Ulkoministeri Soinin puhe palopäällystöpäivillä

Ulkoministeri Timo Soinin puhe "Kansainvälinen yhteistyö hybridi- ja terrorismiuhkien torjunnassa – Valtioneuvoston tervehdys" palopäällystöpäivillä 21.3.2018 Lahdessa.

Puhuttu versio pitää

Kiitos kutsusta puhumaan Palopäällystöpäivillenne. Teemananne seuraavien päivien aikana on muutos. Teidän alalla sitä tapahtuu niin kotimaassa kuin rajojemme ulkopuolellakin. Maakunta- ja soteuudistus tulee muuttamaan myös pelastusalaa. Epävarmuus uudistuksen ympärillä on varmasti puhututtanut myös teitä, mutta haluan tässä hallituksen edustajana vakuuttaa, että uudistus kyllä syntyy ja voimaan saatetaan. Hallitus vie tämän harjoituksen loppuun asti.

Siirryn kuitenkin nopeasti tähän omaan varsinaiseen leipälajiini: kansainväliseen yhteistyöhön ja ympärillämme tapahtuvaan toimintaympäristön muutokseen. Puhun teille tänään terrorismi-, hybridi-, ja kyberuhkiin varautumisesta.

Näihin ilmiöihin, terrorismiin sekä hybridi- ja kyberuhkiin liitetään näinä päivinä paljon mystiikkaa. Joskus jopa turhaa filosofointia. En aio sortua siihen, vaan aion antaa teille tänä aamuna konkreettisia ajatuksia näiden uhkien torjunnasta.



Joka tapauksessa on selvää, että teitä, pelastusalan ammattilaisia, tarvitaan kun nämä uhat realisoituvat ja yhteiskunnan toiminta häiriintyy.

Terrorismi

Aloitan terrorismista, joka on varsinkin Turun puukkoiskun jälkeen ollut myös Suomessa valitettavan keskeinen huolenaihe. ISIL:n tai Al-Qaidan sotilaallinen lyöminen ei poista väkivaltaisen radikalisaation jatkumista. Konfliktialueilla toimivat väkivaltaiset ryhmät verkostoituvat tehokkaasti ja vaikuttavat myös Eurooppaan kohdistuvaan terrorismin uhkaan.

Elämme moninaisten uhkien keskellä, eivätkä ne tunne kansallisia rajoja. Suomen viranomaisten toimivaltuudet lakkaavat kuitenkin rajalle, myös tietoverkkojen valvonnassa. Suomi on tähän asti ollut jälkijunassa tiedustelussa ja olemme joutuneet torjumaan monia uhkia ilman itse hankittua tiedustelutietoa.

Tiedustelulainsäädännön puuttuessa Suomi on ollut liiankin riippuvainen ulkomaisesta tiedosta ja yksipuolisesta avusta.



Tiedustelulait palvelisivat uskoakseni myös teitä. Kansainvälisestä tiedustelusta ja sen myötä tiivistyneestä yhteistyöstä saatava tieto auttaa myös pelastusalaa varautumaan uhkiin ja tunnistamaan terroristien käyttämiä keinoja.

Kansainvälinen yhteistyö on siis jatkossakin erittäin tärkeää Suomelle. Suomi osallistuu aktiivisesti terrorismin vastaiseen toimintaan EU:ssa, YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja Etyj:ssä sekä muissa kansainvälisissä organisaatioissa.

Suomi on edistänyt kansainvälistä yhteistyötä terrorismin torjunnassa kehittämällä tietojenvaihtoa ja jakamalla kumppaneilleen parhaita käytäntöjä, kokemuksia ja osaamista.

