Valtiosihteeri Torstilan puheenvuoro suurlähettiläspäivillä 2010

Suurlähettiläspäivät 2010
Valtiosihteeri Pertti Torstilan puheenvuoro 23.8.2010
Pikkuparlamentti, Helsinki

Muutosvarauksin

Arvoisat ministerit, hyvät työtoverit, tervetuloa vuoden 2010 suurlähettiläspäiville.

Ulkoministeriön talous on viime ja kuluvan vuoden aikana pysynyt tasapainossa globaaliympäristön heilahteluista huolimatta. Kiitän kaikkia edustustojen päälliköitä noudatetusta budjettikurista ja toivon asiallisen, tiukan otteen jatkuvan sillä edessä on vaikeita vuosia. Julkisen talouden tila ei ole hyvä ja kehyspäätöksessä maaliskuussa vuoden 2011 toimintamenoistamme leikattiin valtion uudelleenkohdennuksiin 6,5 milj. euroa. Kehys vuosille 2012 – 2015 on laskeva ja viime viikon budjettiriihi kertoi karun lopputuloksen ensi vuoden osalta. Emme saa rahaa esityksiimme edustustojen turvallisuuden parantamiseksi ja meiltä leikattiin myös kehitysyhteistyöstä ja talonrakennuksesta.

Lisäpainetta toimintamenoihin aiheuttavat myös viisumitulojen epävarmuus, inflaatiokehitys maailmalla ja valuuttakurssien epävarmuus. Menojen nykytasolla – elämme lähes viiden miljoonan euron ylikuormituksella – vuodelta toiselle siirtyvä määräraha, ns. puskuri supistuu nopeasti ja kaventaa liikkumavaraa. Puskurimme on käytetty loppuun ennen kehyskauden päättymistä vuonna 2013. Laskeva kehys yhdistettynä mainittuihin epävarmuustekijöihin edellyttää kovaa budjettikuria ja erillisen säästöohjelman jatkamista viime syyskuisen viestini mukaisesti. Joudumme vaikeassa asetelmassa tekemään rakenteellisia ratkaisuja myös edustustoverkossa.

Tuottavuusohjelma jatkuu ja ulkoasiainhallinnolle se merkitsee 25 henkilötyövuoden vähennystarvetta vuoden 2011 loppuun mennessä. Valtaosa vähennyksistä kohdistuu hallinto- ja tukitoimintoihin ministeriön päässä. Olemme sitoutuneet toteuttamaan supistukset sovitussa aikataulussa luonnollisen poistuman ja pidättyvän rekrytoinnin kautta eikä tuottavuusohjelma vaadi henkilöstöön kohdentuvia lomautus- tai irtisanomistoimia.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa edustustoille vuonna 2011? Valtioneuvoston helmikuinen periaatepäätös toimintamenosäästöistä on tiukka. Ensi vuoden suunnitteluohje lähteekin menojen leikkaamisesta viidellä prosentilla verrattuna vuoden 2009 toteumatasoon. Säästöjä on etsittävä kaikista menoluokista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää matkamenoihin, ravitsemispalveluihin ja edustamiseen. Asemamaasta palkattujen henkilöiden määrän lisäyksiin ja palkankorotusesityksiin suhtaudumme pidättyvästi. Budjetin laadintaohjeessa olevia linjauksia asemamaalaisten palkankorotusten perusteluista tulee edustustoissa noudattaa kirjaimellisesti. Lisähenkilöiden palkkaamista tulee välttää. Kun edustuston lähetettyä henkilökuntaa vähennetään ei automaattisesti saa lähteä siitä, että tilalle otetaan paikalta palkattu työntekijä. Myös edustustojen autohankintoja ja remontteja tullaan ensi vuonna rajoittamaan.

Onnistuminen säästötalkoissa on edellytys tavoitteellemme viedä eteenpäin palvelussuhteen ehtojen parantamiseen tähtääviä toimia koko henkilöstön osalta. Näin turvaamme myös oman palkkakilpailukyvyn parantamisohjelmamme, jonka tavoitteena on viiden vuoden aikana noin 10% parannus verrattuna vuoden 2007 palkkatasoon. Toimintamenoihin on vuonna 2011 budjetoitu edellisten vuosien tavoin noin 1,5 miljoonaa euroa palkkakilpailukyvyn parantamiseen.

