Menetelmien kehittäminen sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen luonnonvarahallinnossa rauhanrakennustilanteissa

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

Kehitysmaissa naiset ovat kotitalouksissa ja yhteisöissä ensisijaisesti vastuussa ruoan, veden ja energian saannista. Tämä riippuvuus tekee naiset haavoittuviksi elinympäristön muutoksille erityisesti konfliktien aikana. Toisaalta konfliktitilanteissa naiset voivat omaksua luonnonvarahallinnossa uudenlaisia rooleja, joiden vakiinnuttaminen sekä palvelee rauhanrakennusta että tukee naisten poliittista ja taloudellista osallistumista. UNEPin, UNDPn, UN Womenin sekä PBSOn vuonna 2013 julkaisemassa politiikkaraportissa "Women and Natural Resources: Unlocking the Peacebuilding Potential" käsitellään näitä kysymyksiä ja esitetään kokemuspohjaisia suosituksia. Vuoden 2013 jälkeen on sekä neljän YK-järjestön että Suomen osalta vahvistunut käsitys siitä, että jatkotyölle aiheesta on selkeä tarve. Hankkeen puitteissa toteutetaan kolme-neljä maapilottia konfliktista kärsivissä maissa. Kohdemaissa on tavoitteena vakiinnuttaa sellaisia luonnonvarahallintoon liittyviä käytäntöjä, jotka huomioivat sukupuolten välisen tasa-arvon ja vahvistavat etenkin naisten asemaa. Työssä huomioidaan taustalla oleva konflikti. Tasa-arvoisen luonnonvarahallinnon avulla pyritään tukemaan rauhanrakennusta pilottimaissa. Pilottien sekä muun kerätyn tiedon pohjalta luodaan työkalupaketti. Työkalupaketti sisältää menetelmiä siihen, miten tasa-arvoisen luonnonvarahallinnon avulla tuetaan rauhanrakennusta ja kestävää rauhaa. Työkalupaketin on tarkoitus palvella YK-maatiimeja, kv-järjestöjä sekä kansallisia toimijoita. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää luonnonvarojen jakoon liittyvää epätasa-arvoa ja kiistoja, auttaa luomaan sekä miehille että naisille parempia elinympäristöjä ja toimeentulomahdollisuuksia sekä tukea ekosysteemien kestävää hallintaa. Näin vahvistetaan rauhanprosessien pysyvyyttä. Suomella on vahvaa osaamista ja poliittinen profiili kaikilla hankkeen osa-alueilla. Suomi on rahoittanut hankkeen käynnistysvaihetta 500 000 eurolla vuonna 2016. Esitetään, että hankkeelle myönnetään 1. lisämyöntönä 500 000 euroa vuoden 2017 talousarvion määrärahasta.