Ulkoministeri Tuomiojan puhe ihmisoikeusselonteon lähetekeskustelussa

Ulkoministeri Tuomiojan puhe ihmisoikeusselonteon lähetekeskustelussa

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhe valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon lähetekeskustelussa Eduskunnassa 11.11.2014.

[Check against delivery]

Herra puhemies!

Nyt esiteltävä valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko korostaa kansainvälisen ja kotimaisen ihmisoikeustoiminnan samansuuntaisuutta. Selonteko jatkaa Suomen ihmisoikeustoiminnan pitkää linjaa, jonka ytimessä on yhdenvertaisuuden sekä avoimen päätöksenteon ja kansalaisosallistumisen merkityksen korostaminen.

Ulkoasiainministeriöllä on ollut kokonaisvastuu selonteon valmistelussa. Oikeusministeriö on koordinoinut selonteon kotimaisten ja EU:a koskevien osien valmistelua. Myös muut ministeriöt ovat osallistuneet laajaan valmisteluun, jossa on kuultu monipuolisesti kansalaisjärjestöjä, laillisuusvalvojia ja muita perus- ja ihmisoikeusasiantuntijoita sekä oikeusministeriön Otakantaa–sivuston kautta myös suoraan kansalaisia.

Selontekomenettelyä ovat tällä hallituskaudella täydentäneet erillisinä asiakirjoina Suomen ensimmäinen, vuosien 2012 – 2013 kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma sekä vuonna 2013 hyväksytyt ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma.

Toimintaohjelmat ohjaavat jatkossakin hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaa hallituskausittain. Tarvittaessa laadittava selonteko olisi puolestaan hallituskaudet ylittävä periaatelinjaus.  

Kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan johdonmukaisuutta on edelleen pyritty tiivistämään, kuten eduskuntakin on aiempien selontekojen yhteydessä edellyttänyt.  Tämä näkyy varsinkin selonteon osassa, jossa käsitellään erikseen neljää temaattista aluetta: (1) sananvapauden turvaamista ja vihapuheen poiskitkentää, (2) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (LHBTI) perus- ja ihmisoikeuksia, (3) vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä (4) taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täytäntöönpanoa.

Selonteko korostaa Euroopan unionin kasvanutta merkitystä perusoikeuksien valvonnassa EU-maissa sekä unionin ulkosuhteisiin sisältyvässä ihmisoikeustoiminnassa.

Kansainvälisiä ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevissä kokouksissa kaikki puhujat ovat yleensä keskittyneet muiden kohteeltaan vaihtelevien maiden ihmisoikeuspuutteisiin, mutta harva on halunnut tuoda esiin niitä ongelmia, joita perus- ja ihmisoikeuksiin liittyy puhujan omassa maassa.

Uskottavuus ihmisoikeuksien käsittelyssä syntyy siitä, että kotikenttä on kunnossa ja avoimuudesta myös omien ihmisoikeuspuutteiden käsittelyssä. Kerromme mielellämme ja perustellusti saavutuksistamme esim. sukupuolten tasa-arvon suhteen joka on keskeisin tekijä siihen että Suomi on toistuvasti arvioitu maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi. Samalla on kuitenkin tärkeätä tuoda esiin, että myös meillä Suomessa riittää parannettavaa, yhtenä esimerkkinä naisiin kohdistuva väkivalta, jonka määrään myös kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat kiinnittäneet huomiota.

Hallitus on nyt antanut eduskunnalle esityksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimuksen hyväksymisestä.

Maailmanlaajuisessa ihmisoikeustoiminnassa on ristiriitaisia trendejä. EU ja sen kanssa samanmieliset maat ovat joutuneet useammin puolustamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallista luonnetta, erityisesti keskusteltaessa naisten tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. On myös kiinnitetty huomiota siihen, että uusien ihmisoikeuksia vahvistavien sitoumusten ja joskus vanhojen uusiminenkin on kohdannut aikaisempaa enemmän vastustusta.