Suomen ulkomaanedustus on kuluneen vuoden aikana ollut vilkkaan julkisen keskustelun kohteena. Keskustelua ovat ryydittäneet EU:n ulkosuhdehallintoon kohdistuvat odotukset ja yhteisistä pohjoismaisista toimitiloista saadut kokemukset. Ulkoministeriössä tämä keskustelu on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi. Viime vuosien uudistustyössä olemme antaneet erityisen paljon painoa juuri edustustoverkkoa koskeville kysymyksille. On hienoa havaita, että kaiku nyt vastaa.

Pääministeri Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan huhtikuussa 2007 kirjoitettiin ulkoministeriön esityksestä selvitysvelvoite Suomen edustautumisesta maailmalla kansalaisten, yrityselämän ja valtiovallan tarpeet huomioiden. Selvitykselle oli vahvat perustelut. Julkisen talouden resurssien tuntuva väheneminen oli ennakoitavissa jo 2007 ja edustustoverkko vie 2/3 toimintarahastamme. Lähes 100 ulkoministeriön toimipisteen ylläpito ei pidemmän päälle ole mahdollista tiedossa olevilla määrärahoilla.

Edustustoverkkoselvitys tehtiin vuoden 2001 eduskuntaselvityksen mallia seuraten. Selvityksen kohteena eivät olleet vain suurlähetystöt vaan myös muut julkisilla varoilla ulkomailla eri ministeriöiden alaisina toimivat ja usein päällekkäistä työtä tekevät toimipisteet. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimii maailmalla yhteensä 71 pistettä. Koko suomalainen verkosto haluttiin tarkasteluun. Tarpeita ja ulkoista kysyntää selvitettiin laajalla neuvonpidolla muun valtionhallinnon, elinkeinoelämän, kulttuurin ja kansalaisten suuntaan.

Selvitys valmistui syksyllä 2009 ja sitä käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 16.9.2009. Raportti sai ansaitsemansa huomion. Hallitus painotti Suomen oman edustautumisen tärkeyttä. Resursseja on suunnattava alueille ja maihin, joiden merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Edustustojen sulkemisia, joista selvityksessä puhuttiin pidettiin poliittisesti hankalina. Sulkemispäätösten sijaan esitettiin lisäsäästötoimia kohdistettavaksi suurimpiin monen- ja kahdenvälisiin edustustoihin. Lisää rahaa verkon ylläpitämiseen ei luvattu.

Suurlähetystön sulkeminen ei ole pelkkä hallinnollinen säästötoimi ja toimenpiteeseen liittyy aina poliittisia seurauksia. Poliittista hintaa aiheuttavalle ja maan kuvaan vaikuttavalle päätökselle on ulkopoliittisen johdon siunaus välttämätön. Ensimmäinen vuoteen 2012 ulottuva edustustoverkon kehityssuunnitelma on nyt tehty. Se on käyty läpi tasavallan presidentin kanssa ja edessä olevat edustustojen ja toimipisteiden sulkemiset ja avaamiset julkistetaan syksyn aikana. Ulkoministerin UH-2020 puheessaan tavoitteeksi nostama edustustoverkon uudistamisohjelma on saanut sisällön.

Ulkomaanverkkoamme, sen maantieteellistä laajuutta, sijoittautumista ja kokoa kritisoivat tahot ovat tarjonneet meille malliksi Ruotsia, joka alkuvuodesta päätti sulkea viisi Euroopan suurlähetystöään (Bratislava, Dublin, Ljubljana, Luxembourg, Sofia). Arvostelijoilta on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että saman aikaisesti näiden sulkemisten kanssa Ruotsi korotti 10 EU:n ulkopuolella olevaa toimipistettään suurlähetystöiksi. Suomi ei aio sulkea Euroopassa olevia suurlähetystöjä edessä olevalla suunnittelukaudella.

EU:n ulkosuhdehallinnon (EUH) rakentaminen etenee ja rekrytoinnit ovat alkaneet. Välttämättömät päätökset, varainhoitoasetus ja henkilöstösäännöt on tarkoitus hyväksyä alkusyksystä. Suurimpia voittajia EUH:n menestyessä ovat pienet jäsenvaltiot. EUH parantaa unionin ulkoasioiden valmistelua ja koordinaatiota ja on tärkeä tekijä unionin roolia vahvistettaessa kansainvälisessä politiikassa. EUH lisää yhteisen raportoinnin kautta tulevaa tiedonsaantia ja maantieteellistä kattavuutta. EU-hallinto ulottuu sinne, minne omat resurssit eivät riitä tai missä ne eivät ole tarpeen. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että unionin edustustot korvaisivat kansalliset edustustot. Suomella tulee jatkossakin olla kyky ajaa omia kansallisia etujaan maailman eri kolkilla. Oma vahva ulkomaanverkko on tärkeä ja välttämätön instrumentti.

