Valtiosihteeri Matti Anttosen avaussanat suurlähettiläskokouksessa 2018

Valtiosihteeri Matti Anttosen avauspuheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 27. elokuuta 2018.

Arvoisa ministeri, hyvät kollegat. Hyvää huomenta kaikille. Tervetuloa vuoden 2018 suurlähettiläskokoukseen.

Suuret kiitokset kaikille niille, jotka ovat olleet mukana ohjelman laatimisessa ja toteuttamisessa.

Teille on jaettu ohjelma, jossa on mukana niin perinteisiä elementtejä kuin jotain uuttakin. Toivomme, että saamme palautetta, sillä ilman sitä, näiden tilaisuuksien kehittäminen ei onnistu.  

***

Ulkoministeriö täytti keväällä 100 vuotta. Toukokuussa kokoonnuimme juhlimaan koko henkilöstön voimin Finlandia-talolle. Eri puolilla Suomea on järjestetty ja järjestetään kuluvan vuoden aikana tusinan verran tilaisuuksia, jossa esitellään ulkoasiainhallinnon toimintaa ja palveluita.

Ulkoministeriön työn ja palveluiden tunnettuuden lisääminen koko Suomessa ei ole vain juhlavuoden asia, vaan sitä on syytä jatkaa myös ensi vuonna.

***

Ympärillämme on menossa kiihtyvä teknologinen muutos. Tämän päivän näkökulmasta voimme vain ihmetellä, miten onnistuimme hoitamaan ulkopolitiikkaamme suurimman osan tuosta sadan vuoden ajasta ilman tietokoneita, älypuhelimista puhumattakaan.

Teknologinen kehitys ei tule näihin nykyisiin työvälineisiimme päättymään. Ulkoministeriön on syytä seurata tarkasti miten kollegaorganisaatiot ja muut toimijat meillä ja muualla uutta teknologiaa hyödyntävät ja samalla tähän liittyviä riskejä minimoivat. 

Kerron lyhyen esimerkin ajalta, kun olin lähettiläänä Moskovassa. Aloittaessani lähettiläänä kesäkuun alussa 2008 Moskovassa lähetystön edessä jalkakäytävällä ja kadulla velloi viisuminhakijajoukko. Kadun reunaan pysäköidyistä rähjäisistä pakettiautoista myytiin vakuutuksia. Pietarissa jalkakäytävällä seisovat ihmismassat toivat mieleeni Gorbatshovin ajan viinajonot.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin viisuminhakijat asioivat siisteissä sisätiloissa viisumikeskuksissa ja hakemukset käsitellään pääosin Kouvolassa sijaitsevassa toimipisteessämme. Mittavien viisumiosastojen hallinnointiin käytetty aika voidaan käyttää edustustoissamme muuhun Suomen ja Venäjän suhteiden edistämisen.

Meidän on hyvä pohtia, olisiko vastaavia edistysaskelia saavutettavissa muissakin työtehtävissämme kuten tiedon keräämisessä, käsittelyssä ja jakamisessa. Mikä rooli esimerkiksi tekoälyllä voisi olla?

Teknologian mahdollisuudet eivät rajoitu vain sisäisten prosessiemme sujuvoittamiseen. Tarvitsemme myös parempia ja luotettavampia tietoliikenneratkaisuita. 

***

En ole luonteeltani organisaatiouudistusihminen. Uskon sen sijaan jatkuvaan työn ja toimintatapojen kehittämiseen.

Hyvissä ajoin ennen paluutani Helsinkiin kalenteriini aikataulutettiin vierailut kaikilla osastoilla ja palveluissa sekä niiden johtoryhmissä. Valitettavasti prosessi vei suunniteltua enemmän aikaa, koska muutama työmatka siirsi tapaamisia ja uusien aikojen löytäminen ei ollut helppoa.

Tapaamiset vahvistivat käsitystäni siitä, että ministeriössämme työskentelee osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Samoin selväksi tuli se, että tarvitsemme enemmän horisontaalista yhteistyötä yli osasto- ja yksikkörajojen. Tätä tulee vaatimaan mm. ensi vuonna edessä oleva EU-puheenjohtajuutemme ja siihen valmistautuminen.

Eivätkä nämä sisäisen työnjaon haasteet rajoitu ministeriön päähän. Niitä esiintyy kokemukseni mukaan myös edustustoissa.

