Ulkoministeri Tuomiojan puhe EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokuntien kokouksessa

Ulkoministeri Tuomiojan puhe EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokuntien kokouksessa

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokuntien kokous 31.10.2006

Arvoisat seminaariosallistujat, hyvät naiset ja herrat,

Päätöslauselma 1325, joka perustuu YK:ssa aiemmin hyväksytyille ihmisoikeusasiakirjoille ja päätöslauselmille, hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2000. Jäsenmaita sitova päätöslauselma 1325 sisältää konkreettisia vaatimuksia naisten ja tyttöjen ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisesta konfliktitilanteessa. YK:ssa on luotu kaikkia YK-järjestelmän toimijoita koskeva toimintasuunnitelma päätöslauselman edistämiseksi. Myös kaikilla jäsenmailla on velvollisuus raportoida päätöslauselman toimeenpanosta. Suomi oli aikoinaan ajamassa aktiivisesti päätöslauselman hyväksymistä.

Naisten oikeudet ovat yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopiste. Naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat läpileikkaava teema Suomen kaikessa omassa kehityspoliittisessa toiminnassa sekä toiminnassa EU- ja YK-foorumeilla. Kansainvälisillä foorumeilla Suomi on kiinnittänyt systemaattisesti huomiota naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksiin, seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edistämiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen, naisten ja tyttöjen koulutukseen, globalisaation sukupuolivaikutuksiin sekä naisten oikeuksiin konfliktitilanteissa. Suomi pitää aktiivisesti esillä tasa-arvon merkitystä ja Pekingin toimintaohjelman toimeenpanoa kaikissa sopivissa yhteyksissä mm. ihmisoikeus- ja kehityskysymysten käsittelyn yhteydessä.

Suomi on aktiivisesti pitänyt esillä naisten oikeuksia myös uuden YK:n  Rauhanrakennuskomission yhteydessä. Suomen kanta on, että rauhanrakentamiskomissiolla on suuri merkitys uutena elimenä, jonka mahdollisuudet on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon myös naisten osallistumisen ja tasa-arvon valtavirtaistamisen kannalta. Rauhanrakentamiskomissiossa tulee olla naisedustus ja sen tulee toimia aktiivisesti naiskysymyksiin liittyvissä asioissa. YK:ssa on myös esitetty erillisen rule of law -yksikön perustamista ja sitä, että se huomioisi myös naisten oikeusvaltiotarpeita.

Hallitus on edistänyt päätöslauselman toimeenpanoa tukevia hankkeita sekä tutkimus- ja tiedotustoimintaa. Tampereella yhteistyössä Rauhan tutkimuslaitoksen kanssa järjestettiin huhtikussa 2006 seminaari "Women and War - From Protected to Actors", joka keskittyi pitkälti käsittelemään pl 1325 toimeenpanoa ja naisten roolia konflikteissa. 

Arvoisat seminaariosallistujat,

Päätöslauselma mainitaan myös Suomen hallituksen tasa-arvo ohjelmassa, jossa Ulkoministeriö velvoitetaan toimimaan niin, että naisten osuutta rauhanprosesseissa kasvatetaan ja että siviilikriisinhallinnan, humanitaarisen avun ja rauhanprosessien tukemiseen liittyviin tehtäviin lähteville järjestetään tasa-arvokoulutusta.

Päätöslauselma 1325 sisältää useita velvoitteita jäsenvaltioille. Kriisinhallinnan näkökulmasta voidaan kuitenkin antaa erityistä painoarvoa naisten roolin vahvistamisessa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa, sekä lisäämään merkittävästi heidän osuuttaan ko. asioita koskevassa päätöksenteossa. Tämä pitää sisällään seuraavia asioita:

  • Otetaan huomioon naisten ja tyttöjen erityistarpeet kotiinpaluun, uuteen asuinmaahan asettumisen, kuntoutumisen, uudelleensopeutumisen ja konfliktin jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä;
  • Tukeudutaan paikallisiin naisten rauhanaloitteisiin ja perinteisiin prosesseihin konfliktien ratkaisemiseksi ja ottaa naiset mukaan rauhansopimusten toimeenpanomekanismeihin; sekä
  • Varmistetaan naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien suojelu ja kunnioitus, erityisesti mitä tulee perustuslakiin, vaalitapaan, poliisivoimiin ja oikeuslaitokseen.