EU-hallinnon perustaminen ei aiheuta välittömiä muutospaineita ministeriölle tai edustustoverkollemme. On kuitenkin syytä jo nyt alkaa pohtia kuinka EUH vaikuttaa työskentelytapoihimme. Mihin ja kehen vaikutetaan, miten viedään aloitteita eteenpäin ja mitä asioita haluamme edistää EUH:n avulla. Rekrytoinnit ovat hyvää vauhtia käynnissä. Avoinna on joukko Brysselin keskushallinnon tehtäviä korkeista viroista deski-tason tehtäviin. Haettavana on myös eritasoisia tehtäviä EU:n bilateraali- ja multiedustustoissa. Tehtävistä tiedotetaan niiden avauduttua ministeriön Otto-sivuilla. Kilpailu tehtävistä on kova, mutta meillä on hyvää osaamista monilla tehtäväalueilla. Ulkoministerin asettama tavoite on saada 15-30 suomalaista sisään ulkosuhdehallintoon. Tavoittelemme myös kahta EU-edustuston päällikön paikkaa. Korkea edustaja Catherine Ashton on luvannut päätöksiä syyskuussa. Jäsenmaiden ulkoministeriöiden kansliapäälliköt tapaavat lady Ashtonin yhteiskokouksessa Brysselissä 13.-14.9., jolloin esille nousevat kansallisten ulkohallintojen EUH-suhteeseen liittyvät monet kysymykset. Yksi keskeisimpiä on unionin uuden hallinnon kyky, tai kyvyn puute vastata kansalaisten puolelta tuleviin konsulipalvelupyyntöihin. Kansalaispalvelut ovat ulospäin näkyvä ja vaativa alue ministeriömme toimintaa. EU-edustustojen täydentävä apu olisi enemmän kuin tervetullutta.

Läheisesti palvelutoimintaan liittyen olemme tuomassa edustamiseemme ja toimintaamme lisää joustavuutta. Viisumitoimintojen ulkoistaminen Venäjällä, tietotekniikan parempi hyväksikäyttö, liikkuvat palvelupisteet konsulitoimissa, konsulikomennuskunnat kriisitilanteissa ja muut projektiluonteiset hankkeet ovat osa työkalupakkiamme. Pohdinnan alla ovat kansalaispalvelujen alaan kuuluvien tehtävien harkinnan varaistaminen, viranomaispalveluiden rajaukset ja kysymys ulkomaanedustuksen jakamisesta lyhyemmän ja pidemmän siirron paikkoihin. Ulkoministeri on esittänyt joustavuutta ulkomaanpostien keston osalta tarpeista riippuen.

Hallituksen iltakoulun evästyksen jälkeen aloitimme yhteistyössä kanssanne edustustojen ryhmittelyhankkeen ja toimintaprofiilien rakentamisen. Ministeriössä edustautumista koskevia strategisia ja pitkän aikavälin kysymyksiä käsitellään laajennetun johtoryhmän edustustoverkkokokouksissa. Näissä kokouksissa käsitellään osastojen laatimat edustustoverkon muutoksia koskevat esitykset. TTS- ja TAE-valmistelut kytketään mukaan ja tarkastelun pohjana on edustustoverkon kehittämistä määrävuotiskaudella käsittelevä sisäinen suunnitteluasiakirja. Suppean johtoryhmän ja ministerijohtoryhmän käsittelyn jälkeen ulkoministeri esittelee suunnitelman tasavallan presidentille.

Ryhmittelyhanke tuotti hyödyllistä tietoa edustustojen tehtävistä ja siitä, kuinka merkittävänä edustustojen toimintaa eri tehtäväalueilla ministeriössä pidetään. Pisteytys havainnollisti edustustojen välisiä eroja ja helpotti edustustojen sijoittamista oikealta tuntuvaan viiteryhmään. Ryhmittelyyn ja pisteytykseen palataan edustustojen päälliköiden palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ryhmittelyhankkeessa edustustolle alettiin määritellä toimintaprofiilia, jolla kuvataan edustuston päätehtävät. Toimintaprofiili kertoo edustuston tehtäväkentän laajuudesta sekä helpottaa osastojen ja edustustojen vuoropuhelua ensi- ja toissijaisista tehtävistä. Toimintaprofiili tulee jatkossa olemaan väline, jonka avulla edustusto ja ministeriö yhdessä suorittavat toiminnan priorisointia. Hyvin määritelty toimintaprofiili antaa edustustolle mahdollisuuden toiminnassaan jättää pois niitä tehtäviä, jotka eivät sisälly profiiliin ja joita ei pidetä keskeisinä. Toimintaprofiilien määrittelyyn ja käyttöön liittyviä jatkokysymyksiä selvitellään ensi talven aikana tulosohjauksen kehittämishankkeen yhteydessä.

