Ulkoministeri Haaviston puhe valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemistilaisuudessa

Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoro valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemistilaisuudessa 10.9.2020

Toivotan teidät tervetulleeksi tähän valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelua koskevaan kuulemistilaisuuteen. Joudumme poikkeuksellisten olojen vuoksi järjestämään tilaisuuden virtuaalisena. Olemme kuitenkin pyrkineet varaamaan aikaa näkemyksienne ja kysymyksienne esittämiseen.

Selonteon valmistelusta

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää teitä saamistamme lausunnoista, joita saimme kesän aikana ennätyksellisen määrän eli 111 kappaletta. Samoin kiitos aktiivisesta osallistumisestanne tähänastisiin (virtuaalisesti järjestettyihin) keskustelutilaisuuksiin. Uskoaksemme olemme saaneet hyvin kattavan kuvan niistä toiveista, joita selonteon valmisteluun kohdistuu.

Ihmisoikeusselontekoa valmistellaan ulkoministeriön johdolla ihmisoikeusasioiden kuuluessa ministeriöiden välisessä työnjaossa ensisijaisesti ulkoministeriön vastuisiin. Selonteon sisältö on ulkoministeriön toimialaa laajempi: kansallisia, EU-tason sekä kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Selontekoa valmistellaankin valtioneuvostossa yhteisvoimin ja tähänkin tilaisuuteen osallistuu useiden ministeriöiden edustajia. Erityinen kiitokseni oikeusministeriölle hyvin sujuneesta valmistelutyöstä.

Redogörelsen om de mänskliga rättigheterna bereds under utrikesministeriets ledning, eftersom utrikesministeriet i arbetsfördelningen mellan ministerierna har det primära ansvaret för ärenden som rör de mänskliga rättigheterna. Redogörelsens innehåll är emellertid mer övergripande än utrikesministeriets verksamhetsområde: frågor kring de grundläggande och mänskliga rättigheterna på nationell nivå, EU-nivå och internationell nivå behandlas som en helhet. Beredningen görs med gemensamma krafter inom statsrådet och här idag deltar företrädare för flera ministerier. Jag vill rikta ett särskilt tack till minister Henriksson och justitieministeriet för det välfungerande beredningsarbetet.

Ilmiö- ja teemapohjainen selonteko

Ihmisoikeusselontekoa valmistellaan ilmiö- ja teemapohjaisesti, neljän teeman kautta, joilla uskomme voivamme vaikuttaa globaaleihin kehityssuuntiin sekä perus- ja ihmisoikeusnäkökulman vahvistumiseen kansallisesti.

Nämä neljä teemaa ovat:

  1. Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä sekä oikeusvaltiokehitys
  2. Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet
  3. Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet sekä
  4. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Lähtökohtamme on näyttänyt saavan laajan hyväksynnän annetuissa lausunnoissa. Tiedämme että lähestymistapa on haastava, aihepiirit hyvin laajoja ja välttämättömien rajausten tekeminen hankalaa. Onnistunut lopputulos edellyttää avointa keskustelua sekä kansalais- ja asiantuntijatahojen näkemysten huomioon ottamista.

Käyn puheenvuorossani läpi neljää mainittua teemaa kuvaten ensin kansainvälistä tilannetta ja toimintaamme ja sen jälkeen nostamalla esiin joitakin kestävään kehitykseen sekä digitalisaatioon ja tietoon liittyviä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulmaa käsittelen puheenvuorossani läpileikkaavasti.

Toimintaympäristöstä sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuudesta

Edellinen ihmisoikeusselonteko annettiin eduskunnalle vajaa kuusi vuotta sitten ja maailmalla on tapahtunut sen jälkeen paljon. Miljoonien ihmisten ihmisoikeuksia on loukattu Syyrian sodan seurauksena ja vaikutukset ovat näkyneet Suomessakin muun muassa turvapaikka-asioissa. Yhdysvallat on ottanut etäisyyttä YK- järjestelmään ja luopunut muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä. Väkivalta ja uhkailu, joka kohdistuu usein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, jatkuu kaduilla ja lisääntyy verkoissa.  Ja nyt maailmanlaajuinen koronapandemia ja poikkeusolot koettelevat perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän ja oikeusvaltioperiaatteen kestävyyttä kymmenissä maissa.  Kriisin pitkäaikaisempia vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen olemme edelleen arvioimassa.

Tosiasioille ei kannata kääntää selkäänsä ja tosiasia on, että kansainvälisen kehityksen suunta on ihmisoikeuksien näkökulmasta katsoen pääosin kielteinen. Se ei saa kuitenkaan estää etsimästä mahdollisuuksia parempaan. Vaikka kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, vaikkapa naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa estävää ja torjuvaa Istanbulin sopimusta haastetaan, on kansainvälinen ihmisoikeussopimusjärjestelmä edelleen vahva. #MeToo ja Black lives matter -liikkeet sekä kansanliikkeet korruptoituneita vallanpitäjiä vastaan ovat esimerkkejä ihmisoikeusliikkeen kestävyydestä ja uudistumiskyvystä. Useat liikeyritykset ovat mukana Pride-tapahtumissa ja kilpaurheilussa on yhä näkyvämmin korostettu toimintaa rasismia vastaan.

