Ulkoministeri Soinin puheenvuoro budjetin palautekeskustelussa

Ulkoministeri Timo Soinin puheenvuoro vuoden 2016 talousarvioesityksestä budjetin palautekeskustelussa eduskunnassa keskiviikkona 16.12.2015.

Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa, ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava erityisen hyvin myös mahdollisiin muutoksiin. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä asemaamme, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

Turvallisuutta pyritään vahvistamaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja globaalihaasteisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriöltä on leikattu 201 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 kokonaismäärärahat hallinnonalalla ovat noin miljardi euroa. Suurimmat säästöt, nettovaikutukseltaan 200 miljoonaa euroa, kohdistuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 226 miljoonaa euroa.
Osana julkisen talouden sopeutustoimia toimintamenoja leikataan yhteensä 800 000 euroa.

Toimintamenoista yli puolet on tarkoitus osoittaa 88 toimipistettä kattavan edustustoverkon toimintamenoihin. Tavoitteeni on, ettei edustustoja tällä vaalikaudella suljeta. On tärkeää, että meillä on eduskunnan julkilausuttu tuki edustustoverkon toiminnan turvaamiseksi.

Kiitos siitä. Tehostamme toimintaa edelleen, ja voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Valiokunta korostaa myös kauppapoliittisten etujen ajamista. Tarkoitus onkin vauhdittaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen.

Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta vahvistetaan myös Team Finland –verkostoa palkkaamalla määräaikaisesti kaupallistaloudellisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita toimipisteisiin muun muassa Los Angelesissa, New Yorkissa, Ottawassa, Istanbulissa, Teheranissa ja Singaporessa. Olen iloinen, että ulkoasiainvaliokunta antaa täyden tukensa Team Finland -toiminnan kehittämiseksi.

Ulkoministeriö jatkaa työtään laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisessa hyödyntäen viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia.

Kiitän valtiovarainvaliokuntaa, että se esittää ulkoministeriölle lisämäärärahaa maahanmuuttoon liittyvän tiedotustoiminnan tehostamiseksi 230 000 euroa. Tältä osin toimintaamme on rajoittanut nimenomaan riittävien resurssien puute muun muassa arabian kielen osaamisen hankkimisessa.

Kuten edustajat ovat huomanneet, Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Maantieteelliset painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa, Afganistanissa, Kosovossa ja Ukrainassa.

Väitteet siitä, että uusi hallitus supistaisi Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan, eivät pidä paikkaansa. Päinvastoin, uuden hallituksen aikana on tehty osallistumispäätöksiä niin YK:n UNIFIL -operaatioon Libanoniin, Naton Resolute Support -operaatioon Afganistaniin, EU:n SOPHIA -operaatioon Välimerelle sekä YK:n MINUSMA -operaatioon Maliin.

Lisäksi valmistelemme parasta aikaa vastausta niin Ranskan kuin Yhdysvaltain avunpyyntöihin. Vastauksemme tulee koostua konkreettisista toimista, joilla osallistuisimme terrorismin ja Isilin vastaiseen toimintaan. Muita mahdollisia jatkotoimenpiteitä ovat toimenpiteet Erbilissä Pohjois-Irakissa, UNIFIL Libanonissa sekä MINUSMA Malissa.

Vaikuttavuuden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ja rauhanvälitystoiminnan yhteensovittamiseen. Huomiota kiinnitetään myös kriisinhallintaan välineenä hillitä maahanmuuttovirtoja muun muassa vakauttamalla oloja lähtö- ja kauttakulkumaissa, kehittämällä oikeusvaltiota sekä parantamalla ihmisoikeuksia.

Tästä varmaan tulee keskustelua, ja tähän voidaan palata, mutta muutama huomio vielä. Osana talousarviota ulkoministeriö yhtenäistää viestintään käytettyjen valtionapumäärärahojen kriteereitä erityisesti Eurooppa-tiedotuksen osalta. Olen pyrkinyt yhdenmukaistamaan määrärahojen myöntämiseen liittyviä säännöksiä, jotta yhdenvertaisuus toteutuu eri järjestöjen osalta. Jatkossa myös järjestöjen Eurooppa-tiedotukseen osoitettavia määrärahoja voidaan käyttää palkkausmenoihin.

Aivan lopuksi vielä. Arktiset kysymykset ovat erittäin tärkeä osa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.