Tulosohjausjärjestelmämme ja suunnittelusyklimme ovat saaneet paljon kritiikkiä niin osastoilta kuin edustustoista. Järjestelmä koetaan raskaana ja hankalasti hahmotettavana. Edustustojen osalta ohjauksen toimivimmiksi osiksi ovat osoittautuneet edustustonpäälliköiden toimintasuunnitelmat, vuosikeskustelut ja niiden päälle rakentuvat tulossopimukset. Johtoryhmä on päättänyt tulosohjausjärjestelmän kehittämisestä syksyn 2010 aikana. Hanketta valmistellaan alivaltiosihteeri Stenlundin johdolla ja muutosten on tarkoitus näkyä vuoden 2012 suunnitteluohjeistuksessa. Tavoitteena on luoda aidommin ulkoministeriön näköinen, arjen työtä oikeasti ohjaava, selkeämpi, yksinkertaisempi järjestelmä. Johdon linjausten ja priorisointien tulee näkyä entistä selkeämmin osastojen ja edustustojen ohjauksessa. Strategisten linjausten tulee kytkeytyä paremmin operatiivisiin tavoitteisiin ja käytännön työhön. Ulko- ja kauppapoliittisten prioriteettien on ohjattava toimintaa. Yksittäisten lomakkeiden täyttämisestä on siirryttävä helpommin ymmärrettävään suunnitteluohjeistukseen ja keskitettyyn tiedontuotantoon ja vapauttaa työaikaa tuottavaan työhön.

Hyvät kollegat,

Aamulehdessä maaliskuussa julkaistussa ulkoministerin ja kansliapäällikön yhteisartikkelissa nostettiin esiin ulkomaanverkkomme suuriarvoinen merkitys otsakkeella ”Vahva ulkomaanverkko on Suomen etu”. Eri ministeriöiden alaisten ulkomaantoimintojen yhdistäminen vahvoiksi ja monipuolisiksi Suomi-keskuksiksi tuottaisi säästöjä, lisäisi tehokkuutta ja toimintavalmiutta. Ulkoministeri nosti aiheen uudelleen otsikoihin toukokuisessa 10 kohdan puheessaan ”UH-2020”, jossa hän ilmoitti UM:n ryhtyvän vetämään House of Finland-toimintakonseptia. Julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen päällekkäisyyttä on purettava ja yhteistoimin rakennettava maksimaalista vaikuttavuutta. Vuoden 2007 hallitusohjelman esimerkin kannustamana aiomme tuoda tämän aihepiirin entistä painotetummin kevään 2011 hallitusohjelmaan.

Läheisiä partnereita meille ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sisäasiainministeriö, joiden kanssa hyvää ja osin jo tuloksellista työtä yhteisen sävelen löytämiseksi on tehty.

TEM rahoittaa useita ulkomailla toimivia organisaatioita, erityisesti Finprota ja Tekesiä. Ministeriöllä on selkeä tavoite tehostaa ja uudistaa näitä toimintoja sillä resurssit vähenevät myös TEM:issä. Työnjako kentällä on ollut epäselvä, mutta nyt TEM-UM yhteistyöjärjestelyjä on Finpron osalta parannettu ja keskustelut jatkuvat hyvässä hengessä. Suurlähetystöillä on tärkeä rooli Suomen vienninedistämistyössä ja apuamme toivotaan usein. Keskuskauppakamari on nyt kääntynyt UM:n puoleen kootessaan maailmanlaajuista FinnCham-verkostoa. Toimitusjohtaja Penttilä tulee lähiaikoina pyytämään teiltä yhteystietoja paikallisista suomalais-ulkomaisista kauppakamareista.

OKM rahoittaa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutteja ja on kiinnostunut koulutus- ja kulttuurivientiin liittyvästä yhteistyöstä. Paikalliset keskustelut edustustojen ja instituuttien kesken ovat keskeisiä toiminnan kehittämisen kannalta. Päällekkäisyyksiä tulee kaikin keinoin karsia. Kiitokseni edustustonpäälliköille, jotka tätä työtä ovat menestyksellisesti tehneet. Mainitessani Budapestin, Tokion ja Brysselin en tarkoita, että kaikki olisitte tässä.

