Utrikesminister Tuomiojas tal om det nordiska samarbetet i Europeiska unionen

På Nordens dag i år debatterade man i Helsingfors de nordiska ländernas EU-politik.  Har Norden en gemensam EU-politik eller har varje land sin egna, frågade man sig vid det för allmänheten öppna evenemanget den 21 mars i Sanomatalo i Helsingfors. Debatten inleddes av utrikesminister Erkki Tuomioja, som talade om det nordiska samarbetet i EU.

Check against delivery

Hyvät ystävät,
Bästa vänner,

Tänä viikonloppuna vietämme Pohjolan päivää. Nk. Helsingin sopimus, joka ohjaa virallista yhteistyötämme, allekirjoitettiin 23.3.1962 eli yli puoli vuosisataa sitten. Sopimus on osoittanut elinkelpoisuutensa ja luonut puitteet toimivalle yhteistyölle Pohjoismaiden hallitusten ja parlamenttien välillä. Tästä yhtenä esimerkkinä on jokavuotinen Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä pidettävä "huippukokous", johon kaikki kahdeksan pääministeriä osallistuvat. Kahdeksan, sillä yhteistyöhömme osallistuvat myös itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Helsingin sopimus on joustava ja mahdollistaa yhteistyön ja dialogin maittemme välillä myös aiheista, joista sopimuksen solmimishetkellä ei voitu tai ei ollut ajankohtaista keskustella. Kun itse aloitin ensimmäisen kerran Pohjoismaiden neuvostossa 70-luvun alussa, oli turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kielletty puheenaine. Nyt on yhteistyön merkitys kasvanut ja ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kuuluvat yhtä luontevasti pohjoismaisen yhteistyön piiriin siinä missä perinteiset yhteistyöalat, kuten kulttuuri, tutkimus, sosiaalipolitiikka ja ympäristö.

Suomi on aktiivisesti mukana kehittämässä yhteistyötä esim. ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Käytännön esimerkkejä joustavasta pohjoismaisesta yhteistyöstä tällä saralla on jo useita. Mainittakoon tässä yhteydessä yhteistyö  kriisinhallintaoperaatioissa Afganistanissa ja Malissa, Pohjoismaiden uusi tietoturvaverkosto sekä ilmavoimien yhteiset harjoitukset.

Olemme korostaneet Pohjoismaiden yhteistä toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä. Helmikuussa hyväksytyssä Pohjoismaiden ministerineuvoston visiossa tavoitteena on ’Ulospäin suuntautunut Pohjola’. Myös EU tarjoaa pohjoismaiselle yhteistyölle sekä mahdollisuuksia että haasteita. Aihe on ajankohtainen, pidetäänhän Euroopan parlamenttivaalit toukokuun lopulla. Vaikka vaalit rajoittuvat unionin jäsenmaihin, niillä on suuri merkitys myös unionin ulkopuolella oleville Pohjolan maille ja niille itsehallintoalueille, jotka vuosien varrella ovat omista lähtökohdistaan järjestäneet suhteensa Euroopan unioniin. Tämän tietävät niin Färsaaren kalastajat kuin verovapaita ostoksia Ruotsin laivoilla Ahvenanmaan puolimatkakrouvissa tekevät matkaajat.

Euroopan integraation kehitys vaikuttaa konkreettisesti Pohjolan asemaan ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Nyt EU-jäsenmaita on 28 ja lisää on tulossa. Lisääntyneen kansainvälistymisen myötä alueellisen yhteistyön merkitys lisääntyy Euroopassa ja erityisesti sellaisten maiden välillä, joilla on yhteisiä arvoja ja etuja. Pohjoismainen yhteistyö perustuu luottamukseen maittemme välillä ja haluamme jatkossakin huolehtia pohjoismaisesta identiteetistä ja kulttuurista, vapaasta liikkuvuudesta ja kotimarkkinoista sekä Pohjolan kilpailukyvystä ja vahvuuksista – myös EU:n sisällä. Pohjoismaisella yhteistyöllä EU:ssa on kuitenkin luonnolliset rajansa.

