Ulkoministeri Soinin puheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa koskien ulko- ja turvallisuuspoliiittista selotekoa

Ulkoasiainministeri Timo Soinin esittelypuheenvuoro, eduskunnan lähetekeskustelu 21.6.2016, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.

Arvoisa rouva puhemies!

Hallitus on pannut toimeen jälleen yhden sitoumuksensa antamalla eduskunnalle nyt käsittelyssä olevan selonteon. Selonteko on valmisteltu hyvässä yhteistyössä tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kesken. Hallitus tekee poliittisia linjauksia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan avoimesti toimintaympäristömme kehitystä ja määritellään toiminnan painopisteet tuleville vuosille. Eduskunnan myötävaikutus selonteon valmistelussa on ollut tärkeää ja aikaisempaa tiiviimpää. Kiitänkin tässä yhteydessä seurantaryhmän puheenjohtajistoa ja jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Hallituksen linjaus kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan koko laajan alueen. Selonteko on kuitenkin pidetty strategisena. Selonteon perusviesti on: turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja Suomen on tiivistettävä kansainvälistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa.

Arvoisa puhemies! Selonteko on valmistunut sovitussa aikataulussa. Tämän suhteen on julkisuudessa esiintynyt erilaisia kyselyjä. Myös täällä eduskunnassa on kyselty, miksi selonteon antamista ei lykätty syksyyn. Erityisesti on korostettu, että olisi pitänyt odottaa Ison-Britannian kansanäänestyksen tulosta. Hyvät edustajat, nyt vain on niin, että tässä ajassa vain muutos on pysyvää. Siksi hallitus ei ole halunnut — tai voinut — jäädä odottamaan tätä tai tuota tapahtumaa ennen selonteon antamista.

Toimintaympäristömme ei asetu muuttumattomaan tilaan Ison-Britannian EU-kansanäänestyksen tai esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Samuel Beckettin näytelmä "Waiting for Godot", ’Godota odottamassa’, on esimerkki, miten käy, jos jää odottamaan. Lisäksi, jos brexit sitten tapahtuisi, mitä ei vastuullisen hallituksen ole hyvä spekuloida etukäteen, siitä ei yhden selonteon lykkäyksellä selvitä. Siihen tarvitaan hallitukselta ja koko Euroopalta laaja-alaista ja syvää pohdintaa Euroopan tulevaisuudesta. Tämä prosessi vie vuosia. Hallituksen velvollisuus on arvioida turvallisuusympäristön muutosta ja linjata sen pohjalta kansakuntamme kannalta keskeiset tavoitteet. Näin olemme nyt tehneet. Linjaukset ja keskeiset puitteet ovat kirkkaat. Ne kestävät kyllä isommankin puhurin. Tarpeen vaatiessa hallitus arvioi ympäristön kehitystä ja tilannetta uudelleen ja tekee mahdolliset uudet linjaukset Suomen kansallisten etujen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies!

Toimintaympäristömme on nopeassa ja monelta osin ennakoimattomassa muutoksessa: Maahanmuuttokriisi jatkuu; EU:n talouskriisi ei ole ohi; Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja; mahdollinen brexit ja sen vaikutukset; Euroopan unionin sisäinen kehitys ja solidaarisuus ovat koetuksella näiden monien päällekkäisten kriisien myötä; Lähi-idän ja Afrikan kehitysnäkymät ovat edelleen huolestuttavia; ilmastonmuutos ja väestökehitys vaativat tehokkaita globaaleja toimia. Keskeinen muutos Euroopan turvallisuustilanteessa on kuitenkin Venäjän toimeenpanema Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Eurooppalaiset arvot ja Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu. Itämeren alueella tilanne on jännittynyt. Hallitus korostaa, että nykyisessä tilanteessa Suomi ei halua eikä voi eristäytyä omaan kolkkaansa. Olemme aktiivisia turvallisuuden tuottajia. Haluamme ylläpitää ja edistää sääntöpohjaista järjestystä niin lähialueilla kuin globaalisti. Suomen linja on jo pitkään ollut, että meidän näkökulmastamme EU:n keskinäisellä avunantolausekkeella on vahva turvallisuuspoliittinen merkitys. Lauseke edellyttää jäsenmailta valmiutta konkreettisen avun antamiseen. Suomi ei ole ulkopuolinen tai puolueeton avunannon tai velvollisuuksien suhteen. Olemme vankasti osa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteisöä.

Hallitus on asettanut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle 15 painopistettä. Hallitus ja ulkoministeriö hoitavat tietysti monia muitakin asioita, mutta näihin panostetaan erityisesti. Näin vahvistetaan tehokkaammin Suomen turvallisuutta ja edistetään ihmisten hyvinvointia. Meillä on, ja pitää olla vastakin, vahva ja osaava ulkoasiainhallinto ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja diplomatian toimeenpanossa. Tilanteiden ja uhkien ennakointi ja niihin etukäteen valmistautuminen ja vaikuttaminen ovat keskeinen osa toimintalinjaamme.