SM:n kanssa ajankohtainen ja vaikea kysymys on maahantulo. Yhteistyö suojelupoliisin kanssa valituissa edustustoissa on alkanut hyvin. SM ja Migri haluavat siirtää perheiden yhdistämiseen ja työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä edustustoille eikä näkemyksiämme aina osata huomioida. SM-vetoiset työt syrjäyttävät UM:n omia tehtäviä kentällä. Etenkin Euroopan ulkopuolisten edustustojemme maahantulotehtävät ovat lisääntyneet tuntuvasti ja kasvu tuntuu jatkuvan. SM on tarjonnut myös kättä ja lähettänyt lisävoimia määräajoiksi joihinkin edustustoihin.

Kesäkuussa valmistuneella henkilöstöstrategialla halutaan varmistaa henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja toiminnan tuloksellisuus. Strategian sisäistäminen paikallisella tasolla edustustoissa ja paikalta palkatun henkilöstön parissa ei aina ole helppoa. Johtamistaito on avainkysymys ja henkilöstöstrategian keskeinen teema. Johtaminen on työhyvinvoinnin keskeinen elementti ja esimiestyö on erityisten vaatimusten edessä. Uusi henkilöstöstrategia velvoittaa aktiiviseen henkilöjohtamiseen ja työhyvinvointi-toimintaan. On tärkeää, että työyhteisö itse ottaa vastuuta toimintaansa tukevasta osaamisen kehittämisestä. Myös palkkausjärjestelmän ongelmat nousivat esiin strategian valmisteluprosessin aikana. Järjestelmä on vastannut huonosti tehtäväkierron aiheuttamiin tarpeisiin.

Ulkomaanedustuksessa toimivan henkilöstön osalta ovat tämän vuoden tarkastelussa olleet isot henkilöstöpoliittiset ja palvelussuhteen ehtoja koskevat asiat: palkkausjärjestelmä, ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmä, ulkomaan terveydenhuolto, sosiaaliturva ja perheiden asema.

Eduskunta hyväksyi 15.6.2010 hallituksen esityksen ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutos tulee voimaan vuoden 2011 alusta. Uudistushankkeen lähtökohdat olivat vaativat. Valtion rahoitusasema on heikkenemässä voimakkaasti eikä palvelussuhde-etuuksien parantamiseen saada lisärahoitusta. Uudistuksen keskeiset tavoitteet pystymme kuitenkin saavuttamaan. Korvausjärjestelmä yksinkertaistuu. Merkittävä uudistus on päänavaus päivähoidon tukemisessa. Lisäksi toteutetaan joukko muita muutoksia, kuten oikeus kotilomamatkaan kerran vuodessa myös Euroopasta ja kouluruokailun tuki.

UM-STM-työryhmä selvitti viime talven aikana ulkomaanedustuksen virkamiesten työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmä jätti loppuraporttinsa kesäkuussa. Raportti on myönteinen askel lähetetyn henkilöstön ja sen perheiden aseman kehittämisessä. Siinä kuvataan lähetettyjen virkamiesten ja perheenjäsenten sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö sekä lähetetyn henkilöstön aseman lainsäädännölliset erityispiirteet. Lähtökohdiksi määriteltiin, että ulkoasiainhallinnon lähetetty henkilöstö perheineen kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja että ulkomaanedustuksessa työskentelevä lähetetty henkilöstö perheineen muodostaa lainsäädännöllisesti ja tosiasiallisesti ryhmän, jota ei kaikissa tilanteissa voida rinnastaa muihin Suomesta lähetettyihin työntekijöihin. Työryhmä yksilöi keskeisimmät ongelmat, joiden ratkaisu edellyttäisi lainmuutoksia STM:n hallinnonalalla. Lainmuutosten saaminen läpi toisella hallinnonalalla ei ole helppoa, mutta nyt tehdyn pohjatyön ansiosta ulkomaanedustuksen sosiaaliturvan kehittämiselle on entistä paremmat lähtökohdat.

