Valtiosihteeri Pertti Torstilan puhe seminaarissa ”EU:n vientivalvonta ja pakotteet globaaleilla markkinoilla"

Valtiosihteeri Pertti Torstilan puhe seminaarissa ”EU:n vientivalvonta ja pakotteet globaaleilla markkinoilla"

Menestyminen globaalissa toimintaympäristössä ja turvallisuusriskit: Yhteistyötä Team Finland-hengessä 

Hyvät kuulijat,

Tervetuloa valtionhallinnon ja elinkeinoelämän liittojen yhdessä järjestämään seminaariin ”EU:n vientivalvonta ja pakotteet globaaleilla markkinoilla”. Seminaari on tarkoitettu toimijoille, joiden toimintaan EU:n vientivalvonnalla ja pakotteilla on vaikutusta. Yhteinen tavoitteemme on lainsäädännön puitteissa varmistaa, että Suomi menestyy maailman markkinoilla. Ulkoasiainministeriön tehtävä on huolehtia siitä, että turvallisuusriskit tiedostetaan ja niiden kielteiset vaikutukset yhteistyössä minimoidaan.

Tämä seminaari on myös osa Team Finland –toimintaa, jonka avulla valtioneuvosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä ja Suomeen suuntautuvia investointeja. Team Finland syntyi tarpeesta syventää yhteistyötä alan toimijoiden välillä ja parantaa asiakaspalvelua. Se on olemassa olevan toiminnan tuomista yhteisen sateenvarjon alle. Näin parhaat käytännöt leviävät, toiminta tehostuu ja toiminnan vaikuttavuus kasvaa. Tämän päivän seminaari on esimerkki yhteen tärkeään tarkoitukseen kootusta ”Team Finlandista”.

Te, hyvät osanottajat edustatte yrityksiä ja tahoja, joiden kansainväliseen toimintaan EU:n vientivalvonta ja pakotteet vaikuttavat. Teidän on oltava tietoisia turvallisuusriskeistä, jotka liittyvät kansainväliseen kaupankäyntiin. Uskon, että tämän päivän keskustelussa saamme  kuulla yrityskentän ja teollisuuden näkemyksiä, jotka auttavat paremmin vastaamaan laajan toimijakentän tarpeisiin. Tarkoitus on aamupäivän aikana kuulla eri viranomaisten viestit. Iltapäivällä kokoonnumme ryhmiin keskustelemaan yksityiskohtaisemmin pakotteista, vientivalvonnasta ja siihen liittyvästä logistiikasta.

Suomalaisille laki on laki ja tämä näkyy myös suomalaisyritysten toiminnassa. Hyvin harvoin kohtaamme tahallista tai tarkoitushakuista lainsäädännön ja ohjeiden kiertämistä. Suurin ongelma turvallisuusuhkiin liittyvissä asioissa on tietämättömyys ja informaation puute. Viranomaisilla on keskeinen rooli tiedon välittämisessä ja tietoisuuden parantamisessa. Rooli liittyy niin lainsäädännön selvittämiseen kuin niihin riskeihin, joita yritystoiminnalle voi aiheutua.

Yrityksen toiminnan kannalta turvallisuusriskejä on hyvä lähestyä kahden perussäännön pohjalta: tunne tuotteesi ja tunne kumppanisi. On tärkeää, että yritys tuntee oman tuotteensa yksityiskohtiaan myöten hyvin. On hyvä olla selvillä kaikista sovelluksista, joihin tuotetta voidaan käyttää normaalin siviilisovelluksen lisäksi. On myös tunnettava asiakas. Viejän velvollisuus on varmistaa, että yhteistyökumppani on luotettava ja tuote on menossa ilmoitettuun käyttöön. Myös toimitusketjun turvallisuus ja hallinta ja siinä olevien toimijoiden luotettavuus on hyvä tietää. Kaikki tämä ei aina ole helppoa maailmanlaajuisessa toimijoiden verkostossa.

Jos tuote päätyy vääriin käsiin, johtaa ihmisoikeusloukkauksiin, epätoivottuun sotilaalliseen käyttöön tai joukkotuhoaseiden kehittelyyn, on kärsijöiden listalla pääkohteen lisäksi usein myös yritys itse. Tuote ja yrityksen tavaramerkki eivät kestä maineen menetystä, mahdollisia oikeudenkäyntejä ja yhteistyökumppaneiden menetystä. Nämä ovat vakavia riskejä yrityksen toiminnalle. Tietämättömyydestä, hyväuskoisuudesta tai välinpitämättömyydestä voi koitua ikäviä seurauksia.

Kemialliset, biologiset ja ydinaseet ovat joukkotuhoaseita. Joukkotuhoaseiden käyttö valtioiden sodankäynnin välineenä on ankarasti säänneltyä ja kiellettyä kansainvälisin sopimuksin. Viime vuosikymmenien aikana joukkotuhoaseiden käyttö on valitettavasti valikoitunut kansainvälisen terrorismin toimintavälineeksi. Uudet teknologiat ovat yhä useamman toimijan ulottuvilla. Tokion metrotunneliin tehty sariini-isku on tästä malliesimerkki ja muistutuksia on muitakin.