Eurooppalaisuuden ja pohjoismaisuuden yhdistäminen ei ole ongelma Suomelle, koska meillä tie Eurooppaan on aina kulkenut Pohjolan kautta. Muille Pohjoismaille pohjoismaisuus ja eurooppalaisuus ovat selvemmin vaihtoehtoisia identiteettejä. Tämä heijastuu myös mielipidetutkimuksissa, kun suomalaisilta kysellään, mihin ryhmään he kokevat kuuluvansa. EU-jäsenyytemme myötä olemme hiljalleen alkaneet puhua Euroopasta käsitteenä, johon itse kuulumme.

Bästa vänner,

De fem nordiska ländernas samt Färöarnas, Grönlands och Ålands förhållande till Europeiska unionen varierar kraftigt från fullt medlemskap, ekonomiskt frihandelsavtal till separata fiskeriavtal och tullösningar. Trots detta utgör EU bl.a. genom samarbetet i EES/EFTA den viktigaste gemensamma nämnaren i ländernas ekonomiska relationer, socialpolitiken och tom i utrikespolitiken. I krisens Europa ser man Norden som en modell för fungerande välfärdssamhällen. Vi står alla inför samma utmaningar, en åldrande befolkning, ungas arbetslöshet och utanförskap, integrationen av nyanlända och bevarandet av en hög skolningsnivå.

Egentligen är det ju så att endast Finland av de nordiska länderna är fullt ut medlem i EU genom deltagandet i euro-samarbetet och utan några förbehåll. Trots detta har vissa kretsar, allt sedan Finland och Sverige blev medlemmar i EU för snart tjugo år sedan, efterlyst ett "nordiskt block" i unionen, att man skulle tala med en röst och således effektivare kunna påverka beslutfattandet. Detta anser jag inte vara en realistisk väg att gå. Inflytande i unionen och Europaparlamentet kan erhållas på andra sätt genom samarbete på ett tidigt stadium i lagstiftningsprocessen t.ex. i Nordiska ministerrådet och Nordiska rådet. Särskilt viktigt är, att de utskott i våra parlament som behandlar EU frågor har ett nära samarbete med varandra så att de nordiska länderna kan stöda varandra i sådana frågor som är viktiga för oss alla eller för enskilt nordiskt land. Som i allt annat nordiskt samarbete bör vi vara aktiva på områden, där det finns ett gemensamt intresse och möjlighet att nå den största nordiska nyttan. Redan genom informationsutbyte mellan de nordiska länderna i fackministerråden och i Nordiska rådets utskott, kan vi åstadkomma konkreta resultat och förhindra att det t.ex. uppstår nya gränshinder i Norden som en följd av ny EU-lagstiftning.

Hyvät ystävät,

Usein kuulee toivomuksia siitä, että Pohjoismaiden tulisi tiiviimmin koordinoida näkemyksiään EU:ssa. Aina pohjoismaiset jäsenet eivät kuitenkaan ole lähin kumppani. Esimerkiksi maatalouspolitiikassa edut voivat olla hyvinkin erilaiset. Monesti on parempi lyöttäytyä yhteen nk. samanmielisten maiden kanssa. Arvopohjaisissa kysymyksissä Pohjoismaat kyllä tavallisesti löytävät toisensa helposti.  Suomi, Ruotsi ja Norja valmistautuvat yhdessä Latvian ja Irlannin kanssa EU:n taistelujoukon päivystysvuoroon vuonna 2016. Osa Brysselin pään yhteistyöstä tapahtuu paitsi kolmen EU:ssa olevan Pohjoismaan myös näiden kolmen sekä Baltian maiden – ns. NB6-ryhmän – välisen yhteistyön puitteissa. Näissä ei ole pyritty kantojen säännönmukaiseen koordinaatioon. Ennen ulkoasiainneuvostoja, joihin itse osallistun, järjestetään NB6 -ministereiden aamiaistapaaminen.

Ei-EU-jäsenmailla Norjalla ja Islannilla on Brysselissä omat edustustonsa ja vaikuttajansa. Norja on ensimmäistä kertaa nimennyt hallitukseen EU-ministerin ja vahvistaa toimintaansa Brysselissä, kun puolestaan Islannin nykyinen hallitus on päättänyt luopua jäsenyyskeskusteluista mutta haluaa kovasti vaikuttaa ETA-yhteistyössä. EU:ssa päätöksenteko ml. julkilausumien teko ja työskentely eri työryhmissä on nopeatempoista eikä norjalaisilla ja islantilaisilla ole käytössään samaa aineistoa kuin jäsenmailla, joten on väistämättä niin, ettei Pohjoismaiden kaikkien viiden maan koordinointi vaikuttamistyössä ole mahdollista. Pohjoismainen yhteistyö EU:ssa toteutuu kuitenkin hyvin niissä järjestelyissä, joissa kaikki maat ovat mukana, kuten Schengen-kysymyksissä. Vaikuttamiseen Norja ja Islanti tarvitsevat siten muita areenoita kuten esim. perinteiset pohjoismaiset areenat.