Mutta Suomi tekee osansa myös konkreettisessa terrorisminvastaisessa taistelussa. Suomi osallistuu ISILin vastaiseen koalitioon ja sen koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa. Osallistumme sotilaalliseen kriisinhallintaan noin sadalla sotilaalla. Tämän lisäksi helmikuussa 2018 viisi suomalaista poliisia aloitti työskentelyn Italian johtamassa poliisikoulutusoperaatiossa Irakissa. Suomi osallistuu myös koalition viestintä- ja vierastaistelijatyöryhmän toimintaan.





Suomi korostaa kansainvälisen oikeuden noudattamista kaikissa terrorisminvastaisissa toimissa, mukaan lukien ihmisoikeudet, humanitaarinen oikeus ja pakolaisoikeus. Suomelle on myös erityisen tärkeää, että terrorismin vastaisessa työssä puututaan sen syntyyn vaikuttaviin syihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, epätasa-arvoon sekä nuorten työttömyyteen ja näköalattomuuteen. Aktiivisten terroristijärjestöjen toimintamahdollisuuksia tulisi rajoittaa kansainvälisen yhteistyön keinoin jo niiden toimialueilla.

Hybridiuhat

Hybridivaikuttaminen on lisääntynyt. Hybridivaikuttamisella pyritään uudella tavalla vaikuttamaan yhteiskunnan ja meidän kaikkien turvallisuuteen. Sen näkyvimpiä muotoja ovat mm. hybridisodankäynti Ukrainassa, vaaleihin vaikuttaminen, informaatiovaikuttaminen sekä ISIL:n propaganda, jonka avulla on pyritty radikalisoimaan. Meillä ei ole vielä riittävästi ymmärrystä hybridivaikuttamisesta. Oikeastaan, monet maat ovat olleet huonosti varautuneita torjumaan niihin kohdistunutta uhkaa.

Myös Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamista ja toimimme jatkuvasti esimerkiksi informaatiovaikuttamista ja kyberympäristön vihamielisiä toimia vastaan. Suomen haavoittuvuuksia koetellaan monenlaisella hybridivaikuttamisella.

Tässä mainituista syistä johtuen ulkoministeriössä aloittaa 1.4. Suomen ensimmäinen hybridisuurlähettiläs.

Hybridiuhkia on vaikea määritellä täsmällisesti, kuten myöskään terrorismia. Sitä voidaan kuitenkin kuvata erilaisina vaikuttamisyrityksinä yhteiskunnan rakenteisiin, esim. poliittiseen, taloudelliseen, sotilaalliseen, informatiiviseen ja infrastruktuuriin. Hybridivaikuttamisessa yhdistellään suunnitelmallisesti tavanomaisia ja epätavanomaisia keinoja vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Hybridillä on myös muita yhtymäkohtia terrorismiin. Terroristien rekrytointiin käytetään hybridivaikuttamista, erityisesti informaatiovaikuttamista tietoverkoissa. Ja molemmilla pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan sekä yleistä turvallisuudentunnetta.

Mutta toisin kuin terrorismille, hybridivaikuttamiselle on tyypillistä, että sen tekijää on joko vaikeaa tai mahdotonta tunnistaa. Siksi hybridivaikuttaminen tarjoaakin joillekin valtiollisille toimijoille houkuttelevan kanavan horjuttaa toisten yhteiskuntien vakautta jäämättä kiinni. Onkin ensisijaisen tärkeää, että hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi toimitaan tiiviissä kansallisessa koordinaatiossa. Hybridivaikuttamista seurataan eri puolilla yhteiskunnan turvallisuusrakenteita. Monien toimijoiden yhteistyönä voidaan yksittäisistä hybriditapahtumista muodostaa kokonaiskuva laajemmasta hybridivaikuttamisesta.

Myös kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan hybridivaikuttamisen tunnistamiseen ja siihen vastaamiseen. Suomi onkin ollut erityisen aktiivinen siinä. Yhteistyö on vielä alussa verrattuna terrorisminvastaiseen taisteluun ja työhön, mutta se on erityisen luonteva alue esimerkiksi EU:n ja Naton väliselle yhteistyölle. Suomi on panostanut siihen hyvin näkyvästi perustamalla viime vuonna Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen Helsinkiin, johon osallistuu sekä EU:n että Naton jäsenmaita. Tällä hetkellä keskuksessa on mukana 13 maata.

