yhteistyö komissaari Urpilaisen kanssa on ollut erittäin tiivistä ja viimeistään tämän kevään myötä on selvää, että Suomella on hyvin painava salkku nykyisessä komissiossa.

Yhteistyö pohjoismaisten kehitysministerien välillä on ollut erityisesti koronavasteen osalta tiivistä, kenties tiiviimpää kuin koskaan. Pohjoismaat ovat keskeinen viiteryhmämme kehityspolitiikassa ja monissa muissa asioissa. Kanavat niihin kannattaa pitää jatkossakin avoimina paitsi Helsingissä, myös asemamaissanne.

****

Korona on osoittanut tarpeen panostaa terveysturvallisuuteen entistä määrätietoisemmin sekä tiivistää globaalia ja alueellista yhteistyötä. Suomen vahva asiantuntemus sektorilla tarjoaa hyvän pohjan jatkotyölle. Ulkoministeriö ei voi jäädä tämän megatrendin ulkopuolelle, vaikka pääasiallinen asiantuntemus onkin muissa virastoissa. Kotimaan hallintosiilojen kumoaminen on erittäin tärkeää tälläkin saralla.

Olen iloinen, että STM:n osastopäällikkö Päivi Sillanaukee on siirtymässä henkilökiertoon Business to Government (B2G) –alustallemme terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavaksi temaattiseksi suurlähettilääksi. Rokotekehitys on nyt suuren mielenkiinnon kohteena. Rokotteen maailmanlaajuisen jakelun tulee olla tasapuolista, edullista ja läpinäkyvää riippumatta siitä, missä rokote on kehitetty ja rahoitettu.

Koronavirus on aiheuttanut valtavan inhimillisen hädän lisäksi niin suuria taloudellisia tuhoja, etteivät kehitysyhteistyövarat millään yksin riitä niiden korjaamiseen. YK:n pääsihteeri arvioi hiljattain, että tarvitsisimme 10 prosenttia maailmantalouden kokonaissummasta ponnistaaksemme takaisin. Eli biljoonia euroja. Tämä siis kestävän kehityksen agendan vaatiman panostuksen päälle.

Humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhantoimien neksus-ajattelu on toiminut hyvin kehitysvaikutusten kestävyyden hahmottajana. On kuitenkin riski, että kolmiosainen ajattelu on lopulta kuin jakkara, joka näyttää tukevalta, mutta jonka varaan ei uskalla täydellä painolla nojata. Koska kestävä kehitys edellyttää taloudellista kasvua, kauppa tulisi mieltää neksus-ajattelun neljänneksi jalaksi. Se loisi allemme varmasti tukevan tuolin.

Meidän tulee vahvistaa kaupan ja kehityksen yhteisvaikuttavuutta, jolla tuemme myös suomalaisen osaamisen menestymistä maailmalla. Tässäkin suhteessa seisomme vedenjakajalla ja meillä on tilaisuus tehdä asioita kriisin jälkeen uudella tavalla. Meidän on ajettava loputkin siilot alas kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusten tieltä ja saatava yksityinen sektori mukaan kestävän kehityksen talkoisiin. Agenda 2030 tavoitteet eivät toteudu ilman yksityisen sektorin vahvaa panosta.

Maailmalla etsitään parhaillaan ratkaisumalleja ilmastopolitiikkaan, vihreään ja kestävään kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin liittyviin haasteisiin. Suomi tunnetaan niin teknologisista kuin sosiaalisista innovaatiostaan ja meitä kuunnellaan. Meillä on vahva intressi vaikuttaa siihen, minkälaisia ratkaisuja valitaan. Meidän on tunnistettava tilaisuudet vaikuttaa ja vaikutettava. Tässä teidän roolinne, arvoisat suurlähettiläät, on keskeinen.

Syksyllä juhlimme 75-vuotiasta YK:ta. Maailmanjärjestö näkyy enenevästi myös katukuvassamme Helsingin kehittyessä varteenotettavaksi YK-kaupungiksi.

UNU-WIDERin lisäksi täältä löytyvät jo UNTILn ja YK:n hankepalvelujen toimisto UNOPSin sosiaalisen vaikuttavuussijoittamisen toimistot. Tämä kertoo maamme nauttimasta arvostuksesta. On tärkeää, että hyödynnämme näitä resursseja täysimääräisesti. Otan mielelläni vastaan ideoitanne myös siitä, miten saisimme jatkossakin tänne uusia toimijoita.

