Afrikka on tärkeä kumppani

Afrikka on tärkeä kumppani

Afrikan maat ovat kasvattaneet näkyvyyttään kansainvälisen yhteisön silmissä merkittävästi viime vuosina. Kehityskulku näkyy myös uuden komission ulkosuhteiden ja Suomen ulkopolitiikan painopistealueissa. Kestävää ulkopolitiikkaa -sarjan viidennessä jaksossa Afrikka-politiikka -tiimin vetäjä Maria Kurikkala valottaa kiinnostuksen taustalla olevia syitä.

Haastattelija ja haastateltava istuvat pöydän ääressä.
Maria Kurikkala työskentelee Afrikka-politiikka -tiimin vetäjänä.

“Maailman muuttuessa niin EU:n kuin Suomen ulkopolitiikan painopisteiden täytyy muuttua. Afrikan mantereen merkitys on kasvanut viime vuosina. Alueesta on tullut kaupallisesti kiinnostavampi. Ensimmäisiä askelia kohti koko Afrikan kattavia sisämarkkinoita on otettu Afrikan vapaakauppa-alueen (AfCFTA) perustamisen kautta. Sopimus on jo astunut voimaan, mutta varsinaiseen kaupan vapauttamiseen on vielä matkaa, sillä neuvottelut tullinalennuksista ovat vielä kesken. Toteutuessaan sisämarkkinat olisivat maailman suurimmat”, toteaa ulkoministeriön Afrikka-politiikka -tiimin vetäjä Maria Kurikkala.

Uutisessa mainitut henkilöt pöydän äärellä.
Tuomas Lähteenmäki haastatteli
Maria Kurikkalaa.

Kansainvälisen yhteisön kiinnostus Afrikkaan on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosina. Kiina on jo pitkään satsannut Afrikassa muun muassa laajoihin infrastruktuurihankkeisiin ja kauppapolitiikan edistämiseen, mutta myös maiden välisiin poliittisiin suhteisiin. Myös moni muu maa pyrkii vahvistamaan suhteitaan Afrikan maiden kanssa. Tästä kertoo esimerkiksi lokakuussa järjestetty ensimmäinen Venäjä-Afrikka -huippukokous. Sotšissa Mustanmeren rannalla järjestettyyn huippukokoukseen osallistui yli neljäkymmentä afrikkalaista johtajaa.

Nousevien talouksien, eli Brasilian, Intian ja Etelä-Afrikan (BRICS-maat), kauppa Afrikassa on kasvussa. Myös Turkki ja Persianlahden maat ovat erittäin aktiivisia Afrikassa. Taloussuhteiden lisäämisestä Afrikan kanssa ovat luonnollisesti kiinnostuneita myös monet Euroopan unionin maat ja Yhdysvallat.

“Afrikan 54 maassa asuu jo nyt yli miljardi ihmistä, joista puolet ovat alle 20-vuotiaita. Kuluttavan keskiluokan koko kasvaa koko ajan. Väestönkasvua koskevien arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä neljäkymmentä prosenttia maailman ihmisistä asuu Afrikan alueella. Tämä kasvattaa Afrikan painoarvoa niin maailman politiikassa kuin taloudessa”, sanoo Kurikkala.

Afrikka-politiikan merkityksen kasvu on näkynyt myös Suomen ulkosuhteissa. Suomella on mantereella yhteensä 12 edustustoa, joista suurin osa on sijoitettu Pohjois- ja Itä-Afrikan alueelle. Ulkopolitiikan ja kehitysyhteistyön lisäksi edustustot työskentelevät muun muassa viennin ja kauppapoliittisten suhteiden edistämiseksi. 

“Afrikassa on 54 keskenään hyvin erilaista maata, joten Suomen suhteista Afrikkaan on haastavaa sanoa mitään yleispätevää. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on perinteisesti painottunut kehitysyhteistyö. Nyt pyrkimyksenä on laajentaa erityisesti poliittisia ja taloudellisia suhteita. Työskentelemme esimerkiksi aktiivisesti sen eteen, että suomalaisten yritysten kauppa mantereella kasvaisi”, kertoo Kurikkala.

