Ulkoministeri Soinin puheenvuoro valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa

Ulkoministeri Soini piti vastauspuheenvuoron valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa 21.12.2016.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on saanut eduskunnalta perusteellisen käsittelyn. Haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa asiantuntevasta mietinnöstä ja valiokuntia niiden perehtyneisyydestä.

Haluan myös erikseen kiittää parlamentaarista seurantaryhmää. Seurantaryhmä on ollut hallitukselle korvaamaton kumppani selonteon valmistelussa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomessa perinteisesti yhteinen asia, joka ylittää puoluepoliittiset intohimot. Tämä yhtenäisyys on meille merkittävä voimavara, josta on arvokasta pitää kiinni. Voimme tyytyväisinä todeta, että selonteon linjauksista vallitsee laaja yhteisymmärrys.

Kansallinen yhtenäisyys on entistä tärkeämpää, kun olemme suurten ulkopoliittisten haasteiden ja epävarmojen aikojen edessä.

Euroopan piti olla rauhan manner ja vakauden ympäröimä. Maailma kulki kohti kehitystä ja parempaa elämää. Elämme nyt kuitenkin uutta aikaa, jota leimaavat epävakaus ja sota, inhimillinen hätä ja kansainvälisten sääntöjen haastaminen niin Euroopassa kuin sen lähialueella.

Vallitsevassa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomella on selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Oma näkemys. Sen keskeiset jäsentäjät ovat kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen.

Kukaan ei rakenna parempaa maailmaa yksin, eikä toisista piittaamatta.

Selonteon viimeistelyn jälkeen on jo ehtinyt tapahtua paljon, mutta sen sisältö on kestävä.

Euroopan unioni on Suomelle olennainen turvallisuusyhteisö. Sen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeää. Euroopan unioni onkin päättäväisesti lähtenyt kehittämään turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa. Tässä kehityksessä haluamme olla mukana.

On järkevää ja kohtuullista, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja pyrkii vakauttamaan lähialuettaan. Tämä työ ja valmiuksien rakentaminen on hyvässä vauhdissa.

Selonteon valmisteluvaiheessa pohdittiin Britannian EU-ratkaisun merkitystä. Myös Yhdysvaltojen presidentinvaalit vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan maastoon. Eurooppalaisten toimintakykyjen vahvistaminen ja vastuunkanto on oikea ratkaisu sekä Brexitin toteutuessa että vallan vaihtuessa Yhdysvalloissa.

Selonteon keskeiset linjaukset koskevat Suomen kumppanuuksia. Painotamme erityisesti syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa sekä vahvistuvaa kumppanuutta Naton kanssa. Nämä ovat tärkeitä kumppaneita siinä läntisessä yhteisössä, johon kuulumme.

Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle mahdollista ja tästä mahdollisuudesta on syytä pitää kiinni.

Yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa niin sodan kuin rauhan kysymyksissä on meille luonteva painopiste.

Yhdysvaltojen merkitys Euroopan turvallisuudelle on keskeinen – se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu.

Venäjä on Suomelle aina merkittävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymys. Moneen asiaan voimme vaikuttaa, mutta emme maantieteeseen.

Hyvät suhteet Venäjään on Suomelle luonteva tavoite. Mutta on olennaista pitää kiinni niistä keskeisistä periaatteista, joille eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä on rakennettu. Väkivallalla ei ole sijaa, eikä sen käyttöä voida hyväksyä.

Venäjä on rikkonut keskeisiä turvallisuusperiaatteita anastamalla Krimin ja horjuttamalla Ukrainaa. Tätä ei voida hyväksyä.

Etupiirien Eurooppa kuuluu historiaan.

Venäjän toiminta on Euroopan jännittyneen turvallisuusilmaston aiheuttaja. Tämä jännite heijastuu tunnetusti myös Itämeren alueelle.

Ulkoasiainvaliokunta on osuvasti todennut, että jännite Itämeren alueella ei ole alueen omista tekijöistä kiinni. Mutta kyse ei myöskään ole kierteestä, jossa esimerkiksi Naton toimet jäsentensä tukemiseksi lisäisivät jännitettä ja rinnastuisivat Venäjän toimintaan.

Emme ole tilanteessa, jossa syytä olisi vähän molemmissa osapuolissa. Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa.

Ulkopoliittinen linja on tärkeä perusta, mutta sen pitää näkyä myös teoissa. Olennaista on se, että tartumme asioihin aktiivisella otteella. Se koskee niin Euroopan turvallisuuden vahvistamista kuin maailman vakauttamista. Erityisen tärkeä ja ajankohtainen asia on suhteiden vahvistaminen Yhdysvaltoihin ja yhteyksien luominen uuteen hallintoon.

Yhdyn ulkoasiainvaliokunnan kannanottoon eduskunnan jatkuvan tiedonsaannin tärkeydestä. Kevätistuntokaudella 2017 annettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen tiedonanto on kannatettava ajatus, jolle annan täyden tukeni.

Eurooppa on kulkenut pitkän matkan. Maailmansodan raunioista kylmän sodan jähmeään kahtiajakoon. Kylmän sodan jälkeen mantereemme alkoi nopeasti eheytyä ja entinen kahtiajako jäi historiaan. Myös Venäjä oli osa tätä myönteistä kehitystä.

Nyt historian kulku uhkaa kääntyä ja vastakkainasettelu varjostaa jälleen yhteistyön. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tehtävä on Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Parhaiten toteutamme tätä päämäärää pitämällä periaatteistamme kiinni. Rauha voittaa sodan. Oikeus väkivallan. Yhteistyö vastakkainasettelun.