***

Vaikka EU-puheenjohtajuus antaa meille aiempaa vähemmän näkyviä puheenjohtajuustehtäviä, itse puheenjohtajuuden merkitystä se ei Suomen kannalta pienennä. Voimme puskea meille tärkeitä asioita eteenpäin ja voimme lisätä Suomen ja osaamisemme tunnettuutta Euroopassa.

Puheenjohtajuutemme sijoittuu Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, uuden komission muodostamisprosessin keskelle. Tämä antaa meille mahdollisuuksia vaikuttaa niin neuvoston kuin komission pidemmän tähtäyksen suunnitelmiin ja ohjelmiin.

Kotisuomessa puheenjohtajuus ja keväällä pidettävät Euroopan parlamentin vaalit nostavat unionin ja siihen liittyvät kysymykset normaaliaikoja enemmän julkisuuteen. Ulkoministeriöllä on roolinsa tiedon tuottamisessa tähän keskusteluun.

Esimerkkinä jälkimmäisestä toiminnasta on tämän viikon lopussa Turussa järjestettävä ensimmäinen Eurooppa-foorumi, missä yhdessä Ulkopoliittisen instituutin kanssa vastaamme yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevästä keskustelutilaisuudesta.  

Euroopan suhteellisen painoarvon pieneneminen globaalilla tasolla tulee paradoksaalisesti vain lisäämään unionin merkitystä Suomen asian edistäjänä ja puolustajana. Unioni on tällä hetkellä tärkein sääntöpohjaisen kaupan vapauttamisen puolustaja, joka on neuvotellut ja neuvottelee uusia kauppasopimuksia. Unionilla on keskeinen rooli ilmastopolitiikan ja uuden energiapolitiikan tienäyttäjänä.

Muistan hyvin, kuinka toimiessani energiasuurlähettiläänä 2007–08 EU:n Suomelle asettama tavoite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä vaikutti vähintäänkin haastavalta. Nyt olemme jo tuon tavoitteen ohittaneet. Kuluneen kesän aikana maassamme käynnistyvät ensimmäiset tuulivoimahankkeet joihin ei valtion tukea tarvita.

Unioni on globaalisti suurin kehitysavun antaja. Muuttoliikkeen hallinnassa tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä. Suomen etu on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistuminen. Toimimme määrätietoisesti yhteisen puolustuspolitiikan rakentamisessa. 

***

Kahden viikon päästä ulkoministeriössä aloittaa 28 uutta kavakulaista. 28 uutta, innostunutta, maailmaa ja Suomea tuntevaa uutta kollegaa. Sekä meidän organisaationa että kunkin meistä yksilöinä on hyvä muistaa, että "you can make the first impression only once".

Huolehtikaamme siitä, että kavakulaiset ja muut uudet kollegat perehdytetään ja otetaan täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Muistan omalta osaltani, kuinka tärkeää alkuvuosina oli se, että esimiehilläni oli aikaa jakaa tietoaan ja kokemustaan. Ilman noita keskusteluita varttuneempien kollegoiden kanssa moni asia olisi jäänyt oppimatta.

***

Tämän kavakun jälkeen edessä on parin vuoden tauko, jonka aikana tulemme pohtimaan sitä, minkälaista koulutusjärjestelmää ulkoministeriössä tarvitsemme. Nythän systeemi on kavakuineen ja halkuineen hyvin alkupainotteinen. Tulemme tässä katsomaan sekä kollegaorganisaatioiden että muiden kokemuksia.

Otamme mielellään ideoita ja ehdotuksia vastaan.

***

Teillä edustustoissa on käytettävissä ulkoministeriön 2 300 hengen vahvuudesta 1 500 henkilötyövuotta. Resurssi, joka ei myöskään nykyisten suunnitelmien mukaan pienene, jos ei kasvakaan.  

Tavoitteenamme on tiivistää alueosastojen ja edustustojen välistä dialogia. Kuten ehkä Toiminta- ja taloussuunnitteluohjeesta huomasitte, vuosikeskustelujen käymistä tullaan systematisoimaan.

Kevään osastokierroksella minut yllättivät erot toimintatavoissa. Edustustojen välillä - maantieteen, koon ja tehtävien erilaisuuden vuoksi - ovat varmaan vieläkin suurempia. Niistä huolimatta meidän kannattaa miettiä sitä, kuinka saamme edustustoissa kehitetyt hyvät käytännöt ja innovaatiot leviämään verkostoomme.

