Ulkoministeri Stubbin puhe "Naiset, rauha ja turvallisuus" -seminaarissa

Suomen kansallisen toimintaohjelman julkistus YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" täytäntöönpanemiseksi 19. syyskuuta 2008 Helsingin kaupungintalolla.

Ulkoministeri Alexander Stubbin puheenvuoro.

Muutosvarauksin

Aluksi on tärkeää muistaa kiittää kaupunginjohtaja Pajusta ja Helsingin kaupunkia siitä, että luovutti tilan käyttöömme ja myös vieraanvaraisuudesta!

On ilo avata 1325 kansallisen toimintaohjelman julkistamisseminaari. Asian merkitystä ja Suomen hallituksen sitoutumista asiaan osoittaa milestäni se, että viisi ministeriä on tänään paikalla.

Nostan esiin kolme seikkaa:

1) Laadintaprosessin merkityksestä.

Suomen kansallinen toimintaohjelma on laadittu erinomaisessa yhteistyössä kaikkien relevanttien ministeriöiden (UM, PLM, SM, OM) ja kansalaisjärjestöjen sekä tutkijalaitosten kanssa. Toimintaohjelman laadinta loi hyvän foorumin tiiviille keskustelulle ja tiedonvaihdolle sekä yhteisen toiminnan suunnittelulle. Voidaankin sanoa, että avoin ja osallistava valmisteluprosessi on ollut lähes yhtä tärkeää kuin itse toimintaohjelman laatiminen. Tässä formaatissa tullaan jatkamaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa.

2) 1325-tavoitteiden sisällyttämisestä käynnissä oleviin kriisinhallintamissioihin

Georgia:
Maanantaina EU:n ulkoministerit päättivät uuden tarkkailumission käynnistämisestä Georgiassa valvomaan Venäjän ja Georgian välisen tulitaukosopimuksen toimeenpanoa. Mission yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarkkailla ihmisoikeustilannetta ja toiminnan suunnittelussa. Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmat on huomioitu päätöslauselman 1325 tavoitteden mukaisesti.

Suomen toimintaohjelmassa korostetaan tärkeyttä saada enemmän naisia myös missioihin. Tämän linjan mukaisesti minulla on ilo todeta nimenomaan tässä tilaisuudessa, että Suomen Georgian missioon tarjoamasta 10 asiantuntijan ryhmästä 6 on naisia.

Kansallisen toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on saada naisia myös missioiden johtotehtäviin. Myös tässä tarjoaa Georgia hyvän esimerkin, kun viime vuonna onnistuimme saada Terhi Hakalan valittua Etyjin Georgia-mission päälliköksi!

Unifemin uuden pääjohtajan Ines Alberdin käydessä Helsingissä viime viikolla keskusteltiin myös siitä, miten paikalliset naiset voisivat toimia luottamuksen lisäämiseksi konfliktiosapuolien välillä. Keskustelussa mietittiin, voisivatko he olla aloitteellisia esim. dialogin käynnistämiseksi eri naisryhmittymien välillä. Tätähän on tehty ja tuettu myös esim. Kosovon ja Serbian sekä Israelin ja palestiinalaisnaisten välillä. UM:n virkamiehet sopivat Unifemin kanssa, että asian edistämistä Georgiassa pohditaan tarkemmin.

Kosovo:
On siis selvää, että työsarkaa on edelleen edessä. Myös kesällä käynnistynyt, EU:n toistaiseksi suurin kriisinhallintamissio Kosovossa käy esimerkkinä tästä. Kosovossa johtotehtäviin valittujen naisten osuus on ainoastaan 10%. Yleensä naisten osuus operaatiossa on 23 %. Suomalaisten naisten osuus on kuitenkin tällä hetkelllä alempi, 21 %. Nämä luvut osoittavat, että työtä naisten osallistumisen kasvattamiseen sekä kansainvälisellä tasolla, että myös meidän kansallisessa toiminnassamme on edelleen on tehtävä. Lisäksi on selvää, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koko operaation toimintaan on jatkettava.

3) Jatkosta:

Vaikka päätöslauselma 1325 on annettu jo vuonna 2000, teema on tänä päivänä erittäin ajankohtainen. Ranska on kuluvalla EU:n pj-kaudellaan ottanut tämän aiheen yhdeksi painopisteekseen. Myös Euroopan komissiossa mietitään, miten 1325 otettaisiin entistä paremmin huomioon. YK:ssa puolestaan viime kesäkuussa hyväksytty päätöslauselma 1820 siviileihin kohdistuvasta väkivallasta konflikteissa tukee 1325:n tavoitteita. Suomi on siten erittäin hyvin ajan hermoilla tämän toimintaohjelman kanssa!

Olen varma, ettei tämä toimintaohjelma jää yhdeksi paperiksi muiden joukossa, vaan työ päätöslauselman täytäntöön panemiseksi tulee jatkumaan Suomessa ja Suomen toiminnassa kansainvälisillä kentillä.

Suomen kansallisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa varten asetetaan seurantaryhmä. Jatkotyö ei kuitenkaan tule jäämään ainoastaan tämän ryhmän harteille, vaan on tärkeää, että laajamittaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa jatketaan. Prosessiin sisällytetään myös edustustomme eri puolilla maailmaa, jotka voivat asemamaissaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa parantaa tietoisuutta naisten osallistumisen ja sukupuolinäkökulman sisällyttämisen merkityksestä turvallisen, tasapuolisen ja toimivan yhteiskunnan toteutumiseksi.

On muistettava, että myös pienillä askeleilla ja yrityksillä asenteiden muuttamiseen on merkitystä.