Näen kuitenkin että tämäkin itse asiassa kertoo siitä, että ihmisoikeuksissa on tapahtunut edistystä. Siinä missä aiemmin monet valtiot olivat valmiimpia hyväksymään päätöslauselmia ja sopimuksia ihmisoikeuksien vahvistamisesta sen vuoksi, että eivät erityisemmin uskoneet joutuvansa niiden täytäntöönpanosta vastaamaan, ovat ne nyt havainneet että näin ei ole, vaan kansainväliset sopimus- ja valvontajärjestelmät ovat vahvistuneet.

Tähän on vaikuttanut myös se, miten kansalaistoiminta on laajentunut sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa ja miten sekä perinteinen että uusi, sosiaalinen media puuttuvat aktiivisemmin ihmisoikeusloukkauksiin, joiden piilottaminen ja vastaavasti niihin reagoimatta oleminen on käynyt aikaisempaa vaikeammaksi.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi sekä sitä seurannut taloustaantuma sekä julkisen talouden leikkaukset ovat vaikuttaneet ihmisoikeuksien toteutumisen ja valvonnan voimavaroihin. Ihmisoikeussäännöstö ei sinänsä estä välttämättömiä julkisten menojen leikkauksia. Säästötoimet tulee kuitenkin suunnitella ja toteuttaa niin että niihin ei sisälly heikommassa asemassa elävien väestöryhmien syrjintää eikä ketään sysätä köyhyysrajan alapuolelle. Suomi on korostanut johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien velvoittavuutta. On myös tärkeää turvata riittävät ihmisoikeuksien arvioinnin ja -valvonnan edellytykset sekä huolehtia siitä, ettei pääsy oikeussuojakeinojen piiriin heikenny. 

Vuoden 2004 ihmisoikeusselonteon käsittelyssä asetimme tavoitteeksemme kansainvälisen laitonta asekauppaa rajoittavan järjestelyn aikaansaamisen. Tämä vahvat ihmisoikeuskriteerit sisältävä sopimus on nyt viime vuonna hyväksytty YK:ssa ja astuu voimaan tämän vuoden syyskuun lopulla.

Suomi on korostanut naisten oikeuksia ja asemaa konflikteissa ja niiden ratkaisussa. Olemme panostaneet sotarikosten ja ihmisoikeusloukkausten uhreiksi joutuneiden aseman parantamiseen. Suojeluvastuun periaate velvoittaa niin valtioita kuin kansainvälistä yhteisöäkin.

Kansainvälisen yhteisön on kyettävä puuttumaan riittävän selkeästi ja johdonmukaisesti kaikkiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin tapahtuivatpa ne missä puolella maailmaa tahansa. Pidämme ihmisoikeuskysymyksiä esillä säännönmukaisesti osana muiden maiden kanssa käymäämme poliittista yhteydenpitoa. 

Edistysaskeliin voi myös lukea ihmisoikeusperustaisuuden vahvistumisen kehityspolitiikassa, niin Suomessa kuin laajenevasti myös muissa maissa. Hallitus on kehittänyt ohjeistoa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi yritystoiminnassa ja kansainvälinen keskustelu yritysvastuista tulee jatkumaan.

Herra puhemies,

Taloudellisen taantuman oloissa ja kansainvälisten suhteiden kärjistyessä on vaarana, että voimapolitiikka ja kansalliseen etuun rajoittuminen ajaa yli ihmisarvon vahvistamiseen tähtäävän kansainvälisen yhteistyön. Tällaisen asenteen yleistyminen olisi hyvin lyhytnäköistä sekä oman kansakuntamme että kansainvälisen kehityksen kannalta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja täytäntöönpanosta kannattaa pitää kiinni. Se tekee sekä omasta maastamme että maailmasta enemmän puolustamisen ja toiminnan arvoisen.

ihmisoikeudet