Päätöslauselma 1325:n velvoitteet liittyvät myös kriisinhallinnan toimijoiden rooliin. Yksi velvoitteista edellyttää integroimaan sukupuolinäkökulma rauhanturvaoperaatioihin ja antamaan rauhanturvahenkilöstölle erityiskoulutusta naisten ja lasten suojelusta, tarpeista ja ihmisoikeuksista konfliktitilanteissa.

***

Suomi on aktiivisesti edistänyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n työhön, jossa kehitetään päätöslauselma 1325:n soveltamista EU:n yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Kriisialueen vakauttaminen ja siviiliväestön suojelu vaikuttaa erityisesti kriisiolosuhteissa haavoittuvaisten väestönosien, kuten naisten ja lasten oloihin. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) nojalla toteutettavan sotilaallisen kriisinhallinnan yhtenä tavoitteena on edistää tasa-arvoa, lasten oikeuksia ja yleisemminkin ihmisoikeuksien toteutumista operaatioalueella. Suomessa tavoitteena on myös naispuolisten rauhanturvaajien määrän kasvattaminen.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain esitöiden (HE 5/2006 vp) mukaan sotilaallisen kriisinhallinnan kielteisiä vaikutuksia, kuten prostituutiota, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa ihmiskauppaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja terveysongelmia, pyritään Suomessa järjestelmällisesti ennaltaehkäisemään. YK:n ja ETYJin normatiiviseen puitteistoon nojautuen kansainväliset järjestöt ja rauhanturvaorganisaatiot ovat ryhtyneet tehostamaan muun muassa ihmiskaupan vastaista toimintaa sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä.

Suomi on rauhankumppanuuden kautta ollut mukana kehittämässä Naton ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa, jonka kautta rauhanturvaoperaatioihin osallistuvalle henkilöstölle kokonaisuudessaan laaditaan erityinen ihmiskaupan vastainen koulutuskokonaisuus samoin kuin käyttäytymissäännöt, jotka tarkoittavat nollatoleranssia ihmiskaupan osalta.

Suomi on yksin ja osana EU:ta vahvasti mukana seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemisessä ja on poliittisesti sitoutunut ongelman ratkaisupyrkimyksiin. YK:n pääsihteeri on korostanut seksuaalisen hyväksikäytön tapausten nollatoleranssia ja edellyttänyt järjestöä ryhtymään toimiin ongelman kohtaamiseksi. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena on parhaillaan ajankohtainen YK:n ja joukkoja luovuttavan valtion välisen sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden käytännön toteuttamista koskevan malliyhteistyöpöytäkirjan muuttaminen siten, että siihen sisällytettäisiin nimenomaisesti seksuaalisen hyväksikäytön estämistä koskevia artikloja.

Suomalaisten rauhanturvaajien kouluttamisen ohella Suomi osallistuu aktiivisesti rauhanturvakoulutustoimintaan ympäri maailmaa. Ulkoministeriö osallistuu toimintaan rahoittamalla kouluttajien lähettämistä. Sekä rauhanturvaajien että sotilastarkkailijoiden koulutustilaisuuksissa pidetään erilliset oppitunnit tasa-arvokysymyksistä, jotka välillisesti edistävät tasa-arvon toteutumista ja demokratiakäsitysten leviämistä koulutuksen kohdemaissa.

***

Ulkoministeriö pyrkii toimivaltansa puitteissa edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa myös siviilikriisinhallinnassa. Operaatioiden rekrytoinneissa tuetaan voimakkaasti sukupuolten välisen tasa-arvonäkökulman huomioon ottamista. Toisaalta on muistettava, että joihinkin siviilikriisinhallinnan tehtäviin naisia ei yksinkertaisesti ole tarjolla koska suuri osa henkilöstöstä on poliisi- ja sotilastaustaisia pätevyysvaatimusten takia. Suomen lähettämistä siviilikriisinhallinta-asiantuntijoista noin 20 prosenttia on naisia. Naisia pyritään jatkossakin rekrytoimaan mahdollisuuksien mukaan.

