Valtiosihteeri Jukka Valtasaaren puhe Suomi-Kiina -seuran lounaalla 23.4.1998 Ravintola Palacessa

Suomi-Kiina -seuran lounas
Ravintola Palace, Helsinki 23.4.1998

Valtiosihteeri
Jukka Valtasaari
Ulkoasiainministeriö


Hyvät kuulijat,

Kiinan talouskasvu on viime vuosina ylittänyt kaikki odotukset. Keskimääräinen reaalikasvu on ollut o 90-luvun yli 10%:n luokkaa. Samaan aikaan Kiinan kauppa muun maailman kanssa on lähes kaksinkertaistunut ja Kiinasta on tullut EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen.

Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että Kiinan kasvu jatkuu edelleen - huolimatta Aasiaa koettelevasta talouskriisistä - ja se on nousemassa taloudellisten suurvaltojen joukkoon 2000-luvulle tultaessa.


EU ja Kiina

Suomen EU-jäsenyys asettaa meidän Kiina -suhteemme laajempaan yhteyteen. Kahdenvälisten suhteiden rinnalla olemme mukana EU:n ja Kiinan dialogissa.

Tällä hetkellä ministeriössä tutkitaan Euroopan komission maaliskuussa hyväksymää tiedonantoa "Building a Comprehensive Partnership with Cina", jossa EU:n tulevaa Kiina -suhdetta linjataan. Siinä lähdetään siitä, että EU:n ja Kiinan yhteistyötä tulee edelleen tiivistää ja nostaa aivan uudelle tasolle.

EU:n päätavoitteena on Kiinan vetäminen mukaan maailman kauppajärjestelmään. Tämä tapahtuu tukemalla Kiinan WTO-jäsenyyden toteutumista ja vahvistamalla EU:n ja Kiinan kaupan agendaa. mm. edistämällä investointeja, poistamalla sääntelyä ja kehittämällä sopimusverkostoa alueilla, joilla kummallakin osapuolella on intressi.

Kiinalta tullaan kuitenkin edellyttää WTO-jäsenyyden ehtona markkinoiden todellista avaamista. WTO ei ole kyllin vahva ilman Kiinaa.

Suomi pitää komission tiedoksiantoa tervetulleena, sen tavoitteita kannatettavina ja toimepide-ehdotuksia oikeansuuntasina. Me olemme useassa yhteydessä todenneet tukevamme Kiinan WTO -jäsenyyttä ja nähneet sen parhaana takeena myönteisen talouskavun jatkumiselle. WTO ei ole kyllin vahva ilman Kiinaa.


Suomi ja Kiina

Kauppa

Kiinan ja Suomen bilateraalikauppa on kehittynyt erittäin suotuisasti ja investoinnit ovat lisääntyneet.
Vienti Kiinaan kasvoi peräti 41 % (3,8 Mrd mk). Kauppa oli toisin kuin esimerkiksi Japaniin huomattavan ylijäämäinen.

(Kiina ja Hong Kong kauppavaihto yhteensä 11,2 mrd +4,2 mrd , vrt. Japani 12,6 mrd. -4,5 mrd)

Kiina ja Hongkong ovat Suomen suurin markkina-alue Aasiassa. ja toiseksi suurin Euroopan ulkopuolella.


Politiikka

Keskeisin poliittisen keskustelun aihe länsimaiden ja Kiinan välisessä kansaakäymisessä on ollut ihmisoikeudet. Suomi on pitänyt esillä ihmisoikeuksia kahdenvälisissä keskusteluissa sekä EU:n puitteissa ja YK:n ihmisoikeustoimikunnassa. Suomen ja Kiinan välinen dialogi on tässä suhteessa ollut avointa ja Suomi on nähnyt asian laajemmin osana oikeusvaltion kehittämiseen liittyviä puitteita. Tämä on Kiinan puolelta pantu merkille ja oikeusvaltiokysymys on otettu sisäiseen keskusteluun.

Rinnan ihmisoikeuksista käydyn keskustelun kanssa on Suomen ja Kiinan välinen oikeusalan yhteistyö tuottanut hedelmää. Ajatus virisi vuonna 1993 ja sitä kehitettiin tunnustellen molempien maiden oikeuslaitosta kartoittavalla seminaarilla. Yhteistyöhön kuuluu kiinalaisen osapuolen opintomatkoja ja koulutusta Suomessa. Hanke on tarjonnut mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon Kiinan oikeushallinnolle, jolla on meneillään laajoja hankkeita oikeuslaitoksen modernisoimiseksi. Suomelle yhteistyö tarjosi mahdollisuuden hankkia ensikäden tietoja Kiinan oloista ja vaikuttaa niihin käytännön yhteistyön kautta.


Aasian talouskriisi

On arvioitu, että Aasian talouskriisistä johtuen Suomen vienti Thaimaahan, Indonesiaan, Malesiaan ja Etelä-Koreaan supistuisi noin puoleen viime vuotisesta. Tämä merkitsisi vientimme supistumista alueella noin 5 mrd USA:lla. Kiinan vientimme ei juurikaan näytä supistuvan tänä vuonna. Samoin Japanin vientimme on arvioitu pysyvän lähes entisella tasolla. Täten kokonaisarvio on, että Aasian vientimme saattaisi kriisin seurauksena supistua noin 3%.

Aasian talouskriisi ei täten näytä koskettavan Kiinaa eikä pitkäaikaisia seurauksia ole havaittavissa. Se on kuitenkin antanut varmasti Kiinalle eräänlaisen varoituksen.

Kriisin välittämänä seurauksena on ollut ulkomaisten pankkien lainanannon romahtaminen itäisessä Aasiassa. Kriisi ei ole kuitenkaan vaikuttanut juuri lainkaan suoriin teollisuusinvestointeihin, mikä osoittaa, että pitkällä aikavälillä usko Aasian kasvumahdollisuuksiin on edelleen varsin vahva.


Kiinan kansankongressin 9. istunto

Kiinan kansantasavallan kansankongressin avaustäysistunto maaliskuussa vahvisti, että Kiina pysyy reformilinjalla. Kiinan reformi puuttuu moniin rakenteellisiin ongelmiin, jotka Aasian talouskriisimaissa aiheuttivat kriisin.

Kiina on selkeästi nyt sitoutunut talousreformin jatkamiseen ja vapaakaupan periaatteisiin.

Hallitus sanoo takaavansa: taloudellinen kasvu jatkuu (8%), hintojen nousu pysyy matalana (alle 3%) eikä devalvoida. (odotettavissa on kuitenkin pieni devalvaatio ensi vuonna).

Valtionyritykset saneerataan kolmessa vuodessa ja Kiinaan luodaan moderni yritysjärjestelmä; olennaisessa asemassa 500 suuryritystä (joista 50 tappiollista).

Finanssijärjestelmä reformoidaan tämän vuoden kuluessa: keskuspankin asemaa vahvistetaan, liikepankkien itsenäisyyttä lisätään.

Vastapainona tarjotaan sosiaalialan remonttia mm. sairausvakuutusjärjestelmä pyritään saamaan kattavaksi, sillä urbaanin työttömyyden odotetaan nousevan reformin myötä lähes 20% :iin. Tässä ovat myös reformin riskit.

On kuitenkin realistista olla optimistinen. Kiinan järjestelmä sisältää näkymättömiä joustoja, jotka vaimentavat rakennemuutoksen iskua, pienyritteliäisyys, tuloerojen hyväksyminen väliaikaisena pahana.