Keskuksen on tarkoitus tukea EU:ta, Natoa ja näiden jäsenmaita sekä edistää EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämistä hybridiuhkiin vastaamisessa. Sen tavoitteena on kehittää osallistujamaidensa suorituskykyjä, valmiuksia hybridiuhkiin vastaamiseksi sekä kriisinkestokykyä. Samalla keskus pyrkii lisäämään ymmärrystä hybridiuhista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista.

EU:n oma hybridiuhkien vastainen työ perustuu EU:n komission ja korkean edustajan yhteiseen tiedonantoon hybridiuhkiin vastaamisesta, joka hyväksyttiin noin kaksi vuotta sitten. Päävastuu hybridiuhkin vastaamisesta ja kriisinkestokyvyn luomisesta on jäsenvaltioilla, mutta EU pyrkii tukemaan niitä. Sen tavoitteena on parantaa tietoisuutta hybridiuhista, rakentaa kriisinkestokykyä, estää kriisejä ja vastata niihin. Tiedonannossa on 22 toimenpide-esitystä. Ne koskevat mm. hybridiriskianalyysia, strategista viestintää, infrastruktuurin suojelemista, projekteja hybridiuhkiin vastaamiseksi, kyberturvallisuutta ja yhteistyötä Naton kanssa.

Työtä on tehty monella saralla. Mainitsen muutaman esimerkin: Tiedonantoon pohjautuen jäsenmaat työstävät analyysiä hybridiriskeistä. EU:ssa on perustettu hybridianalyysisolu, joka kerää hybridivaroituksia jäsenmaista, EU-instituutioista ja kumppanimaista. Työn tarkoituksena on löytää yhteydet yksittäisten hybridivaikuttamistapausten väliltä. EU:n komissio etsii tapoja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi hybridiuhilta. Lisäksi on tehty kartoitusta esimerkiksi liikennesektorin hybridiuhkiin liittyen.

Suomi pääsee Naton kumppanina osallistumaan osin myös Naton hybridiuhkien vastaiseen työhön. Nato on perustanut oman hybridianalyysisolunsa, joka tekee tiivistä yhteistyötä EU:n vastinparinsa kanssa. Nato-maat jakavat tiedustelutietoa hybridiuhista ja sen pohjalta on tehty myös EU:n kanssa yhteinen arvio hybridiriskeistä. Natolla on myös Riikassa toimivan strategisen viestinnän osaamiskeskuksen kautta vahva rooli informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa.

Puhun vielä lyhyesti kyberuhista. Ne kuuluvat myös hybridiuhkien laajaan kokonaisuuteen, esimerkiksi vaaleihin vaikuttamisessa ne ovat yksi keino osana laajempaa hybridivaikuttamista. Mutta kyberuhkiin liittyy vahvoja erityispiirteitä, joiden takia ne ansaitsevat muutaman sanan lisää.





















Kyberuhat

Kybermaailman 9/11 -iskua ei ole vielä nähty. Nykyään ei kuitenkaan ole vaikeaa kuvitella ihmishenkiä uhkaavaa, vakavaa kyberiskua. Lähes kaikki keskeiset yhteiskunnan toiminnot ovat erittäin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä ja tietokannoista, kuten nähtiin esimerkiksi hiljattain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietoliikennekatkoissa marraskuussa tai poliisin sähköisissä palveluissa viime kesänä. Laajemman häiriön tai kyberiskun sattuessa tarvitaan yhteiskunnan kriisinkestokykyä kaikilla tasoilla selviämään kriisistä. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on meidän kaikkien asia.

