Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö − Suomen toimintasuunnitelman julkistamistilaisuus

Kehitysministeri Heidi Hautalan puheenvuoro 28. marraskuuta Säätytalolla.

Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön sisältö ja Suomen kehityspolitiikka

Tervetuloa tähän tilaisuuteen, jossa julkistetaan UM:n laatima Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelma vuosille 2012−2015.

Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö (Aid for Trade) on kansainvälinen aloite, joka tuo yhteen hallinnon eri sektorit. Siksi onkin hienoa, että voimme yhteistyön ja johdonmukaisuuden hengessä julkistaa linjauksen yhdessä kollegani ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin kanssa.

Kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä on todellakin kyse kehitysyhteistyöstä, jolla tuetaan kehitysmaiden kaupankäyntikykyä ja kaupankäyntimahdollisuuksia. 

Käytännössä aloite vahvistaa kehitysmaiden tuotannollista perustaa kuten maatalouden ja metsäsektorin kehittämistä. Monissa köyhimmissä kehitysmaissa maatalous on merkittävin, ja lisäksi erittäin naisvaltainen, talouden sektori ja työllistäjä. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö kehittää myös taloudellista infrastruktuuria kuten kuljetusmahdollisuuksia sekä energiasektorin ja innovaatio- ja informaatioyhteiskuntakehityksen asioita. Tärkeä osa kokonaisuutta on yksityisen sektorin liiketoimintaympäristön ja instituutioiden kehittäminen. Lisäksi työllämme autetaan lisäksi kehitysmaita vahvistamaan ulkomaankauppaansa ja osallistumaan kauppaneuvotteluihin.

Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Siksi myös kauppaa tukevan kehitysyhteistyön tavoitteena on poistaa köyhyys ja taata ihmisarvoinen elämä kaikille. Tarvitaan ihmisarvoisia työpaikkoja ja parempia yrittäjyyden mahdollisuuksia.

Tämän aloitteen avulla voimme edesauttaa ihmisoikeuksien toteutumista monin tavoin. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien puolella tuetaan erityisesti ihmisten oikeutta työhön ja toimeentuloon.

Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö linkittyy läheisesti osallistavaan ja työllistävään vihreään talouteen ja siihen, että kehitysmaat voisivat hallita ja käyttää luonnonvarojaan kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.

Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö on avainasemassa mm. kehitysmaiden pienviljelyn tehostamisessa, tuotannon monipuolistamisessa ja luomutuotannon kehittämisessä, mikä vähentää maatalouden aiheuttamaa rasitusta luonnolle. Sen avulla voidaan lisäksi kehittää matalahiilisiä kuljetusvaihtoehtoja, parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta, tukea uusiutuvan energian tuotantoa ja jakelua, kestävää metsätaloutta sekä siirtymistä teollisesta valmistuksesta palvelujen tuotantoon. Nämä kaikki tarjoavat mahdollisuuksia tulevaisuuden vihreämpien yhteiskuntien kehittämiseksi.

Ulkoministeriö pyrkii lisäksi vahvistamaan kauppaa tukevan kehitysyhteistyön tulosten ja vaikuttavuuden seuraamista konkreettisten indikaattorien avulla.

Suomen tavoitteet

 Kuten toimintasuunnitelman otsikkokin kertoo, Suomi panostaa ihmisarvoisten työpaikkojen ja yrittäjyyden mahdollisuuksien luomiseen kaikille ihmisille.

Tähän päätavoitteeseen pyritään neljän tavoitteen kautta; tavoitteet liittyvät yksityisen sektorin liiketoimintaympäristöön, kansainväliseen kauppaan ja investointeihin, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ihmisten osaamiseen.

Meillä on lisäksi neljän tavoitteen sisällä yhteensä kahdeksan kärkiteemaa, joiden avulla Suomi pyrkii profiloitumaan kansainvälisesti.