Pieni esimerkki, johon törmäsin yhdessä edustustossa: Kuten tiedämme, taloushallintoa pyritään keskittämään Suomeen. Monessa edustustossa talousvastaavan tehtävää ei enää ole ja laskut skannataan Suomeen käsiteltäväksi. Kyseisessä edustustossa oli päädytty siihen, että skannauksen tekee autonkuljettaja, jolla ajojen välissä on aina sen verran luppoaikaa, että muutaman laskun skannaaminen ei ole ylivoimaista. Ei perinteistä autokuskin hommaa, mutta siihen varsin helposti yhdistettävissä. 

Toinen muistiin pistämäni idea oli yhden kollegamme tapa ottaa asemamaataan hoitava deski mukaan valikoituihin tapaamisiin Helsingissä. Näin tapaamiset tulivat tarvittaessa dokumentoitua ja samalla vahvistettiin alueosaston ja lähetystön välistä yhteistyötä.

***

Henkilöstöhallintoa on kehitetty viime vuosina ja työ tulee jatkumaan. Ulkoministeriö on organisaationa valtionhallinnossa uniikki siinä, että henkilöstöstämme valtaosa työskentelee Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä vaatii paljon erityisosaamista ja meidän on jatkuvasti mietittävä, miten voimme varmistaa toisaalta sen, että henkilöstöhallinnosta löytyy vahvaa modernin henkilöstöhallinnon osaamista ja samalla kykyä soveltaa sitä organisaatioomme.

***

Lauantain Helsingin Sanomissa oli arvostelu viime vuonna kuolleen ruotsalaisen tiedemiehen ja tiedon popularisoijan Hans Roslingin vastikään suomennetusta kirjasta. Kirjoittajan nimi tuli tutuksi muutama vuosi sitten, kun perehdyin hänen maailman tilaa ja muutosta kuvaaviin graafisiin esityksiinsä poikani kehotuksesta.

Luin kesälomalla Roslingin postuumisti julkaistun kirjan, jonka hankin keväällä Tukholmasta. Minua viehätti numeroihmisenä Roslingin realismi. Maailma on juuri nyt sellainen kuin se voi olla ja voimat kannattaa keskittää paremman tulevaisuuden rakentamiseen.

Me ulkoministeriöläiset olemme niin ikään tässä "realismibisneksessä". Ulkopoliittisen johdon ja muita raportointiamme hyödyntävien on voitava luottaa siihen, että me raportoimme totuudenmukaisesti siitä, mitä näemme tai kuulemme, emme siitä, mitä haluaisimme tai toivoisimme nähdä tai kuulla.

Hyvien ja oikeiden päätösten tekeminen on aina vaikeaa, mutta vieläkin vaikeammaksi se muuttuu, jos perusfaktat ja arviot, joiden varassa päätöksiä tehdään, ovat virheellisiä.

Toinen havainto kirjasta on se, kuinka vaikea meidän kehittyneiden maiden ihmisten on arvioida köyhien maiden edistysaskelia. Ilmastoidussa menopelissä Länsiväylällä huristelevan on hankala hahmottaa kuinka iso juttu on se, että kulkupeli vaihtuu polkupyörästä mopoon. Kaksoisjousitetussa puolipehmeässä jenkkisängyssä nukkuvan mielestä lattian vaihtuminen vaatimattomaan vuoteeseen ei paljoa mukavuutta lisää.

On kuitenkin hyvä muistaa, että monet omankin yhteiskuntamme isoista muutoksista tapahtuivat silloin, kun elintasomme oli nykymittapuilla varsin vaatimaton. 

Kirjan lopusta löytyy liite, jossa kerrotaan, miten oikein Roslingin lukuisissa tilaisuuksissa esittämiin faktakysymyksiin oli eri maissa vastattu. Liki kaikkien kysymysten osalta suomalaiset - todennäköisesti varsin koulutetut - arvioivat maailman tilan systemaattisesti todellista huonommaksi.

Edustustojen raportoinnilla on siis kysyntää. Tilanteiden ja kehityskulkujen kuvauksen lisäksi teiltä odotetaan myös arviota siitä, mitkä ovat vaikutukset Suomen kannalta. 

***

Tiedän, että ministeri Soini tulee puhumaan Afrikasta ja sen merkityksestä. Haluan kuitenkin sanoa muutaman sanan tästä aiheesta, joka tuli minulle läheiseksi alivaltiosihteerinä, jolloin kävin kymmenessä Afrikan maassa VKE-matkalla. 

