Tuki Global Gender and Climate Alliancen (GGCA) hankkeelle sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi ilmastopolitiikassa

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat pahimmin maailman köyhimpiiin, joista suurin osa on naisia. Global Gender and Climate Alliance (GGCA) on Balin ilmastokokouksessa 2007 käynnistetty YK:n ympäristöohjelman (UNEP), YK:n kehitysohjelman (UNDP), Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Naisten ympäristö- ja kehitysjärjestön (WEDO) yhteenliittymä. GGCA ajaa sukupuolinäkökulman parempaa huomioimista ilmastopolitiikassa ja näin ollen pyrkii vahvistamaan naisten asemaa ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa ja sen toimeenpanossa. GGCA pyrkii tuomaan yhteen ja hyödyntämään perustajaorganisaatioiden ja muiden jäsenien monipuoliset resurssit sukupuolinäkökulman ajamisessa ilmastopolitiikkaan. Nykyään GGCA:ssa on jäseniä lähes sata. Suomi on profiloitunut vahvasti sukupuolinäkökulman integroimisessa ilmastopolitiikkaan. Hankeyhteistyö alkoi GGCA:n kanssa 2008 ja nyt aloitetaan neljäs ja viimeinen vaihe 2014-2016, joka rakentuu jo saavutetuille tuloksille. Päätavoitteena on varmistaa, että ilmastopolitiikka (etenkin neuvoteltava uusi ilmastosopimus) sekä ilmastoa koskeva päätöksenteko ja aloitteet huomioivat sukupuolinäkökulman ja ovat siten tehokkaita ja tuloksellisia. Lisärahoitus GGCA:lle takaa jatkonäkymän jo aloitetulle työlle ja mahdollistaa tuloksien kestävyyden varmistamisen eri tasoilla (ml. itse GGCA:n toiminta jatkossa). Huomiota kiinnitetään nyt myös aiempaa enemmän yhteistyöhön ilmastosopimuksen sihteeristön kanssa (ml. sihteeristön toimintavalmiuksien tukeminen). Vuonna 2013 tehty evaluaatio toteaa hankkeen tavoittaneen osan tavoitteistaan ja antaa joitakin suosituksia, mitkä otettu huomioon hankevalmistelussa. Tähänastisen hankeyhteistyön aikana on onnistuttu kasvattamaan tietoisuutta sukupuolen vaikutuksesta yksilön haavoittuvuuteen tai tämän mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Tämä pohjatyö mahdollisti myös Dohan ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa 2012 tehdyn päätöksen naisten osallistumisen edistämisestä. Lisäksi esimerkiksi uusi Vihreä ilmastorahasto ja monet ilmastosopimuksen alaiset työohjelmat huomioivat nyt sukupuolinäkökulman työssään. Neljäs vaihe kestää kaksi vuotta (heinäkuu 2014 - kesäkuu 2016) ja tuen määrä pysyy samalla tasolla kuin edellisen vaiheen aikana (2,6 miljoonaa euroa). Pääsopimuskumppanina on UNDP, muiden toimijoiden ollessa IUCN ja WEDO.