Myös aloittava Ursula von der Leyenin komissio on linjannut Afrikka-politiikan yhdeksi keskeisimmistä EU:n kumppanuuspolitiikan ja ulkosuhteiden teemoista.

“Afrikka on ollut yksi keskeisimmistä ulkopolitiikan painopistealueista Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Tavoitteena on ollut edistää sitä, että EU:n ja Afrikan suhteet monipuolistuisivat, syventyisivät ja tasavertaistuisivat. Komissaariehdokas Jutta Urpilaisella tulee olemaan tässä merkittävä rooli. Toivon, että uudella komissiolla on tahtotila saada muutoksia aikaiseksi EU-Afrikka -suhteissa”, Kurikkala tiivistää.

Myös haasteita Afrikan mantereella vielä riittää. Monia maita vaivaavat konfliktit ja epävakaus sekä köyhyys ja alikehitys. Ilmastonmuutos vaikuttaa Afrikassa niin, että pitkät kuivuuskaudet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Nopea väestönkasvu on mantereelle iso haaste, koska köyhyys ei vähene, jos väestö kasvaa talouskasvua nopeammin. Kaikki nämä ongelmat aiheuttavat muuttoliikettä. Suurin osa muuttoliikkeestä on Afrikan maiden sisäistä, mutta tulijoita riittää myös Eurooppaan.

“Afrikka on Euroopan naapuri, joten mantereen kehitys, oli se sitten myönteistä tai kielteistä, heijastuu suoraan Eurooppaan. On tärkeää, että EU kykenee toimimaan Afrikka-politiikassaan kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti. Afrikan maiden kanssa tulee rakentaa tiiviimpää yhteistyötä sekä yhteisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi että haasteiden ratkaisemiseksi”, Kurikkala muistuttaa.

Viime vuodet Kurikkala on työskennellyt ulkoministeriön Afrikka-politiikka -tiimin vetäjänä. Aikaisempaa taustaa hänellä on Suomen pysyvästä edustustosta Brysselistä, missä Kurikkala työskenteli Suomen edustajana EU:n neuvoston Afrikka-työryhmässä. Uraan on kuulunut myös kehitysministerin virkamiessihteerinä toiminen. Kurikkalan mielestä Afrikka-osaamisen merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on sisäistetty myös talon sisällä paremmin viime vuosien aikana.

“Ulkoministeriöön on kertynyt vahvaa osaamista Afrikkaa koskevien kysymysten saralla, oli sitten kyse yksittäisistä maista ja alueista tai horisontaalisemmista kysymyksistä. Nykyisen hallitusohjelman Afrikka-linjausten eteenpäin viemiselle ja Suomen uuden Afrikka-strategian laatimiselle on näin ollen olemassa erittäin hyvä perusta”, Kurikkala sanoo.

“Suomalaiset tunnetaan Afrikassa varsinkin tasa-arvokysymyksissä edelläkävijänä. Monessa maassa myös pohjoismainen yhteiskuntamalli herättää kiinnostusta. Viennin näkökulmasta Suomella on Afrikan maita kiinnostavaa osaamista muun muassa koulutuksessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meillä on tarjota kasvaville markkinoille osaamista kiertotalousratkaisuista, jätehuollosta, puhtaasta vedestä ja metsiin liittyvästä teknologiasta”, Kurikkala summaa.

Katso Maria Kurikkalan video: 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-puheenjohtajakauden kärkiteemoja käsitellään Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarjassa. Katso alta jo julkaistut jaksot:

Hybridiuhat, Satu Mattila-Budich

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Hanna Lehtinen

Sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.

Rauhanvälittäjä, Pekka Haavisto

Miten rauhanvälitys näkyy Suomen ulkosuhteiden hoidossa? Sarjan kolmannessa jaksossa haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Yhteinen kauppapolitiikka, Pasi-Heikki Vaaranmaa

Mitä ajankohtaista kauppapolitiikan saralla tapahtuu seuraavaksi? Sarjan neljännessä jaksossa haastattelussa kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.