Maailmanpankin hallinnoima Pakistanin raja-alueiden jälleenrakennusrahasto

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

Pakistanin raja-alueet eli Khyber Pakhtoonkhwa (KP), heimoalueet (Federally Administered Tribal Areas/FATA) sekä Balochistanin maakunta kärsivät pitkittyneestä konfliktista ja yhteiskunnallisesta epävakaudesta. Raja-alueiden sosioekonominen kehitys on tuntuvasti jäljessä muuta maata. Taloudellisten mahdollisuuksien ja julkisten palveluiden puute sekä hallintorakenteiden heikkoudet ovat luoneet kasvualustaa ääri-islamistiselle ideologialle, erilaisten terroristiryhmittymien kehittymiselle ja rikollisuudelle. Myös naisten asema on erityisen heikko näillä alueilla. Maailmanpankin hallinnoima jälleenrakennusrahasto tukee raja-alueiden kehitystä ja Pakistanin jälleenrakennusohjelman toimeenpanoa, sekä pienentää mahdollisuutta konfliktin kärjistymiseen tai uusiutumiseen. Rahasto täydentää ja vahvistaa Pakistanin hallituksen toimia seuraavilla osa-alueilla: (i) tehokas, kestävä ja luotettava peruspalveluiden tarjoaminen; (ii) elinkeinojen, infrastruktuurin ja palveluiden yhteisölähtöinen kehittäminen; (iii) markkinamahdollisuuksien ja tuloa tuottavan toiminnan luominen; (iv) kriisistä elpyminen, rauhanrakennuksen ja jälleenrakennustoiminnan tukeminen; sekä (v) hallinnon kehittäminen, institutionaalinen suorituskyky ja tehokkuus. Multirahasto hyödyntää 4,87 miljoonaa henkeä kriisin koettelemilla alueilla. Suomen kannalta Pakistanin raja-alueiden tukemisessa on kyse Suomen Afganistanin toimintaohjelman mukaisesta alueellisen lähestymistavan tukemisesta. Afganistanin ja Pakistanin välisen raja-alueen kehityksen tukeminen on looginen ja koherentti osa Suomen toimia Afganistanin kehityksen ja vakauttamisen tukemiseksi. Rauhan ja vakauden aikaansaaminen on sidottu kiinteästi alueen yleisessä tilanteessa tapahtuvaan kehitykseen. Tehokkaiden ja vaikutuksellisten kehitysinterventioiden läpivieminen Pakistanin rauhattomilla raja-alueilla on erittäin haasteellista, mutta samalla koko Etelä-Aasian vakauden kannalta välttämätöntä. Suomi on myöntänyt rahastoon n. 5,6 miljoonaa euroa vuonna 2010. Suomen 2 miljoonan euron lisärahoituksella vuonna 2014 tuetaan rahaston toimintaa vuoteen 2020 asti.