Suomen ja Afrikan välinen suhde on ollut perinteisesti varsin yksisuuntainen. Aluksi painopiste oli lähetystyössä ja viimeiset 50 vuotta kehitysyhteistyössä. Kauppa ja taloussuhteet ovat olleet vähäisiä lukuun ottamatta sahateollisuudelle tärkeää kauppaa pohjoiseen Afrikkaan. Edustustoverkkomme on rakentunut pitkälti tältä pohjalta.

Nyt olemme kuitenkin uuden ajan kynnyksellä. Afrikka on viimeinen maanosa, jonka väestömäärä kasvaa edelleen nopeasti. Nykyinen 1,3 miljardin suuruinen väestö - samaa kokoluokkaa kuin Intia - kasvaa yli kahden miljardin vielä ennen vuosisadan puoltaväliä. Globaalista työikäisen väestön kasvusta Afrikan osuus tulee tuolla ajanjaksolla olemaan 3/4.  

Demografian vauhdittama Afrikan poliittisen ja taloudellinen merkityksen kasvu tulee vaikuttamaan Euroopan Unioniin ja Suomeen. Epätasainen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys pitää Afrikan kehitysyhteistyömme tärkeimpänä kohdealueena. Samaan aikaan reipas talouskasvu tekee osasta maita houkuttelevia kohteita niin kaupalle kuin investoinneillekin. Myös poliittista vuoropuhelua ja vierailuvaihtoa on syytä lisätä.   

***

Vaikka Afrikan ja muiden kaukaisempien maiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomelle kasvaa, löytyvät tärkeimmät kumppanimme lähiympäristöstämme. 

Haluaisin tässä yhteydessä sanoa muutaman sanan tänä vuonna itsenäistymisensä satavuotisjuhlaa viettävästä Virosta.

Diplomaattiurani ensimmäinen käynti Virossa tapahtui yhdessä silloisen päällikköni Heikki Talvitien kanssa. Viisuminantomme Tallinnassa oli kasvanut ja tarvitsimme uudet tilat. Kiertelimme useissa osoitteissa Tallinnan keskustassa ja pääsimme katsomaan myös nykyisen suurlähetystömme rakennusta, joka oli tuolloin vähemmän edustavassa kunnossa.

Kuluneen kolmenkymmenen vuoden kuluessa Viro on kehittynyt tavalla, jota tuskin kukaan uskalsi ennustaa. Päätösten rohkeus ja varma suunta läntiseen integraation on tuottanut tulosta. 

Suomen ja Viron välinen suhde on merkittävä osa tätä tarinaa. Tallinnan liikenteen ansiosta Helsingistä on tullut Euroopan vilkkain matkustajasatama ja Virosta suurin suomalaisten ulkomaanmatkakohde. Virolaiset ovat suurin ulkomainen työntekijäryhmä Suomessa. Ulkomailla opiskelevien nuorten joukossa Virosta on tullut kolmanneksi suosituin kohdemaa. Suomi on Viron tärkein ulkomaankauppakumppani. Vienti Viroon on reilu puolet viennistämme Venäjälle. Melkoinen saavutus, sillä Venäjä on sentään euroissa mitattuna 60 kertaa Viron suuruinen talous ja naapuri, jonka markkinat kiinnostavat suomalaisyrityksiä.

Jos joku epäilee tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääomien vapaan liikkumisen merkitystä taloudelliselle kanssakäymiselle, niin tässä on oiva argumentti tuohon keskusteluun. Ilman EU-jäsenyyttä ja sen luomia yhteisiä sääntöjä Suomen ja Viron yhteistyön intensiteetti olisi merkittävästi vähäisempää. Pelkkä maantiede ja talouksien koko ei ratkaise.   

***

Muutama sana siitä elinvoimaisesta ja innovatiivisesta satavuotiaasta, jota te maailmalla edustatte.

Suomella menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. Tämän vuoden talouskasvu on kolmen prosentin vaiheilla. Ensi vuonna tahdin ennustetaan hidastuvan parin prosentin tietämiin. 

Uusia työpaikkoja syntyy eri aloille ja eri puolille Suomea. Heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan Manner-Suomen alhaisin työttömyys löytyy Etelä-Pohjanmaalta. Sitä seuraavat Pohjanmaa, Uusimaa, Satakunta ja Pirkanmaa.