Palvelussuhteen ehdoista korkean turvallisuusriskin asemapaikoissa on hiljattain tehty ministeriön johtoryhmän hyväksymä linjaus. Siinä määritetään periaatteet ja välineet, joiden avulla ehdot voidaan räätälöidä vastaamaan tällaisten asemapaikkojen poikkeuksellisia tarpeita. Linjausta aletaan soveltaa välittömästi siltä osin kuin se on nykyisen lainsäädännön pohjalta mahdollista. Meneillään on muitakin hankkeita vaativissa tai vaarallisissa oloissa työskentelevän henkilöstön turvallisuuden kehittämiseksi. Kuluvana vuonna kävi 12 virkamiestä ensimmäisen korkean uhkan toimintaympäristön koulutuksen (Hostile Environment Training Course) Iso-Britanniassa. Kurssi on tarkoitettu riskialueilla toimiville tai niissä virkamatkoilla käyville. Myös ulkomaanedustuksen turvallisuusasioita koskevan normin päivitys on loppusuoralla.

Hyvät kuulijat,

Vuoden 2008 päällikkökokouksessa kiinnitin huomiota raportoinnin ja muun tekstituotannon määrään ja laatuun. Toivoin päälliköiden useammin ja rohkeammin esittävän raporteissaan henkilökohtaisia arvioitaan ja kannanottojaan. Tämänkaltaista raportointia omat ministerimme ja muu valtionjohto tarvitsevat ja arvostavat. Perinteisen raportoinnin määrä ei ole kehotuksista huolimatta lähtenyt nousuun joten nostan aiheen esiin taas kerran. Analyyttinen tietoaines jää kapeaksi jos päälliköt eivät itse raportoi. Valtaosa asiakirjoista on kokous- tai keskustelumuistioita ja asioiden hoito siirtyy yhä enemmän arkistojen ulkopuolelle jäävän sähköpostin varaan. Tärkeimmät ja kiireelliset tiedot voi jakaa pikaraportteina sähköpostia tai tekstiviestejä käyttäen. Tämä ei kuitenkaan poista analyyttisen ja pohtivan raportoinnin tarvetta. UM:n erityisosaamisen tulee näkyä kokeneiden kansainvälisten kysymysten ammattilaisten, asemamaansa ulkopolitiikkaa ja alueen kehitystä seuraavien suurlähettiläiden raporteista.

”Jos syntyisit tänään, mikä maa tarjoaisi parhaan mahdollisuuden elää tervettä, turvallista, suhteellisen varakasta ja nousujohteista elämää?” Sadan tutkinnan kohteena olleen maan joukosta Newsweek arvosti Suomen maailman parhaaksi maaksi. Tämä on totta kai jättipotti ja lämmittää ammattinsa puolesta Suomi-kuvasta huolta kantavan mieltä. Mieltäni on viime kuukausien aikana lämmittänyt myös toinen viesti, jonka haluan puheenvuoroni päätteeksi kertoa. Olen ulkoministerin sijaisena isännöinyt Helsingistä poistuvien suurlähettiläiden läksiäistilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa olen toistuvasti kuullut kehuja suomalaisen hallinnon tehokkuudesta ja luotettavuudesta. Sovitut päätökset toteutetaan ja lupaukset lunastetaan. Meitä kiitetään avoimuudesta ja täsmällisyydestä. Suurlähettiläät kertovat virkamiehistä , joille asetettuihin kysymyksiin tulee asiallinen ja sisällöltään painava vastaus joko saman tien tai heti seuraavana päivänä. Kysyjää ei koskaan jätetä tyhjään odottelemaan. Tämä on upea ominaisuus, jota emme ehkä aina itse itsessämme huomaa. Pitäkäämme huoli siitä, että ulkoministeriö Helsingissä ja edustustoissa kunnostautuu tässä jatkossakin.

Vuoden 2009 lähettiläskokouksen jälkeen eläkkeelle ovat jääneet suurlähettiläät Alec Aalto, Kauko Jämsen, Pekka Kujasalo, Marja Luoto, Heikki Puurunen, Markku Reimaa, Eero Salovaara, Antti Sierla ja Hannu Toivola. Eläköityneiden lista on pidempi kuin koskaan ennen. Kaikille näille hyville kollegoille haluan ulkoministeriön puolesta esittää parhaan kiitoksen pitkäaikaisesta työstä Suomen parhaaksi.

Kuluneen vuoden aikana saimme suru-uutiset suurlähettiläs Taina Kiekon ja Ensio Helaniemen kuolemasta. Nousemme kunnioittamaan meille läheisten, pitkäaikaisten ystäviemme ja työtovereittemme muistoa. Tämän jälkeen puheenvuoro siirtyy ulkoministeri Stubbille.