Ulkoministeri Soinin puhe kansainvälisen ihmisoikeuspäivän tapahtumassa

Ulkoministeriön kansainvälinen ihmisoikeuspäivä 10.12.2015

Vietämme tänään kansainvälistä ihmisoikeuspäivää. Juhlistamme kansainvälisen yhteisön saavutuksia ihmisoikeuksien edistämisessä ja jokaisen yksilön oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Olen iloinen siitä, että vietämme tätä päivää yhdessä.

Koska tämän vuoden ihmisoikeuspäivä nostaa naisten oikeudet keskiöön, tulee meidän puhua naisten oikeuksista. Siis tarkoitan, meidän miesten tulee puhua naisten oikeuksien puolesta. Itse haluan, että otamme nollatoleranssin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Jokainen lyönti kotona, korvessa, kännissä – on tuomittava. Jokainen raiskaus kotona, kaduilla, puskassa, sodassa – on tuomittava. Miesten on toimittava, meidän on oltava he for she. I am one of those men. I am he for she.

Welcome to celebrate the international human rights day with us.



Eilen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kiitti Suomea työstä rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, sovittelun ja tasa-arvon puolesta ja toivoi Suomen jatkavan toimintaansa näiden eteen. On selvää, ettei rauhaa ja turvallisuutta voi olla ilman kehitystä, eikä kumpaakaan näistä ilman ihmisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeudet vaikuttavat kaikkiin elämän osa-alueisiin. Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä oikeutta. Suomessa olemme tottuneet noudattamaan pelisääntöjä ja meille on aina ollut tärkeää, että myös kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan. Ihmisoikeudet ovat aivan keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Yhdistyneet kansakunnat on ollut 70 vuotta – ja on edelleen – keskeinen foorumi ihmisoikeuksien kehittämiselle.

Ensi vuoden ajan juhlistetaan kansainvälisesti YK:n kahta merkittävää ihmisoikeussopimusta: kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 50 vuotta sitten. Ne ovat yhdessä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kanssa ihmisoikeus-järjestelmän kivijalka. Tätä kivijalkaa ja keskeistä ihmisoikeuskehikkoa ei tule rapauttaa. YK:n ihmisoikeussopimukset pystyvät vastaamaan myös nykyajan vaatimuksiin.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat pitkään tehneet yhteistyötä varmistaakseen YK:n yleiskokouksen jatkuvan tuen näille sopimuksille. Yhteistyötä jatketaan tukemalla muun muassa juhlavuoden tapahtumia. Sopimusten tulkinta kehittyy jatkuvasti ja Suomi pitää tärkeänä rakentavaa vuoropuhelua sopimuksia valvovien komiteoiden kanssa. Vuoropuhelu on oppimiskokemus, parhaimmillaan molemminpuolinen. Se vahvistaa velvoitteiden täytäntöönpanoa.

Sopimusten hyväksyminen ei yksinään ole riittävää. Ne on pantava täytäntöön myös käytännössä. Tämä vaatii jatkuvaa panostusta sekä kansainvälisesti että kansallisesti.  

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto tekee arvokasta työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomi jatkaa pitkäjänteistä tukeaan toimistolle. Suomen rahoituksella toimiston Itä-Afrikan konttorissa aloittaa naisten oikeuksista vastaava neuvonantaja.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on puuttunut vakaviin ihmisoikeustilanteisiin muun muassa Syyriassa ja Pohjois-Koreassa. Se saa myös säännöllisesti ihmisoikeus-valtuutetulta raportin esimerkiksi Ukrainan ja Krimin ihmisoikeustilanteesta. Suomi on osana Euroopan unionia antanut vahvan tukensa näiden ja muiden ihmisoikeus-tilanteiden käsittelylle. Neuvoston työtä on aina syytä vahvistaa.

Erittäin huolestuttavaa on, että erityisesti naiset ja tytöt ovat ääriliikkeiden, kuten ISIS, sodankäynnin välineenä. Seksuaalinen väkivalta konflikteissa on vakava rikos. Sillä pyritään myös romahduttamaan yhteiskunnan rakenteet ja arvot sukupolviksi eteenpäin.

Olen seurannut huolestuneena Ukrainan tilannetta. Yli kaksi ja puoli miljoonaa ihmistä on joutunut konfliktin takia jättämään kotinsa. Näiden joukossa on jopa kuusikymmentätuhatta vammaista henkilöä. Humanitaarinen tilanne vaikeutuu talven tulon myötä entisestään. Krimin niemimaalla ihmisoikeustilanne on heikko erityisesti vähemmistöjen osalta. Krimin laiton haltuunotto ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ovat vastoin kansainvälistä oikeutta. Suomi tukee Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Syyriassa siviilit ovat toistuvasti ja tarkoituksellisesti konfliktin osapuolten iskujen kohteina. Suomi pitää tärkeänä, että kansainvälisen Syyrian tukiryhmän jäsenet pääsivät yhteisymmärrykseen poliittisen prosessin alustavista askeleista ja aikataulun pääpiirteistä. Syyrian lähimaat, erityisesti Turkki, Libanon ja Jordania kantavat raskaan ja tärkeän taakan auttaessaan syyrialaisia pakolaisia. Olemme tästä näille maille syvässä kiitollisuuden velassa. Suomi on tukenut kansainvälisen yhteisön toimia kehitysyhteistyötuella ja humanitaarisella avulla.