Mielenkiintoinen ilmiö on se, että maakuntien ykköskaupungit pärjäävät liki säännönmukaisesti huonommin kuin maakunta keskimäärin. Työttömyyden kova ydin on siirtynyt suuriin ja keskikokoisiin kaupunkeihin.

Myönteisillä uutisilla on paljon syitä. Niin kuin oli edeltävien vuosien korpivaelluksellakin.

Euroopan talous on hyvässä vauhdissa. Metsäteollisuuden rakennemuutos alkaa kantaa hedelmää. Puhtautta ja turvallisuutta arvostetaan matkailussa. Energia- ja materiaalitehokkuus ovat aikamme trendejä. Suomesta löytyy monenlaista osaamista ja tarjottavaa. Kustannuskilpailukykyämme on vahvistettu.

***

Tästä osaamisesta ja tarjonnasta kertominen on myös meidän työtämme. Työsarkaa riittää viennin edistämisessä kuin investointien ja matkailijoiden houkuttelemisessa.

Tärkeimpänä kotimaisena yhteistyökumppaninamme tässä on Business Finland. Toivomme sille kaikkea mahdollista menestystä. Meidän kannaltamme erityisen tärkeää on se, että Business Finlandin ulkomaanverkkoa vahvistetaan mahdollisimman nopeasti.

Olen ollut mukana Team Finland -työn alkuvaiheesta asti. Eteenpäin on menty. Torstain Team Finland -päivään osallistuu ennätysmäärä yrityksiä, mikä kertoo omaa kieltänsä. Oli myös mukava saada viesti keskuskauppakamarista, jossa kerrottiin eri tilaisuuksista, joita he ja kauppayhdistykset suurlähettiläspäivien yhteydessä järjestävät. Laskin, että niissä oli mukana kaikkiaan 18 edustuston päällikköä.

Hieno juttu. Samoin kuin se aktiivisuus, millä lähettiläämme ovat kiertäneet eri puolilla Suomea kertomassa maailman mahdollisuuksista.

Meillä Suomessa sana kriisitietoisuus on iskostettu vahvasti mieliimme. Ja sitä toki tarvitaan hankalien päätösten läpiviemiseen. Mutta uuden rakentamisessa mahdollisuustietoisuus on ihan yhtä tärkeää.

***

Muutama sana kiinteistöasioista. Ulkoministeriö vastaa valtion kiinteistöistä ulkomailla. Näihin kuuluvat kansliatilat, residenssit, jonkin verran asuntoja ja neljä valtion omistamaa tiede- ja kulttuurininstituuttien kiinteistöä.

Kiinteistöihin on vuosien ali-investointien johdosta syntynyt merkittävä korjausvelka.  Näitä asioita pohditaan parhaillaan työryhmässä yhdessä valtiovarainministeriön edustajien kanssa. Tavoitteena on ensi kevään kuluessa saada valmiiksi valtion ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen ja tilojen strategia. Ulkomailla sijaitseviin kiinteistöihin on kiinnostusta myös eduskunnassa. Keskustelua myös heidän kanssaan tullaan jatkamaan.

Toinen kiinteistöihin liittyvä asia on Helsingin toimitilojemme peruskorjaus. Kuten tiedätte, niin jo vuosi sitten ASA ja KEO siirtyivät Meripajasta Kirkkokadulle väistötiloihin.

Seuraava muuttoaalto on edessä lokakuussa, jolloin Merikasarmin rakennukset C-G tyhjennetään. Ja suunnitelmien mukaan myös A, B ja H-rakennus jätetään rakennusmiehille ensi vuoden alussa.

Rakennukset omistava Senaatti ei ole tehnyt vielä lopullista päätöstä peruskorjauksesta. Olemme osaltamme valmistautuneet niin muuttoon väistötiloihin - Etelä Esplanadi Neloseen ja Valtioneuvoston linnaan - kuin osallistuneet Merikasarmin tilojen suunnitteluun.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, paluumuutto uudistettuun Merikasarmiin tapahtuu 2021 kevään ja kesän aikana. Tuon vuoden syksyllä koko ministeriön väki työskentelisi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin samassa rakennuskompleksissa.  

***

Viime suurlähettiläskokouksen jälkeen olemme saaneet suruviestin seuraavien pitkäaikaisten kollegoiden kuolemasta: Benjamin Bassin, Antti Hynninen, Risto Hyvärinen, Matti Kahiluoto, Erkki Mäentakanen ja Ilkka Pastinen. Nousemme kunnioittamaan näiden kollegoiden muistoa.