Lausunnoissa olette antaneet vahvan tuen toiminnalle kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien universaalisuuden sekä oikeusvaltiokehityksen edistämiselle. Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla ihmiset saavat asiansa puolueettoman, ylikansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.

I utlåtanden uttrycker ni ett starkt stöd för vårt arbete för internationell rätt, de mänskliga rättigheternas universalism och rättsstatsutveckling. Finland har länge varit, och ämnar också i framtiden vara, en stark anhängare av det internationella avtals- och samarbetssystemet. Idag behöver vi konventioner, handlingskraftiga organisationer och brett samarbete för att kunna påverka globala utvecklingsförlopp. Med stöd av Europakonventionen kan en individ få ett ärende utrett och avgjort av en opartisk, övernationell domstol.

Suomi osana Euroopan unionia ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä

Suomen tavoitteena on vahva, aikaansaava ja uskottava Euroopan unioni, joka toimii globaalina ihmisoikeusjohtajana.  YK:ssa EU kantaa vastuuta haastavien ihmisoikeustilanteiden käsittelyssä, esimerkkeinä Pohjois-Koreaa, Valko-Venäjää ja Myanmaria koskevat päätöslauselmat. On tiedossa, että EU:n yhteinen toiminta esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja –oikeuksiin liittyen on hankaloitunut eräiden jäsenmaiden [mm. Unkarin ja Puolan] toiminnan vuoksi sekä käsiteltäessä eräitä maatilanteita. [Näitä ovat esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Egypti]. Eripura luo houkutuksen ulkopuolisille maille vaikuttaa EU:n kantoihin eikä tätä tule millään tavoin hyväksyä.

Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022-24. Jäsenyys tarjoaa meille kanavan vaikuttaa ihmisoikeuskehityksen suuntaan ja tuoda esiin meille tärkeitä teemoja. Painotamme tasa-arvoa, kestävää kehitystä sekä ihmislähtöistä teknologian kehittämistä. Jäsenyys on jatkoa pitkäjänteiselle ja rakentavalle toiminnallemme kansainvälissä järjestöissä. 

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus edellyttää, että YK:ssa tulee voida nostaa esiin myös suurvaltojen ajankohtaisia ihmisoikeusongelmia. Kesällä YK:n ihmisoikeusneuvostossa käytiin kiireellinen keskustelu rasismista ja poliisiväkivallasta ja neuvoston yhteydessä on viime vuosina annettu useita lausuntoja, Kiinan Xinjiangin maakunnan tilanteesta ja näissä Suomikin on ollut mukana.

Suomi tukee kattavaa ja toimintakykyistä eurooppalaista ihmisoikeusjärjestelmää. Tilanne ei ole ollut Euroopassakaan helppo kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien toimintatilan kavennuttua useissa Euroopan neuvoston ja ETYJ:n jäsen- ja osallistujamaissa. Viime vuotisen puheenjohtajuuskautemme aikana painotimme Euroopan neuvoston roolia ihmisoikeus- ja demokratia- ja oikeusvaltiokysymyksiin keskittyvänä järjestönä ja edistimme muun muassa ihmisoikeusnäkökulmaa tekoälyä kehitettäessä.  ETYJ:llä on mahdollisuuksia käsitellä jäsen- ja osallistujamaidensa maatilanteita ja juuri nyt sillä voisi merkittävä rooli Valko-Venäjän tilanteen suhteen.  

Ihmisoikeuspuolustajien tukeminen on Suomen ihmisoikeus- ja kehityspolitiikan painopistealue. Tuemme heidän vaikutusmahdollisuuksiaan kansainvälisissä järjestöissä, antamalla taloudellista hanketukea sekä edustustojemme voimin paikallisesti. Kiinnitämme erityistä huomiota naisihmisoikeuspuolustajien suojeluun, yritysten rooliin ihmisoikeuspuolustajien suojelussa sekä digitaalisiin uhkiin.

Myös Euroopassa häiritään ihmisoikeuspuolustajien työtä ja esimerkiksi Euroopan neuvoston jäsenmaiden alueella 27 mediatyöntekijää on surmattu viimeisen viiden vuoden aikana. Niin ikään Euroopan neuvoston tietojen mukaan 112 journalistia on tällä hetkellä pidätettynä tai vangittuna ja yhteensä 22 journalisteihin kohdistunutta väkivaltatekoa on selvittämättä tai vaille oikeuden tuomioita. Suomi on aktiivisesti mukana journalistien turvallisuutta sekä mediavapautta edistävissä maaryhmissä.

Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet

Hallituksen tavoitteena on rakentaa Suomea sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä yhteiskuntana.  Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti on perusedellytys sille, että Agenda2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa niin Suomessa kuin globaalisti. Olemme painottaneet kansainvälisessä keskustelussa ja omissa toimissamme ”ketään ei jätetä jälkeen” (Leave no one behind) -periaatetta. Ihmisoikeusselonteko antaa mahdollisuuden täydentää ja täsmentää edelleen kestävän kehityksen politiikkaamme.

Ilmastonmuutos ymmärretään yhä selvemmin ihmisoikeuskysymyksenä. Tulvat, lämpöaallot ja kuivuus vaikuttavat jo nyt miljoonien ihmisten elinoloihin ja perustaviin oikeuksiin. Ilmastoliikkeellä on kasvava vaikutus myös ihmisoikeustoiminnassa.

Yritystoiminnan merkitys ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja edistämisessä on kasvanut. Hallitusohjelma korostaa vastuullisen liiketoiminnan tärkeyttä. Ihmisoikeuksien merkitystä liiketoiminnassa painotettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana ja nykyinen puheenjohtajamaa Saksa jatkaa teeman käsittelyä. Hallitusohjelman mukaisesti on laadittu selvitys, jossa selvitetään kansallisen yritysvastuulain säätämiseen liittyviä eri vaihtoehtoja. Selvitys on lausuntokierroksella ja mahdolliset poliittiset päätökset seuraavat myöhemmin. 

Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet

Hallitusohjelman digitalisaatiolinjaukset korostavat yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja tasa-arvoa.

Digitaalinen kuilu kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä on huomattava. Osallistumme aktiivisesti YK:n pääsihteerin asettaman, digitaalista yhteistyötä käsitelleen korkean tason paneelin raportin seurantatyöhön, jossa Suomi on vetovastuussa tekoälyä koskevassa koalitiossa.  Myös sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on jatkanut kasvuaan globaalisti, ja erityisen tuntuva se on kehitysmaissa. Suomi on valittu johtamaan UN Womenin koordinoiman Generation Equality -prosessin teknologiaa ja innovaatioita koskevaa toimintakoalitiota, jonka tavoitteena on kaventaa tuota kuilua ja edistää turvallista internetympäristöä.  Osallistumme kansainväliseen keskusteluun ja normityöhön perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta tekoälyä kehittäessä ja käytettäessä.  

Fraasi ”tieto on valtaa” on tänään todempi ja kansainvälisempi kuin koskaan ennen. Tietovirtojen kasvuun liittyy lisääntyvä vastakkainasettelu autoritaaristen sekä demokraattisten järjestelmien ja ajatussuuntien välillä. Suomi edistää vapaata, avointa ja turvallista internetiä sekä digitaalista yhdenvertaisuutta toimiessaan vuonna 2021 kansainvälisen Freedom online coalition järjestön puheenjohtajamaana.

Yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja tasa-arvo

Edellisen, vuoden 2014 selonteon kantava teema oli yhdenvertaisuus. Merkittävä osa saaduista lausunnoista sekä virtuaalitilaisuuksissa käydyistä keskusteluista on koskenut juuri syrjimättömyyttä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Suomi on myös saanut näiden edistämiseen liittyviä suosituksia YK:n ja eurooppalaisilta ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä.  Selonteon linjauksia tullaan myös näiltä osin valmistelemaan ministeriöiden kesken.

Myös pitkäjänteistä sitoutumistamme ja vahvuuksiamme on syytä tuoda esiin. Olemme YK:n tasa-arvojärjestö UNWomenin aktiivinen tukija ja suurin yleisrahoittaja. Tuemme merkittävästi YK:n toimintoja ja toimijoita vammaisten henkilöiden oikeuksien sekä alkuperäiskansojen oikeuksien alueella. Olemme aktiivisesti mukana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavissa koalitioissa. Suomi on Euroopan neuvoston ja ETYJ:n jäsenvaltioista merkittävin taloudellinen romanitoimintojen vapaaehtoistukija. Hallituksen arvoperustaisen toiminnan sekä ihmisoikeusperustaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan myötä Suomi on kokoaan suurempi maailmalla, myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäjänä.

Lopuksi

Olen iloinen, että näin moni on mukana selonteon valmistelussa. Vahvuutemme on ollut mielipiteiden vaihto – aina avoin ja tarvittaessa kriittinenkin - viranomaisten, laillisuusvalvojien, kansalaisyhteiskunnan ja tutkijoiden kesken.  Se luo myös hyvän pohjan tämän selonteon valmistelulle sekä 2020-luvun perus- ja ihmisoikeustoiminnallemme.