Kokonaisuus heijastaa oivallisesti uutta kehityspoliittista suuntaamme; Suomi panostaa muun muassa naisyrittäjyyteen, köyhiä ihmisiä osallistavaan (ns. inklusiiviseen) liiketoimintaan, uusiutuvaan energiaan sekä nuorten työllisyyteen, yrittäjyyteen ja ammatilliseen koulutukseen. Myös sellaiset teemat kuten maa- ja metsätalouden arvoketjut ja köyhimpien maiden mahdollisuudet hyötyä paremmin kansainvälisestä kauppajärjestelmästä ovat tärkeitä aihealueita yhteistyössämme.

UM:n instrumentit ja kauppaa tukevan kehitysyhteistyön mahdollisuudet
 

Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön toimintasuunnitelma, kuten itse asiassa myös hallituksen Kehityspoliittinen toimenpideohjelma, kannustaa suomalaista liike-elämää ja muuta yhteiskuntaa osallistumaan aktiivisesti kestävän kehityksen edistämiseen.

Kehitysyhteistyö tarjoaa yrityksille konkreettisia yhteisyömahdollisuuksia. Finnfund ja Finnpartnership ovat vakiintuneita toimijoita. Ulkoministeriö vahvistaa Finnfundin toimintamahdollisuuksia merkittävästi ja uudistaa Finnpartnershipin tarjoamia mahdollisuuksia. Finnpartnershipin puolella ollaan kehittämässä uusia avauksia, jotka liittyvät esimerkiksi köyhiä ihmisiä osallistavaan liiketoimintaan sekä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen yhdessä yritysten kanssa. Näistä, jo vakiintuneista yhteistyömuodoista kannattaisi levittää sanaa entistä laajemmin suomalaisille yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden kynnys suunnata liiketoimintaansa Suomen ja lähimarkkinoiden ulkopuolelle voi olla suuri. Myös muiden avunantajamaiden instrumentit voivat tarjota mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Meidän olisi tärkeää muutenkin lähentää suomalaisia ja kehitysmaiden yrityksiä toisiinsa. Ulkoministeriö voisi järjestää tilaisuuksia yritysedustajille aina, kun kehitysmaiden toimijoita eri sektoreilta vierailee Suomessa. Me voimme lisäksi kertoa niistä monista, esimerkiksi kehitysmaan jotakin toimialaa koskevista selvityksistä ja tutkimuksista, joita hankkeissamme ja ohjelmissamme laaditaan. Voisimme myös jakaa enemmän tietoa Suomen yhteistyöstä Maailmanpankin ja muiden rahoituslaitosten, YK:n ja muiden järjestöjen kanssa.

Yrityssektorin lisäksi haluan kannustaa valtion laitoksia ja korkeakouluja pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaakumppaneiden kanssa, esimerkiksi paikallisen kauppaministeriön elinkeinopoliittisen kapasiteetin kehittämiseksi tai korkeakoulun liiketaloustieteen koulutusohjelman perustamiseksi. Ulkoministeriöllä on näitä varten suunnitellut rahoitusinstrumentit IKI ja HEI-ICI.

Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntarahoitus kasvaa merkittävästi tällä hallituskaudella. Kansalaisjärjestöt, sekä ns. kumppanuusjärjestöt että pienemmät toimijat, voisivat kehittää omassa yhteistyössään yrittäjyyskoulutusta, erityisesti naisille ja nuorille, maaseudun elinkeinojen kehittämistyötä, ammatillista koulutusta ja yritysten yhteiskuntavastuuta edistävää toimintaa.

Elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset voisivat harkita uuden toimijan perustamista. Suomessa voisi olla hyvä yhdistää voimia esimerkiksi elinkeinoelämän kehitysyhteistyöjärjestön muodossa.

Lopuksi
 

Toimintasuunnitelma on laadittu kiinteässä yhteistyössä eri sidosryhmien, niin elinkeinoelämän kuin kansalaisjärjestöjen kanssa. Yrityksillä ja järjestöillä onkin keskeinen rooli kestävän taloudellisen kehityksen tukemisessa kehitysmaissa kehitys- ja kauppapolitiikan ohella. Haluan kiittää kaikkia heidän arvokkaasta panoksestaan.

commerce

Speeches held by Ministers and the top leadership of the Ministry.