Korkean teknologian maana Suomella on viennissään tuotteita ja teknologioita, joita voidaan käyttää kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden kehittelyyn sekä maaliin saattamisjärjestelmiin. Suomalainen teknologia ja tuotekehittely ovat niin korkealla tasolla, että tuotteemme ovat haluttuja myös sellaisten valtiollisten ja muiden toimijoiden piirissä, joiden tavoitteena on joukkotuhoaseiden hankkiminen ja käyttäminen. Väärinkäyttö on helpottunut teknologian saatavuuden myötä ja tämä on haaste vientivalvonnalle nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi maaliin saattamisjärjestelmä ei välttämättä ole sofistikoitunut ohjus vaan radio-ohjattava, laajan toimintasäteen ja suuren kantokyvyn omaava minilentolaite.

Meidän on lisättävä tietoisuutta joukkotuhoaseisiin liittyvästä uhkasta ja pyrittävä katkaisemaan ne toimitusketjut, joiden kautta suomalainen vientituote päätyy vääriin käsiin. Tässä viejien, huolintaliikkeiden ja kuljetusalan toimijoiden tarkkaavaisuus ja tietoisuus on keskeisessä osassa.

Iltapäivällä kaksikäyttötuotteiden työryhmä käsittelee tarkemmin vientivalvonnan velvoitteita ja tullin työryhmä keskittyy huolitsijoiden rooliin. Mielenkiintoinen puheenvuoro kuullaan myös liikenne- ja viestintäministeriöltä, jossa sivuttaneen Galileo-projektia, elektroniikka-alan kysymyksiä ja kyberturvallisuutta.

Hyvät kuulijat,

Pakotteet ovat tärkeä osa kansainvälistä rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtäävää keinovalikoimaa. YK ja erityisesti Euroopan unioni turvautuvat niihin yhä useammin reagoidessaan turvallisuusuhkiin, aseellisiin selkkauksiin, ihmisoikeusloukkauksiin, joukkotuhoaseiden leviämiseen ja kansainväliseen terrorismiin.

Eri laajuisia ja erilaatuisia pakotteista johtuvia rajoituksia kohdistuu tällä hetkellä pariin kymmeneen valtioon. Suomalaisiin vientiyrityksiin, rahoituslaitoksiin ja muiden toimijoiden yhteistyömahdollisuuksiin ovat eniten vaikuttaneet Iraniin, Syyriaan ja Pohjois-Koreaan kohdistuvat pakotteet. On hyvä huomioida, että pakotteiden asettamissa rajoissa vienti pakotteiden kohdemaihin on mahdollista ja sallittua, kunhan tällaiseen vientiin ja yhteistyöhön liittyvät riskit tunnetaan, ne otetaan vakavasti ja toimitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Iltapäivällä ulkoasiainministeriön oikeuspalvelu johtaa työryhmää, jossa puhutaan pakotteista ja niihin liittyvistä velvoitteista rahoituslaitoksille, vientiyrityksille ja muille toimijoille.

Kotimainen puolustustarvikkeiden ja aseiden kehitys, valmistus ja vienti on olennainen osa suomalaista teollisuutta ja maanpuolustustamme. Kotimarkkinat eivät tarjoa riittävää kaupallista kasvualustaa toiminnan ylläpitämiseksi. Siksi kestävien ja vastuullisten vientimarkkinoiden ylläpitäminen on tärkeää. Vastuullista vientiä määrittelee Euroopan unionin yhteinen kanta aseviennistä. Vastuulliset markkinat ovat markkinat, joilla voidaan taata tuotteiden pysyminen kansainvälisten sopimusten mukaisessa käytössä ja jossa ihmisoikeusrikkomuksia ei tapahdu. Suomen asevientilinja EU:ssa ottaa kaikki nämä tekijät huomioon.

Ulkoasiainministeriö antaa vientilupahakemuksia koskevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen lausunnon lupaviranomaisina toimiville puolustusministeriölle ja poliisihallitukselle. Nämä viranomaiset kokoontuvat tänään omassa työryhmässään puolustustarvikkeiden ja aseiden vientiin liittyen. Esillä ovat myös puolustustarvikkeiden sisäiset siirrot unionissa. Tässä uusi lainsäädäntö on hiljattain tullut voimaan.

Hyvät kuulijat,

Olen puheessani käsitellyt erilaisia riskitilanteita ja uhkatekijöitä. Yksittäinen toimija saattaa tuntea voimattomuutta esittelemieni riskien edessä. Yrittäjä voi kuitenkin tehdä paljon sen eteen, että tuotteet ja teknologia eivät päädy epätoivottuun käyttöön eikä kuljetusketjussa esiinny epäluotettavia toimijoita. Tässä apuna toimivat yritysten sisäiset käytännöt, joissa luodaan puitteet riskien huomioimiselle ja työntekijöiden kouluttamiselle.

Ulkoasiainministeriö on laatinut kaksikäyttötuotteiden ulkomaankauppaa tekeville Suomessa toimiville yrityksille suosituksen yrityksen sisäisen vientivalvontaohjeistuksen kehittämiseksi. Tämän tyyppiset sisäiset käytännöt ovat suurille toimijoille tavanomaisia. Pienemmät toimijat saattavat miettiä voimavarojensa riittävyyttä. Käytännöt ja ohjeet voidaan kuitenkin laatia omalle firmalle sopiviksi niin, että hyvät käytännöt ja ohjeet helpottavat yrityksen toimintaa. Viranomaiselta saa tähän aina tukea.

Yhteistyöllä ja aktiivisella tietojen vaihdolla parannamme vientitoimintojemme edellytyksiä ja menestymisen mahdollisuuksia. Haluamme tukea ja auttaa teitä Team Finland -hengessä. Ottakaa yhteyttä, kynnys ei ole korkea.

Toivon kaikille antoisaa seminaaripäivää.