Sosiaalinen tasa-arvo -kysymykset, ihmiskauppa, naisten ja lasten asema, seksuaalinen hyväksikäyttö kuuluvat yhtenä osa-alueena siviilikriisinhallintakoulutukseen.

Keskeisen kehikon sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi siviilikriisinhallinnassa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ESDP) puitteissa muodostavat ohjeluonnos siviilien suojelusta EU-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa, ESDP-operaatioiden yleinen käyttäytymissäännöstö sekä asiakirja YK:n päätöslauselman (1325) toimeenpanosta ESDP:n puitteissa.

Em. asiakirjoissa kiinnitetään huomiota mm. seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen häirinnän, fyysisten voimakeinojen käytön sekä ihmiskaupan ja muun rikollisen toiminnan estämiseen, naisten osuuden kasvattamiseen kaikilla päätöksenteon tasoilla, dialogin lisäämiseen paikallisten ja kansainvälisten naisia edustavien ryhmien kanssa, konfliktin vaikutuspiirissä olleiden naisten ja tyttöjen suojeluun, sukupuolten välisen tasa-arvonäkökohdan sisällyttämiseen ESDP-alan operaatioihin sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen varmistamiseen. Ko. kehys tulee osaltaan valtavirtaistamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ESDP:n alalla.

Päätöslauselman 1325 toimeenpanolle on sovittu myös seuranta: EU:n turvallisuuspoliittinen instituutti tulee tekemään valtavirtaistamisesta tapaustutkimuksen ja päätöslauselman toimeenpanoa on myöhemmin tarkoitus tarkastella tapaustutkimuksen ja ns. lessons learnt -prosessin pohjalta. Edellä viitatun konseptuaalisen kehyksen lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon operaatiokohtaisissa, osaksi hyvinkin yksityiskohtaisissa käyttäytymissäännöstöissä. Lisäksi sukupuolten välistä tasa-arvonäkökohtaa on pyritty ottamaan huomioon unionissa käynnissä olevassa voimavaratyössä (Civilian Headline Goal 2008). Myös muussa konseptityössä, kuten vuoden 2005 loppupuolella hyväksytyssä konseptissa ESDP-alan tueksi turvallisuussektorin uudistamisessa (SSR) kiinnitetään huomio ihmisoikeuksien (ml. päätöslauselma 1325) noudattamiseen. Suomi on aktiivisesti tukenut ko. valtavirtaistamisprosessia.

***

Suomi on aktiivisesti edistänyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa sekä tasa-arvokysymysten huomioimista yleisesti myös Etyjin puitteissa (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö). Joulukuussa 2005 Etyjin ministerikokouksessa hyväksyttiin päätökset naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä sekä naisista konfliktinestossa, kriisinhallinnassa ja konfliktin jälkeisessä rehabilitaatiossa. Lisäksi päätös kansainvälisissä joukoissa ja missioissa työskentelevien henkilöiden vastuuvelvollisuuden ja korkeimpien käyttäytymisstandardien varmistamisesta korostaa ihmiskaupan uhrien suojelua, ihmiskaupan vastaista taistelua ja seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyn tärkeyttä.

Lopuksi, Arvoisat seminaariosallistujat,

EU-puheenjohtajuuskausi on tarjonnut ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden pitää tasa-arvokysymyksiä esillä. Suomi edistää ministerineuvoston, neuvoston työryhmien sekä komiteoiden ja asiantuntijaryhmien kokouksissa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvokysymysten ja sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikissa EU:n kannanotoissa, kehityspoliittisissa linjauksissa sekä maa- ja muissa toimintastrategioissa. Samoin edesautetaan sitä, että näiden asioiden toteutumista seurataan aktiivisesti EU:n uuden kehityspoliittisen julkilausuman, Afrikka-strategian ja HIV/AIDS toimintaohjelman toimeenpanossa.

ihmisoikeudet