****

Kehityspolitiikan politiikkajohdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät ylivaalikautiset periaatteet ovat parhaillaan laadinnassa ja olen iloinen, että parlamentaarinen seurantaryhmä on aloittamassa toimintansa. Tähtäämme edelleen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKT:sta tukena vähiten kehittyneille maille.

Valtioneuvoston Afrikka-strategian laatiminen on myös hyvässä vauhdissa. Prosessi on paljastanut, että yhteiskunnassamme on Afrikka-osaamista ja kiinnostusta jopa yllättävänkin laajassa määrin. Tämä on erittäin arvokas voimavara niin valtioneuvoston työlle kuin suhteiden kehittämiselle monikasvoiseen maanosaan laajemmin.

Strategiapaperit eivät muuta maailmaa, mutta niitä lukevat ihmiset voivat sen tehdä. Odotan Afrikka-politiikkamme muuttuvan pidemmällä aikavälillä kehitysyhteistyöpainotteisuudesta yhä enemmän vastavuoroisuuteen ja kaupankäyntiin pohjautuvaan suhteeseen.

Tämä edellyttää kuitenkin rohkeutta. Suomella eli päättäjillä, viranomaisilla ja yrityksillä, tulee olla uskallusta hypätä Afrikan junaan. Meillä ei ole varaa jäädä asemalle ihmettelemään. On merkille pantavaa, että myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi hiljattain oman Afrikka-selvityksensä, joka kannattaa lukea.  

****

Syksystä tulee kiireinen jo ilman koronaakin: ihmisoikeusneuvostokampanjamme kiihtyy, kehityspoliittista päätöksentekoamme tehostava ns. Kettu-uudistus on menossa maaliin ja Afganistanin tukilupauskonferenssi marraskuussa tulee olemaan iso ponnistus koko talolle.

Kuluvana vuonna olemme jo saaneet monia tärkeitä prosesseja päätökseen. Verotus ja kehitys ohjelman lanseeraus kesäkuussa oli menestys, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Esittelimme heinäkuun HLPF-kokouksessa kansallisen vapaaehtoisraporttimme, joka arvioi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa ja saavuttamista. Saimme raportista erittäin hyvää palautetta ja pääministeri Marinin esiintyminen lanseeraustilaisuudessa takasi vaikuttavan kansainvälisen huomion.

Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyn ja tulevan vuoden haasteita.

Hyvät ystävät,

Korona-kevät on ollut raskas koko henkilöstöllemme. Haluan vielä kerran kiittää teitä kaikkia työstänne näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pyydän välittämään kiitokseni myös tiimienne jäsenille ja heidän läheisilleen.

Toivoisin voivani todeta, että kriisi on ohi ja paluu normaaliin voi alkaa, mutta valitettavasti näkymä tulevaan ei anna siihen mahdollisuutta. Kevään kuluessa toteutettujen työhyvinvointimittausten pohjalta olen ilokseni kuitenkin huomannut, että tilanne on säilynyt kokonaisuutena kohtuullisen hyvänä. 

Samalla monet ovat kokeneet stressiä joko työtaakan johdosta tai muista etätyön lieveilmiöihin liittyvistä syistä. Edustustoissa paikallinen tautitilanne, terveydenhoitojärjestelmään liittyvät haasteet sekä vaikeudet poistua asemapaikalta edes tilapäisesti ovat kuormittaneet monia kollegoitamme ja heidän omaisiaan. Jaksamiseen on kiinnitettävä jatkossakin erityistä huomiota.  

Olemme kuitenkin oppineet myös paljon uutta. Olemme ottaneet merkittävän loikan etäyhteyksien käytössä niin sisäisessä viestinnässä kuin yhteyksissä ulkoisiin tahoihin. Tämä ei tee tarpeettomaksi ”läsnä-työtä” tai ”läsnä-diplomatiaa”, mutta sillä tulee olemaan monia tehostavia ja positiivisia vaikutuksia meille jatkossa. 

Olemme olleet ulkoministeriönä myös aktiivisia ja joustavia kriisin hoitamisessa valtioneuvostotasolla ja saaneet tästä tunnustusta. Olen vilpittömän koko UM-tiimistämme. Kiitos työstänne vielä kerran!

Toivotan kaikille antoisia suurlähettiläspäiviä ja menestyksestä loppuvuotta!