Färsaarten ja EU:n makrillikiista osoittaa myös sen, että unionin sitovat säännöt eivät aina mahdollista "pohjoismaista solidaarisuutta", kun asioita EU:ssa ratkaistaan enemmistöpäätöksillä.

Käytännössä virallisen pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n välillä on liuta synergioita. 2000-luvulta lähtien tätä virallista yhteistyötä on sovitettu yhteen EU:n agendaan ja on huolehdittu päällekkäisyyksien poistamisesta. Kaikissa PMN:n ministerineuvostoissa ja instituutioissa käsitellään nykyään aiheita, joissa on EU-ulottuvuus. Kyseessä voi olla esimerkiksi EU:n myöntämä rahoitus hankkeelle, osallistuminen yhteistyötahona EU:n strategian toteuttamiseen tai EU-lainsäädännön valmisteluun ja implementointiin liittyvien kysymysten käsittely. Haluan tässä yhteydessä esittää kolme konkreettista esimerkkiä Pohjoismaisen ministerineuvoston ja EU:n välisestä yhteistyöstä.

Ensimmäinen on biotalous, uusi painopistealue. Pohjoismainen panos täydentää vuonna 2012 alulle pantua EU-strategiaa ”A Bioeconomy for Europe”. Ottamalla esille arktiset alueet ja Itämeren alueen voimme myötävaikuttaa eurooppalaiseen kehitykseen kestävän biotalouden muodossa. Pohjoismaisen ministerineuvoston sihteeristö on valittu keskeiseksi partneriksi EU:n Itämeristrategian päivitetyn toimintasuunnitelman biotalousosaan.

Toiseksi, Pohjoismainen ministerineuvosto osallistuu myös ”EU Arctic Impact Assessment”-projektiin, jonka tarkoituksena on edistää kahdenvälistä keskustelua ja parempaa kommunikointia EU:n ja merkittävien yhteistyöjärjestöjen välillä arktisissa kysymyksissä.

Kolmanneksi, Pohjoismainen ministerineuvosto on vuodesta 2005 alkaen läheisessä yhteistyössä EU-komission kanssa koordinoinut toimintaa Valko-Venäjällä. Valkovenäläinen maanpakolaisyliopisto European Humanities University Vilnassa on tärkein yhteinen saavutus ja pohjoismainen tuki hankkeelle on tehnyt mahdolliseksi maanpaossa olevien valkovenäläisten opiskelun.

Bästa vänner,

Till slut önskar jag fästa er uppmärksamhet vid det faktum att den så kallade ”nordistgenerationen” blir allt gråhårigare och att vi därför har som uppgift att skola nya nordister.  Redan det officiella samarbetet förutsätter att man i ministerierna och ämbetsverken, för att inte tala om riksdagen, är på det klara med och uppdaterad på till exempel vad som sker inom lagstiftningen i de övriga nordiska länderna. Vi behöver en ny generation nordiska tjänstemän. För de unga skapar nordiska utbytesprogram och Nordjobb möjligheter, men kan dessa tävla med t.ex. EU:s nya Erasmus plus program -  är de ungas språkkunskaper i svenska på den nivå att de vågar resa till de nordiska länderna? Även en allmän positiv inställning i vårt land till de skandinaviska språken är en viktig förutsättning för det nordiska umgänget och ett bevis på att Finland även i framtiden aktivt önskar delta i det nordiska samarbetet.

Så tillbaka till dagens fråga: Har Norden en gemensam EU-politik eller har varje land sin egen? Det nordiska samarbetet i EU är värdefullt men ofta är det begränsat. Panelen har säkert synpunkter på detta.

Toivotan teille antoisia keskusteluja ja hyvää Pohjolan päivää. Jag önskar er alla en trevlig Nordens dag!
EU
nordiskt samarbete