Afrikassa Burundin tilanne on erittäin vakava. Jollei tilannetta saada hallintaan, on maalla riski syöksyä rajuihin väkivaltaisuuksiin. Ihmisoikeuspuolustajien ja opposition asema maassa on heikko. Tiedämme, että heitä on myös joutunut uhatuiksi, väkivallan uhreiksi, jopa tapetuiksi. Suomi pyrkii vaikuttamaan Burundin tilanteeseen tukemalla EU:n, Itä-Afrikan yhteisön, Afrikan unionin, YK:n turvallisuusneuvoston ja ihmisoikeus-neuvoston toimia asiassa.

YK:n ja sen ihmisoikeusneuvoston tulee pitää ovi avoimena yhteistyölle kansalaisyhteiskunnan kanssa. Aktiivinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta on edellytys ihmisoikeuksien tosiasialliselle toteutumiselle.

Suomi seuraa huolestuneena pyrkimyksiä rajoittaa sananvapautta eri puolilla maailmaa. Yksilöiden, median ja kansalaisjärjestöjen kapeneva tila ilmaista omia näkemyksiään, toimia ja kokoontua vapaasti on huolenaihe monessa maassa.
Suomessa valtionhallinnolla on vahvat perinteet tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Koen tärkeäksi käydä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa.

Olen kuullut ulkoministerikautenani muun muassa YK:n toimintaa seuraavia järjestöjä, vammaisten henkilöiden oikeuksia edustavia järjestöjä sekä naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä. Uskon, että toimintamme voisi olla maailmalla esimerkkinä laajemminkin. Yhtenä keskeisenä tavoitteenani on myös edistää vuoropuhelua eri kulttuurien ja uskontojen välillä.  

Kuten eilen Suomi YK:ssa 60 vuotta -juhlatilaisuudessa ilmoitin, Suomelle on tärkeää osallistua YK:n toimintaan siten, että ihmisoikeudet pysyvät YK:n toiminnan keskiössä. Suomi on päättänyt asettua ehdolle YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Vaalit käydään YK:n yleiskokouksessa vuonna 2021. Ehdokkuudellamme on muiden Pohjoismaiden tuki.

Valituksi tuleminen vaati paljon työtä. Tulemme panostamaan vahvasti siihen, että muut YK:n jäsenvaltiot arvioivat Suomen ihmisoikeusneuvoston jäsenyyden arvoiseksi. Toivomme, että ehdokkuudellamme olisi myös kansalaisyhteiskunnan tuki.

Pohjoismaiden tulee olla hyvin edustettuina YK:n eri elimissä. On tärkeää, että pohjoismainen hyvinvointiajattelu näkyy YK:ssa. Tuemme vahvasti Tanskan ehdokkuutta ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2019–2021 sekä tietysti Ruotsin ehdokkuutta turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosina 2017–2019.

Ihmisoikeusneuvostoon valituksi tuleminen olisi Suomelle kunnia-asia. Tämä vahvistaisi pitkäjänteistä toimintaamme ihmisoikeuksien puolesta. Ehdokkuuskampanjamme ja toivottavasti myös tuleva jäsenyytemme mahdollistavat tärkeinä pitämiemme asioiden nostamisen esille ja keskusteluun.

Suomi on kansainvälisesti verraten monessa mielessä ihmisoikeuksien mallimaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo, oikeus koulutukseen, sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon, oikeus äänestää, puhua ja kirjoittaa vapaasti sekä osoittaa mieltään ovat monelle itsestäänselvyyksiä.  

Kuitenkin myös meillä on parannettavaa, muun muassa perheväkivalta on vakava ongelma myös Suomessa. Meidän pitää olla valmiita puhumaan myös
omista ihmisoikeushaasteistamme. Suomenkin ongelmiin on puututtava.









































Arvostan sitä, että paneeliimme naisten oikeuksista ja ulkopolitiikasta osallistuu alan asiantuntijoita. Toivotan antoisaa vuoropuhelua erittäin tärkeästä asiasta.

Distinguished panelists,

Yesterday, Secretary-General Ban Ki-moon thanked Finland for its work for peace, security, human rights, mediation and gender equality and encouraged us to continue this work. It is clear, that there can be no peace and security without development and human rights.

The United Nations continues to be instrumental in pushing for a dignified life without discrimination for all. As I announced yesterday, Finland wants to take active part in ensuring that human rights remain the backbone of the United Nations. For this reason, Finland has decided to seek for membership at the UN Human Rights Council for the term 2022-2024. The candidature enjoys the support of the Nordic countries.  It would be an honor for us to serve as a member of the Council and continue our long tradition of promoting human rights for all women and men, girls and boys.

I appreciate that you bring your expertise into the panel discussion on women's rights and foreign policy. Women's rights and gender equality are a high priority for the Finnish foreign policy. I wish the panel discussion all the success.







Hyvää ihmisoikeuspäivää kaikille!

YK
ihmisoikeudet