Yksilöiden ja kansallisen yhteistyön rinnalla on huolehdittava siitä, että olemme aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä luomassa sääntöjä kyberympäristössä toimimiselle. Kyberkysymykset ovat nousseet agendalle kansainvälisissä järjestöissä ja Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa niin EU:ssa, YK:ssa kuin muillakin kansainvälisillä foorumeilla. Teknologian kehitys on nopeaa ja hakkerit ja kyberrikolliset osaavat hyödyntää etumatkaansa. Kyberrikollisuuden torjunta on siksi erityisen tärkeää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

On tärkeätä painottaa sitä, että kansainvälinen oikeus pätee kybertoimintaympäristössä siinä missä muuallakin. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän turvaaminen on Suomelle ensiarvoisen tärkeää, myös kybermaailmassa. YK:n peruskirja on voimassa ja ihmisoikeuksia on noudatettava kyberympäristössäkin. Tarkentavia keskusteluja siitä, miten kansainvälistä oikeutta missäkin kysymyksessä sovelletaan, tulisi valtioiden jatkaa erityisesti YK:ssa.

Kyberiskujen torjumiseksi tarvitaan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja tiedustelutietojen vaihtoa. Suomen mahdollisuudet osallistua tilannekuvan ja tiedustelutiedon vaihtoon paranevat huomattavasti kun uudet tiedustelulait hyväksytään.

Myös EU:ssa tehdään työtä, joka auttaa vastaamaan kyberuhkiin. Ulkopolitiikan puolella EU on esimerkiksi sopinut keinovalikoimasta reagoida kyberhyökkäyksiin diplomatian keinoin. Kybervalmiuksien parantaminen kehitysyhteistyön kautta tukee sekin omaa turvallisuuttamme. Puolustuksen alalla EU:ssa on käynnistetty niin sanottu pysyvä rakenteellinen yhteistyö. Se on tiivistettyä yhteistyötä lähes kaikkien jäsenmaiden kesken. Siihen liittyy, että jäsenvaltioiden ryhmät toteuttavat keskenään projekteja. Kaksi näistä auttaa vastaamaan kyberuhkiin.

Suomi on osallistujana Liettuan vetämässä projektissa, joka koskee keskinäistä avunantoa kyberturvallisuudessa. Yhteistyötä syvennetään kyberkysymyksissä liittyen mm. tiedonjakoon, harjoituksiin ja operationaaliseen tukeen.

Tavoitteena on mm. muodostaa nopean toiminnan kyberjoukkoja. Hankkeeseen osallistuu seitsemän jäsenmaata. Lisäksi Suomi on tarkkailijana Kreikan vetämässä projektissa, jossa keskitytään kyberiä koskevan tiedon jakamiseen sillä ajatuksella, että näin vahvistetaan jäsenvaltioiden kyberpuolustuskykyä.

Suomi on osallistunut myös Naton kyberpuolustusyhteistyöhön jo vuosien ajan. Viime vuonna Suomi solmi ensimmäisenä Naton kumppanimaana Naton kanssa kyberpuolustusta koskevan poliittisen puitejärjestelyn. Se luo myös kehyksen yhteistyölle muun muassa kyberpuolustuksen suorituskykyjen kehittämiseksi, tilannetietoisuuden parantamiseksi, kybertapahtumien havainnointikyvyn parantamiseksi ja tietoverkkojen häiriönkeston parantamiseksi. Puitejärjestely edistää lisäksi tietojen vaihtamista sekä oppimista kyberpuolustuksen alalla.
Kuten edellä olevat esimerkit osoittavat, kansainvälistä yhteistyötä tehdään paljon hybridi-, kyber- ja terrorismiuhkien torjunnassa ja se on tärkeää. Usein maantieteen merkitys häviää, joten uhkiin on myös vastattava rajat ylittävällä toiminnalla. Suomien on jatkossakin panostettava paljon kansainväliseen yhteistyöhön.