Suomen ja Venäjän rajat ylittävä yhteistyö

Suomi ja Venäjä tekevät hankeyhteistyötä yli 1 300 kilometriä pitkän rajansa molemmin puolin. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa yhdistetään Euroopan unionin rahoitusta ja kansallista rahoitusta. EU ja ohjelmiin osallistuvat maat rahoittavat ohjelmia tasapuolisesti. Tavoitteiden ja hankkeiden valinta tapahtuu osapuolten kanssa yhdessä.

Satama. Kuva: Helsingin kaupunki

Monien hankkeiden tavoitteena on ollut rajanylityspaikkojen liikenteen sujumisen parantaminen. Kuva: Helsingin kaupunki

 

Ohjelmiin kuuluvilla hankkeilla edistetään ohjelma-alueiden taloudellista kehitystä, ympäristöyhteistyötä, rajanylitysten sujuvuutta sekä koulutus-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyötä.

Kehittämishankkeiden lisäksi ohjelmista rahoitetaan investointihankkeita, jotka liittyvät erityisesti rajanylityspaikkojen toimivuuden parantamiseen.

Suomen ja Venäjän raja-alueilla on toteutettu vuosina 2014–2020 kolmea EU:n Euroopan naapuruusvälineestä (ENI:stä) rahoitettua CBC-ohjelmaa:

Kolartic

Karelia

Kaakkois-Suomi–Venäjä

Ohjelmia hallinnoivat Suomen maakuntaliitot. Kolmen ohjelman puitteissa on rahoitettu 160 kehittämishanketta ja 14 investointihanketta. Ohjelmien yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on 178,7 miljoonaa euroa.

Vuosien 2021–2027 yhteistyöohjelmat

Rajat ylittävä yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä jatkuu tulevalla 2021–2027 ohjelmakaudella kolmen ulkorajaohjelman puitteissa. Tulevien Kaakkois-SuomiVenäjä, Karelia ja Kolarctic rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien valmistelu ja ohjelmointi ovat käynnissä.

Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö 1992–2012

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat vuonna 1992 sopimuksen yhteistyöstä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella. Lähialueyhteistyö jatkui menestyksekkäästi yli 20 vuotta.

Sinä aikana Suomi osoitti yhteistyöhön lähes 330 miljoonaa euroa, josta rahoitettiin vuosittain noin kahtasataa kehittämishanketta.
 

Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön rahoitus vuosina 2000-2012, ympyrädiagrammi. Rahoitus yhteensä 211M euroa, josta suurimmat osat on sijoitettu ympäristöön (33%), taloudelliseen yhteistyöhön (19%) ja sosiaali- ja terveysalaan (13%).
Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyön rahoitus vuosina 2000-2012

Yhteistyön keskeisiä tavoitteita olivat alueellisen vakauden edistäminen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tukeminen, oikeusvaltion kehittäminen sekä hallinnon ja lainsäädännön uudistaminen.

Ulkoministeriö vastasi hanketoiminnan yleisestä koordinoinnista, valvonnasta ja rahoituksesta. Pääosa hankkeista toteutettiin suomalaisten ministeriöiden hallinnoimina.

Lähialuevaroista tuettiin myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja pk-yritysten hankkeita Luoteis-Venäjällä.

Kytkemällä kahdenvälinen lähialuerahoitus laajempaan kansainväliseen toimintaan saavutettiin merkittävää hyötyä. Esimerkkinä tästä ovat kansainvälisinä yhteishankkeina Pietarissa toteutetut suuret jätevesien puhdistushankkeet, jotka on pääosin rahoitettu kansainvälisten rahoituslaitosten lainoina ja paikallisella rahoituksella lahjarahoituksen toimiessa tärkeänä kannustimena.

Riippumattomassa evaluaatiossa (Impact Consulting Oy, 2011) lähialueyhteistyön todettiin olleen kansainvälisesti katsottunakin poikkeuksellisen onnistunutta ja tuloksellista. Yhtenä tärkeänä tuloksena ovat toimivat yhteistyöverkostot lähes kaikilla hallinnonaloilla.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö tarjosi mallin myös rajat ylittävälle yhteistyölle EU:n ulkorajoilla.

Lähialueyhteistyö lopetettiin osapuolten päätöksellä vuonna 2012. Samana vuonna Suomi ja Venäjä solmivat uuden rajat ylittävää yhteistyötä koskevan sopimuksen, jonka tavoitteena on alueiden kehittäminen molemmin puolin rajaa.

Evaluaatioraportit

Tämän sivun sisällöstä vastaa