Mutta meidän on nyt myös varauduttava erilaisiin uhkiin. Tämä ei tarkoita, että pitäisimme yllä uhkakuvia — puhumattakaan että lietsoisimme konflikteja. Päinvastoin, vakaus ja turvallisuuden vahvistaminen edellyttävät, että toimintalinjamme on etukäteen selkeä ja vahva puolustuskykymme on muiden tiedossa. Siksi meillä on oltava vahva puolustuspolitiikka ja kansallinen puolustuskyky. Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa tämän kyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja ennaltaehkäisyä. Osa yhteistyötä on kansainvälinen harjoitustoiminta. Loppuvuodesta valmistuva puolustusselonteko konkretisoi tässä selonteossa määriteltyjä linjauksia.

Uhkakuvien muuttuessa ja monimutkaistuessa selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välistä yhteyttä. Hallitus antoi jokin aika sitten eduskunnalle sisäistä turvallisuutta koskevan selonteon. Nyt esillä olevan selonteon mukaisesti Suomi varautuu kansainvälisessä yhteistyössään myös ei-valtiollisten toimijoiden kansainväliseen toimintaan ja sen seurauksiin. Samoin varaudumme hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja parannamme valmiuksiamme. Meidän on myös kansalaisina lujitettava omaa kestokykyämme uusien uhkien kohtaamiseen.

Arvoisa puhemies! Muutama huomio hallituksen painopisteistä.

Kantavana ajatuksena hallituksella on yhteistyön syventäminen. Eristäytyä emme halua emmekä voi. Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen muun muassa hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja sen torjumiseksi. Suomi luo valmiudet EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon ja kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tästä olemme antaneet eduskunnalle esityksen aiemmin tämä keväänä.

Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Siksi syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Julkisuudessa on viikonlopun aikana annettu ymmärtää, että meillä olisi tässä Ruotsin kanssa jonkinlainen ristiriita. Näin ei ole. Yhteistyötä tehdään hyvin konkreettisella tasolla eikä sille ole määritelty yksittäistä päätepistettä. Yhteistyö ei perustu mihinkään kokonaisvaltaiseen sopimukseen, vaan poliittiseen harkintaan. Tavoitteet puolestaan perustuvat yhteisiin intresseihin. Tällä hetkellä intressejä on lukuisia. Så enkelt är det! Tästä yhteistyöstä keskustelimme ja olimme aivan samaa mieltä kollegani Margot Wallströmin kanssa juuri eilen Luxemburgissa.

Arvoisa puhemies! Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on turvallisuutemme kannalta tärkeää.

Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU—Venäjä-suhteiden paranemiselle. Tapasin ulkoministeri Sergei Lavrovin kaksi viikkoa sitten, ja keskustelimme muun muassa tästä. Presidentti Sauli Niinistö tapaa presidentti Vladimir Putinin heinäkuun alussa. Pidämme yhteyttä myös kahdenvälisesti.

Naton toiminta vakauttaa Euroopan turvallisuutta. Suomi toimeenpanee laajaa kumppanuutta Naton kanssa. Suomelle on tärkeää kehittää Naton kanssa säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuuspolitiikan muutosta. Näin ollen Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen on tärkeää. Sotilaallisen yhteistyön jatkuva kehittäminen Naton kanssa on yksi keskeisistä osatekijöistä, jotta Suomi voi kehittää kansallista puolustustaan. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan — siis omista lähtökohdistaan.

Arktinen alue on meille painopiste. Juuri eilen EU:n ulkoministerikokouksessa korostin arktisen alueen globaalia merkitystä niin kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen kuin turvallisuuden näkökulmasta. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa on tilaisuus ajaa näitä tavoitteitamme ohjaajan asemasta.

Arvoisa puhemies! Globaalit kysymykset ja haasteet ovat tänä päivänä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä. Naisten asema on ratkaiseva globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Suomi on vahvemmin mukana myös ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Toimintaympäristömme muutoksessa rauhanvälityksen ja dialogin merkitys ja kysyntä kasvaa. Sen vuoksi rauhanvälitykseen tullaan panostamaan aiempaa konkreettisemmin. Suomi vahvistaa toimintaansa kansallisten dialogien ja rauhanvälityksen edistämiseksi. Myös omaa kansallista kapasiteettia tullaan vahvistamaan.

Hallitus jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan, päinvastoin kuin joskus annetaan ymmärtää. Juuri viime viikolla linjasimme UNIFIL-operaation vahvistamisesta. Hallitus haluaa kriisinhallintaan lisää vaikuttavuutta, ja arvioimme jatkossa osallistumisen vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti.

Aktiivinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tarpeen myös kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoon. Kuten hyvin tiedetään, meidän on kyettävä huomattavasti nykyistä tehokkaampaan toimintaan tulevina vuosina muun muassa muuttoliikkeiden perussyihin vaikuttamisessa ja konfliktien ehkäisyssä.

turvallisuus