IDA-17 (Kansainvälisen kehitysjärjestön 17. lisärahoitus)

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön (International Development Association, IDA) tehtävänä on antaa pehmeäehtoista rahoitusta ja lahja-apua köyhimmille kehitysmaille. Tämän vuoksi sillä onkin keskeinen rooli pankkiryhmän tavoitteen eteen tehtävässä työssä. IDA:lla on keskeinen rooli kansainvälisessä apuarkkitehtuurissa sekä rahoituksen tarjoajana että asiantuntemuksen ja politiikkaohjauksen lähteenä niin maa-, sektori- ja alueellisella kuin globaalilla tasolla. IDA:n toiminta painottuu köyhimpien maiden tukeen ja haurailla ja konfliktien vaikutuksista kärsivillä valtioilla on vahvistuva rooli IDA:n prioriteettialueena. IDA:n toimintamalli perustuu köyhimpien kehitysmaiden omien kehityssuunnitelmien kunnioittamiseen, niiden paikallisen toimintaympäristön huomioonottamiseen sekä tiukkaan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaan. Rahoitusallokaatiot perustuvat maiden suoriutumisesta tehtävään arvioon. Arviointimekanismi painottaa hyvää hallintoa, talouden vakautta ja kehitystuloksia. IDA:n lisärahoituksesta sovitaan kolmen vuoden välein ja sen 17. lisärahoitusneuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa 2013 Moskovan kokouksessa. Lisärahoitusneuvottelut IDA-18:stä alkavat v. 2016. IDA17:n painopisteet ovat yhdensuuntaiset Suomen hallitusohjelman ja kehityspoliittisen ohjelman painotusten sekä Maailmanpankkiryhmän 2013 hyväksytyn uuden strategian kanssa. IDA17-kierroksen päätavoitteeksi on vahvistettu kehitysvaikutusten maksimoiminen. IDA17-lisärahoituskierroksella on myös sovittu neljästä erityisteemasta, jotka tulevat näkymään rahoituskierroksen strategisina painopisteinä: 1) osallistava talouskasvu, 2) sukupuolten välinen tasa-arvo, 3) ilmastonmuutos sekä 4) hauraat ja konfliktivaltiot. IDA-17-lisärahoitusneuvotteluissa IDA:n rahoitusmalliin tehtiin kuitenkin historiallinen muutos, kun rahoittajamaiden sallitaan lahjarahan lisäksi myöntää IDA:lle lainoja Concessional Partner Loans (CPL) -instrumentin avulla. Suomi yhdessä pohjoismais-balttilaisen äänestysryhmänsä kanssa vastusti CPL-instrumentin käyttöönottoa ja osallistui aktiivisesti siitä käytyyn keskusteluun sekä sen ehtojen muokkaamiseen. Lopulta CPL-instrumentti hyväksyttiin. Suomi eikä muutkaan pohjoismaat ole ottaneet käyttöön CPL-lainainstrumenttia. Lainainstrumenttiin päätti osallistua vain viisi maata: Ranska, Kiina, Japani, UK ja Saudi-Arabia.