Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri sanoo, että hallitus pyrkii varmistamaan rahti- ja tavaraliikenteen jatkumisen normaalisti. Kehitysmaiden tilannetta tuetaan muun muassa humanitaarisen avun kautta.

1. Miten rajojen sulkeminen eri maissa vaikuttaa Suomen ulkomaankauppaan? Mihin aloihin tällä on suurimmat vaikutukset?

Korona-tartuntojen laajentuminen pandemiaksi on jo vaikuttanut kauppaan kielteisesti muun muassa kysynnän vähenemisen ja tuotantoketjujen häiriöiden johdosta. Tarkempia tietoja vaikutuksista saamme, kun alkuvuoden tullitilastot valmistuvat.

Rajojen sulkeminen on toistaiseksi koskenut pääasiassa yksityishenkilöitä, ja suorat tavarakauppaa rajoittavat toimet ovat jääneet vähäisiksi. Koska kansainvälinen kauppa perustuu pitkälti inhimilliseen vuorovaikutukseen, yksityisten henkilöiden matkustusrajoitukset heijastuvat kuitenkin myös siihen.

Lisäksi on tärkeää huomioida se, että rahti- ja matkustajaliikenne linkittyvät toisiinsa. Matkustajalentokoneiden mukana kulkee usein rahtia, ja lentojen peruuntuminen vaikuttaa rahdin liikkumiseen. Sama koskee meriliikennettä: autolautat kuljettavat sekä matkustajia että tavaraa. Ensimmäisiä kärsijöitä ovat olleet lentoliikenne ja sitä kautta kulkeva rahti sekä matkailu, joka on meilläkin ollut kasvava palvelukaupan osa. Nyt myös matkustajalaivojen liikennöinti vähenee.

Rahti- ja tavaraliikenteen jatkuminen pyritään varmistamaan normaalisti, mutta matkustusrajoitukset vähentävät ulkomaankauppaa. Tilanteen pitkittyessä harva toimiala on immuuni koronaviruksen vaikutuksille. Alakohtaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida.

2. Mitä hallitus tekee yritysten auttamiseksi?

Hallitus on päättänyt merkittävistä toimenpiteistä yritysten ja elinkeinoelämän tukemiseksi koronan aiheuttamassa kriisissä. Tukipaketin suuruus on yhteensä 15 miljardia euroa. Suurin osa paketista koostuu laina- ja takausvaltuuksien nostosta. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviämään kriisin yli ja turvata työpaikat.  

Hallitus on linjannut useita tukitoimenpiteitä yrityksille. Niillä vahvistetaan väliaikaisesti muun muassa yrittäjien ja freelancerien työttömyysturvaa sekä kevennetään työnantajien velvoitteita yt-neuvottelujen, eläkemaksujen ja veronmaksun osalta ja vahvistetaan yrittäjille suunnattuja neuvontapalveluja.

Myös Finnveran valmiuksia vastata rahoituksen lisääntyvään kysyntään nostetaan nykyisestä 4,2 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Tarkoituksena on, että Finnvera takaa yritysten pankkilainoja. Lisäksi Business Finlandin yrityksiä tukeviin toimiin tarkoitettua avustusta lisätään aiemmin kerrotusta 30 miljoonasta 150 miljoonaan euroon.
 

3. Koronapandemian leviäminen voi pahentaa maailman humanitaarisia kriisejä – mitä Suomi voi tehdä?

Koronapandemialla on vakavat humanitaariset vaikutukset. Se vaikeuttaa jo nyt ihmishenkiä pelastavan hätäavun toimittamista kaikkialla maailmassa. Logistiikkaketjut ovat häiriintyneet, ja elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden, kuten telttojen, huopien ja lääkkeiden saatavuus on heikentynyt. Virus on levinnyt yli 50 maahan, jotka elivät kriisin keskellä jo ennen pandemiaa. Niissä elää 168 miljoonaa hätäavun tarpeessa olevaa ihmistä.

Tilanne on vakavin hauraissa ja pitkittyneestä konfliktista kärsivissä maissa kuten Syyriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa. Niissä on heikko terveydenhuoltojärjestelmä ja suuri määrä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Suurimmassa vaarassa ovat pakolaisleireillä ja leirien kaltaisissa oloissa elävät ihmiset. Testaaminen tai sairastuneiden ihmisten eristäminen on monilla alueilla käytännössä mahdotonta.

Suurin osa Suomen humanitaarisesta rahoituksesta on monivuotista, ennakoivaa yleisrahoitusta. Se antaa järjestöille mahdollisuuden reagoida koronaviruspandemian kaltaisiin äkillisiin kriiseihin erittäin nopeasti. Esimerkiksi YK:n pakolaisavun järjestö UNHCR on jo laatinut toimintaohjeet epidemian ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi pakolaisleireillä. Monet ratkaisut ovat yksinkertaisia: yksi prioriteeteista on puhtaan veden ja saippuan turvaaminen kaikille. Allekirjoitin juuri tämänvuotisen humanitaarisen avun apupaketin. Vaarallisen pandemian takia apua tullaan kuitenkin tarvitsemaan lisää.

 

4. Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia koronalla voidaan jo tässä kohdassa ennakoida olevan kehitysmaihin? Miten kansainvälinen yhteisö niihin valmistautuu?

Kehitysmaiden taloudet ovat erityisen haavoittuvia kriiseille ja niiden kantokyky pandemian levitessä tulee olemaan koetuksella. Siksi tarvitsemme maailmanlaajuisesti lisätoimia, joilla vahvistamme varautumista, ennaltaehkäisyä ja viruksen hallintaa.

Huolenaiheena ovat myös epidemian kielteiset vaikutukset naisiin. Viruksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri sukupuoliin. Tämä koskee niin tyttöjen koulunkäyntiä kuin naisyrittäjien toimeentuloa. Aiempien epidemiakokemusten valossa tiedämme, että kuormittuneet terveydenhuoltojärjestelmät eivät pysty tarjoamaan riittäviä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita, ja pandemian ennaltaehkäisytoimet rajoittavat pääsyä näihin elintärkeisiin palveluihin aikana, jolloin naiset ja tytöt tarvitsisivat niitä enemmän kuin koskaan.

Euroopan komissio on esittänyt lisäbudjettia, josta osalla on tarkoitus rahoittaa Maailman terveysjärjestö WHO:n toimintaa. Myös kehityspankit, kuten Maailmanpankkiryhmä sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ovat päättäneet merkittävästä koronaviruksen vastaisesta rahoituksesta ja toimista, joilla tuetaan kehitysmaiden terveydenhuoltojärjestelmiä sekä taloudellisen toiminnan ylläpitämistä.

On myös hyvä muistaa, että suomalaiset järjestöt tekevät arvokasta kehitysyhteistyötä, joka kohdistuu usein kaikkein haavoittuvimpiin ryhmiin. Järjestöt tavoittavat ruohonjuuritason toimijat ja toteuttavat konkreettisesti leave no one behind -periaatetta. Moni järjestö ja niiden paikalliset kumppanit ovat läsnä vähiten kehittyvissä maissa tai kriisialueilla ja valmiita vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Myös tätä kautta voimme vastata kehitysmaiden haasteisiin ja osoittaa vastuunkantoa kaikkein heikommassa asemassa olevia kohtaan. Juuri nyt on tärkeää turvata tämän työn jatkuminen.